Tietoa helpolla suomen kielellä

Tällä sivulla kerrotaan oikeusministeriöstä helpolla suomen kielellä.

Ensimmäisessä osiossa kerrotaan, mikä oikeusministeriö on ja mitä sen hallinnonalaan kuuluu. Toisessa osassa kerrotaan ministeriön tehtävistä. Kolmannessa osassa kerrotaan, mistä asioista ministeriö on vastuussa. Neljännessä osassa kerrotaan Suomen perustuslaista. Lopuksi selitetään lyhyesti, millainen on ministeriön tietosuoja.

Tervetuloa tutustumaan!

1. Mikä oikeusministeriö on?
2. Mitä tehtäviä oikeusministeriöllä on?
3. Mistä asioista oikeusministeriö on vastuussa?
4. Perustuslaki
5. Oikeusministeriön tietosuoja

Mikä oikeusministeriö on?

Oikeusministeriö on yksi Suomen hallituksen ministeriöistä. Oikeusministeriö huolehtii, että Suomi on vahva oikeusvaltio. Oikeusvaltiossa kunnioitetaan lakia, perusoikeuksia ja demokratiaa eli kansan valtaa. Ministeriö tekee työtä näiden asioiden puolesta.

Oikeusministeriö valmistelee tärkeimmät lait ja huolehtii siitä, että oikeuslaitos toimii. Oikeuslaitoksen tuomioistuimet ovat puolueettomia.

Oikeusministeriötä johtaa oikeusministeri. Ministerin apuna on kansliapäällikkö. Ministeriössä on neljä osastoa, joilla on omat vastuualueet.

Osastot ovat

• hallinto- ja ohjausosasto
• demokratia- ja julkisoikeusosasto
• kriminaalipolitiikka- ja rikosoikeusosasto
• yksityisoikeus- ja oikeudenhoito-osasto.

Osastojen lisäksi ministeriössä on esikunta. Se vastaa ministeriön muista tehtävistä, esimerkiksi viestinnästä ja kansainvälisistä asioista.

Oikeusministeriön hallinnonalaan kuuluu suuri määrä laitoksia ja virastoja. Ministeriö ohjaa näiden toimintaa. Käytännön työn laitokset järjestävät itse.

Oikeusministeriön hallinnonalaan kuuluvat

• Tuomioistuinlaitos
• Syyttäjälaitos
• Rikosseuraamuslaitos
• Ulosottolaitos
• oikeusapupiirit ja edunvalvontapiirit
• Onnettomuustutkintakeskus
• Oikeusrekisterikeskus
• kuluttajariitalautakunta
• Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI
• konkurssiasiamies
• tasa-arvovaltuutettu, tietosuojavaltuutettu, tiedusteluvalvontavaltuutettu, yhdenvertaisuusvaltuutettu ja lapsiasiavaltuutettu
• useat neuvottelukunnat ja lautakunnat.  

Mitä tehtäviä oikeusministeriöllä on?

Valtioneuvosto eli hallitus määrittelee oikeusministeriön tehtävät. Ministeriön hallinnonalaan kuuluvat virastot ja laitokset hoitavat osan tehtävistä.

Oikeusministeriön tehtävät ovat

• lakien valmistelu
• valtioneuvoston lainvalmistelun kehittäminen ja EU-oikeudellinen neuvonta
• oikeuslaitos
• oikeusapu ja yleinen asianajajayhdistys
• talous- ja velkaneuvonta
• yleinen edunvalvonta
• syyttäjäntoimi
• ulosottotoimi ja konkurssipesien hallinnon valvonta
• sakkorangaistusten, yhdyskuntaseuraamusten ja vankeusrangaistusten täytäntöönpano
• rikoksentorjunnan ja muun kriminaalipolitiikan yleinen suunnittelu
• rikoksen uhrien aseman kehittäminen, jos asia ei kuulu toisen ministeriön toimialaan
• rikosrekisteri ja muut oikeusrekisterit
• armahdusasiat
• avioliitto-oikeudelliset hakemukset
• kansainvälinen oikeudenhoito, jos asia ei kuulu toisen ministeriön toimialaan
• oikeuskanslerinvirasto, paitsi sen taloushallinto
• valtiolliset vaalit, alue- ja kuntavaalit, kansanäänestykset sekä kansalaisvaikuttamisen edistäminen
• puoluerekisteri ja puolueiden valvonta, paitsi niiden talousasiat
• kielilain täytäntöönpanon seuranta
• Suomen säädöskokoelma
• onnettomuuksien tutkinta
• Ahvenanmaan maakunnan itsehallinto
• saamelaisten kulttuuri-itsehallinto ja saamelaisasioiden yhteensovittaminen
• Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssi
• yhdenvertaisuus ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen.

Mistä asioista oikeusministeriö on vastuussa?

Oikeusministeriö on vastuussa monesta asiasta. Alla kerrotaan tarkemmin ministeriön seitsemästä vastuualueesta.

1. Oikeusvaltio ja oikeusturva
Oikeusministeriö huolehtii, että Suomi on oikeusvaltio. Ministeriö kehittää oikeusjärjestystä ja oikeusturvaa. Ministeriö valmistelee lait, jotka koskevat oikeuslaitosta. Lait varmistavat, että oikeudenkäynnit ovat oikeudenmukaisia ja hallinto on hyvää. Ministeriö valmistelee myös lait, jotka koskevat esimerkiksi ulosottoa, konkurssia ja velkajärjestelyä.

2. Perusoikeudet
Oikeusministeriö valmistelee lait, jotka koskevat perustuslakia ja julkista hallintoa. Hallinnon lait sääntelevät valtion viranomaisia, kuten presidentin, eduskunnan ja hallituksen toimintaa.

Ministeriö johtaa Suomen perusoikeustoimia ja ihmisoikeustoimia sekä edistää yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuus on tärkeä perusoikeus ja ihmisoikeus. Ministeriö edistää myös kielellisiä oikeuksia.

3. Demokratia ja vaalit

Oikeusministeriö vahvistaa demokratiaa ja vastaa demokratian toteuttamisesta. Ministeriö järjestää vaalit ja huolehtii, että vaalijärjestelmä toimii.

Ministeriö varmistaa, että kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua. Siksi ministeriö kehittää mahdollisuuksia kansalaisvaikuttamiseen ja vapaaehtoistyöhön. Ministeriön omat sähköiset demokratiapalvelut ovat yksi tapa, jolla voi vaikuttaa.

4. Kriminaalipolitiikka ja rikosoikeus

Oikeusministeriö vastaa kriminaalipolitiikasta eli asioista, jotka vaikuttavat rikollisuuteen. Rikollisuuteen vaikuttaa esimerkiksi, mistä teoista rangaistaan ja miten ankarasti. Kaikkein tärkeintä on ennaltaehkäistä rikollisuutta ja vähentää sen aiheuttamia haittoja.

Ministeriö valmistelee rikoksia koskevia lakeja ja ohjaa rangaistusten toteutusta. Ministeriö myös kehittää rikoksen uhrin asemaa ja johtaa korruption eli lahjonnan vastaista työtä.

5. Yksilön ja yhteisöjen oikeudet

Oikeusministeriö valmistelee lait, jotka koskevat tavallisten ihmisten ja yhteisöjen oikeuksia. Näitä oikeuksia ovat esimerkiksi perheoikeus, perintöoikeus, sopimusoikeus, vahingonkorvausoikeus, kuluttajansuoja ja yhtiöoikeus.

6. Lainvalmistelun kehittäminen

Oikeusministeriö kehittää koko hallituksen lainvalmistelua. Tämä työ sisältää yhteistyötä, koulutusta ja ohjeistusta. Tavoitteena on hyvä, toimiva ja ymmärrettävä lainsäädäntö.

Oikeusministeriö myös tarkastaa lait.

7. Kansainväliset ja EU-asiat

Oikeusministeriö haluaa edistää oikeusvaltiota, demokratiaa ja ihmisoikeuksia kaikkialla maailmassa. Ministeriö haluaa huolehtia, että Suomen etu ja ministeriön tavoitteet toteutuvat myös EU:ssa.

Ministeriö hoitaa kansainvälistä oikeusapua siviiliasioissa ja rikosasioissa.

Perustuslaki

Perustuslaki on Suomen tärkein laki. Laissa säädetään Suomen keskeiset säännöt ja periaatteet.

Tässä osassa kerrotaan perustuslain tärkeimmistä kohdista.

1. Suomi on tasavalta ja oikeusvaltio

Suomi on tasavalta, jossa päättäjät valitaan vaaleilla. Suomi on oikeusvaltio, jossa julkinen valta perustuu aina lakiin.

Päätösvalta on jaettu kolmen toimijan kesken. Nämä toimijat ovat eduskunta, valtioneuvosto eli hallitus ja presidentti. Eduskunta säätää lait. Hallitus valmistelee lait ja toteuttaa eduskunnan päätökset. Presidentti hoitaa esimerkiksi ulkopolitiikkaan liittyviä tehtäviä.

Tuomioistuimet ovat puolueettomia. Ne varmistavat, että lakeja noudatetaan.

2. Perusoikeudet kuuluvat jokaiselle

Suomessa kaikilla ihmisillä on samat perusoikeudet. Laki on kaikille sama. Jokaisella on sananvapaus, uskonnonvapaus ja kokoontumisen vapaus. Jokainen voi valita vapaasti asuinpaikkansa, ja jokainen saa liikkua vapaasti.

Jokaisella 18 vuotta täyttäneellä Suomen kansalaisella on äänioikeus. Hän saa äänestää eduskuntavaaleissa, presidentinvaaleissa ja EU-vaaleissa sekä kuntavaaleissa ja aluevaaleissa. Myös muun maan kansalaisella voi olla äänioikeus kunnan, alueen ja EU:n vaaleissa.

Suomalaisella on oikeus omaan kieleen. Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Viranomaisilta täytyy saada apua näillä kielillä. Perustuslaissa mainitaan myös saamelaisten, romanien ja muiden ryhmien kielelliset oikeudet.

Kun ihmisen omat voimat eivät riitä, valtion ja kunnan täytyy auttaa. Jokaiselle täytyy turvata ihmisarvoinen elämä. Jokaiselle täytyy järjestää maksuton perusopetus.

Kaikilla on oikeus yksityiselämään. Perustuslaki suojaa jokaisen kunniaa ja kotia. Laki suojaa myös yksityistä viestintää. Toisen viestejä ei saa lukea eikä toisen puheluita saa kuunnella ilman lupaa.

Perustuslaki suojaa myös ympäristöä. Ympäristö on yhteinen, ja vastuu siitä kuuluu jokaiselle.

3. Eduskuntaan valitaan 200 kansanedustajaa

Perustuslain mukaan Suomessa valtiovalta kuuluu kansalle. Kansaa edustaa eduskunta, johon kuuluu 200 kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan vaaleilla.

Jokainen äänioikeutettu kelpaa eduskuntavaalien ehdokkaaksi. Vain presidentti, korkea oikeusviranomainen ja sotilasvirassa palveleva eivät saa olla ehdokkaana. Ehdokkaita esittävät puolueet ja muut ryhmät.

Eduskuntavaalit järjestetään neljän vuoden välein. Joskus eduskunnan ryhmät, pääministeri ja presidentti voivat päättää, että vaalit täytyy järjestää jo aiemmin. Tämä on kuitenkin hyvin harvinaista.

Kansanedustajan täytyy noudattaa perustuslakia. Muut määräykset eivät sido häntä. Jos kansanedustaja rikkoo lakia, häntä rangaistaan samalla tavoin kuin muita. Laki on kaikille sama.

Kansanedustajan täytyy saada hoitaa tehtäviään. Hänellä on oikeus puhua kaikista asioista, joita eduskunnassa käsitellään.

4. Eduskunnan istunnot ovat julkisia

Eduskunta tekee päätökset täysistunnossa. Istuntoa johtaa puhemies tai varamies. Vain kansanedustajat saavat osallistua päätöksiin.

Eduskunnan täysistunnot ovat julkisia. Istuntoja voi seurata tiedotusvälineistä ja paikan päällä istuntosalin lehteriltä eli katsomosta. Myös istuntojen pöytäkirjat ovat julkisia.

Täysistunnossa saavat puhua kansanedustajat ja ministerit. Kansanedustaja voi esittää ministerille suullisen tai kirjallisen kysymyksen. Myös oikeusasiamies ja oikeuskansleri saavat puhua, jos istunnossa käsitellään heidän asioitaan.

Eduskunta saa asioita käsittelyyn hallitukselta ja yksittäisiltä kansanedustajilta. Hallitus antaa eduskunnalle esityksiä ja kansanedustajat aloitteita. Myös tavalliset kansalaiset voivat tehdä aloitteita. 50 000 äänioikeutettua voi tehdä yhdessä eduskunnalle aloitteen uudesta laista.

Päätökset tehdään täysistunnossa, mutta sitä ennen kaikki esitykset ja aloitteet valmistellaan valiokunnissa. Myös valiokuntien jäsenet ovat kansanedustajia. Valiokunnan työ on julkista vasta sitten, kun valiokunta julkistaa valmistelunsa tuloksen.

Jos kansanedustajat eivät ole tyytyväisiä hallituksen työhön, he saavat esittää hallitukselle välikysymyksen. Välikysymyksessä täytyy olla mukana vähintään 20 kansanedustajaa. Hallitus vastaa kysymykseen eduskunnan täysistunnossa, minkä jälkeen asiasta keskustellaan. Lopuksi eduskunta äänestää siitä, nauttiiko hallitus eduskunnan luottamusta eli onko suurin osa kansanedustajista tyytyväisiä hallitukseen.

5. Kansa valitsee presidentin ja eduskunta valitsee pääministerin

Tasavallan presidentti valitaan suoralla vaalilla. Suorassa vaalissa äänioikeutetut äänestävät suoraan yhtä ehdokasta. Äänioikeutettuja ovat kaikki 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset.

Puolueet ja äänestäjäryhmät asettavat henkilöt ehdokkaiksi vaaleihin. Ehdokkaan täytyy olla äänioikeutettu ja syntyperäinen Suomen kansalainen.

Presidentinvaalissa on yksi tai kaksi kierrosta. Jos joku ehdokas saa ensimmäisellä kierroksella yli puolet äänistä, hän voittaa vaalit. Jos kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta äänistä, järjestetään toinen kierros. Siinä ovat vastakkain kaksi ehdokasta, jotka saivat eniten ääniä ensimmäisellä kierroksella. Enemmän ääniä saavasta tulee presidentti.

Presidentin virkakausi kestää 6 vuotta. Saman henkilön voi valita peräkkäin kaksi kertaa, eli kausi voi kestää enimmillään 12 vuotta.

Presidentti toimii yhdessä hallituksen kanssa. Suurin osa presidentin päätöksistä perustuu hallituksen ehdotuksiin.

Hallitus valitaan eduskuntavaalien jälkeen. Silloin puolueiden eduskuntaryhmät neuvottelevat ja sopivat uudesta hallituksesta. Hallituksen täytyy nauttia eduskunnan luottamusta. Tämä tarkoittaa, että hallituksen ja eduskunnan täytyy olla yhtä mieltä tärkeimmistä asioista.

Eduskunta valitsee pääministerin, ja presidentti nimittää hänet virkaan. Pääministeri valitsee muut ministerit, ja presidentti nimittää heidät.

Pääministeri johtaa valtioneuvoston eli hallituksen työtä. Hallitus päättää laeista, talousarvioista ja muista valtion tärkeimmistä asioista. Jokainen hallituksen ministeri huolehtii omaan alaansa kuuluvien asioiden valmistelusta valiokunnissa. Ministeri huolehtii myös, että eduskunnan tekemät päätökset toteutetaan.

6. Eduskunta säätää lait

Eduskunnan tärkein tehtävä on säätää lakeja. Eduskunta voi säätää kokonaan uuden lain tai muuttaa vanhaa lakia. Eduskunta saa laista esityksen hallitukselta tai aloitteen kansanedustajalta. Eduskunta saa laeista myös kansalaisaloitteita.

Lain säätämisessä on monta vaihetta. Ensin esityksestä tai aloitteesta pidetään eduskunnassa lähetekeskustelu. Sen jälkeen esitys menee valiokuntaan. Valiokunta käsittelee asiaa huolellisesti ja pyytää mielipiteitä asiantuntijoilta. Lopuksi valiokunta valmistelee mietinnön, ja esitys palaa eduskunnan täysistuntoon ensimmäiseen käsittelyyn. Eduskunnassa asiasta käydään yleiskeskustelu, jossa eduskunta voi lähettää esityksen suureen valiokuntaan. Se päättää lakiesityksen sisällöstä. Tämän jälkeen pidetään täysistunnon toinen käsittely, jossa eduskunta hyväksyy tai hylkää esityksen.

Eduskunnan hyväksymä laki annetaan presidentin vahvistettavaksi. Jos presidentti ei vahvista lakia kolmessa kuukaudessa, laki palaa eduskuntaan. Jos eduskunta pitää lain ennallaan, laki tulee voimaan ilman presidentin vahvistusta.

Perustuslain muuttaminen tapahtuu samalla tavalla toisen käsittelyn loppuun asti. Sen jälkeen lakiesitys jää lepäämään seuraavien eduskuntavaalien yli. Perustuslain muutos täytyy hyväksyä kahdessa eduskunnassa. Uuden eduskunnan kansanedustajista kahden kolmasosan täytyy kannattaa lain muutosta. Perustuslakia voi muuttaa yhdessä eduskunnassa, jos muutos julistetaan kiireelliseksi. Tätä mieltä täytyy olla viisi kuudesosaa kansanedustajista.

Eduskunta säätää lait, mutta presidentti tai hallitus voivat antaa asetuksia, jotka tarkentavat lakeja.

7. Eduskunta päättää valtion rahoista

Hallitus valmistelee eduskunnalle esityksen seuraavan vuoden talousarvioksi. Talousarvio on arvio valtion seuraavan vuoden tuloista ja menoista. Tuloja ovat esimerkiksi valtion perimät verot ja maksut. Veroista päätetään lailla. Valtion menoja ovat esimerkiksi kansalaisten tuet ja palvelut, kuten koulutus ja erilaiset etuudet. Näistä päättää eduskunta.

Valtiovarainvaliokunta käsittelee talousarvion ja siihen liittyvät kansanedustajien aloitteet.

Eduskunta päättää talousarvion sisällöstä. Eduskunta päättää myös valtion omaisuuden ja velkojen hoidosta. Eduskunta valvoo Suomen Pankin ja Kansaneläkelaitoksen toimintaa.
Eduskunnan tarkastusvaliokunta ja Valtiontalouden tarkastusvirasto valvovat, miten valtion varoja käytetään.

8. Presidentti ja hallitus johtavat ulkopolitiikkaa

Tasavallan presidentti ja hallitus johtavat yhdessä Suomen ulkopolitiikkaa. Presidentti ja ministerit keskustelevat tärkeistä päätöksistä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa.

Eduskunta hyväksyy Suomen tärkeimmät kansainväliset sopimukset. Tärkeä sopimus on esimerkiksi Suomen liittyminen Euroopan unionin (EU) jäseneksi vuonna 1995.

Hallitus johtaa EU:n asioiden valmistelua ja huolehtii EU:n päätösten toteutuksesta. Hallituksen täytyy myös antaa eduskunnalle tietoa asioista, joita käsitellään EU:ssa. Eduskunta voi antaa ohjeita ministereille, jotka osallistuvat EU:n kokouksiin.

9. Tuomioistuimet ovat riippumattomia

Perustuslain mukaan tuomiovalta kuuluu tuomioistuimille. Tuomioistuimet ratkaisevat esimerkiksi riitoja ja rikosasioita. Tuomioistuimet ovat riippumattomia, puolueettomia ja toimivat itsenäisesti. Presidentti nimittää tuomioistuinten tuomarit.

Yleisessä tuomioistuimessa on kolme oikeusastetta. Käräjäoikeus on ensimmäinen oikeusaste, hovioikeus toinen aste ja korkein oikeus ylin aste.

Hallintoasioita käsitellään erillisissä hallinto-oikeuksissa. Näiden lisäksi on valtakunnanoikeus ja muita erityistuomioistuimia.

10. Viranomaisten täytyy noudattaa lakia

Kaikkien viranomaisten täytyy noudattaa lakia. Presidentin, hallituksen, tuomioistuinten sekä valtion ja kuntien toiminnan täytyy olla laillista. Oikeusasiamies ja oikeuskansleri valvovat viranomaisten toiminnan laillisuutta. He valvovat myös perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.

11. Kunnilla on itsehallinto

Perustuslain mukaan kunnilla on itsehallinto. Kunnan asukkaat valitsevat kunnanvaltuuston, joka päättää kunnan asioista. Kunnilla on myös verotusoikeus. Valtio voi säätää lailla kunnille tehtäviä.
Ahvenanmaalle on turvattu itsehallinto. Saamelaisilla on kulttuurin ja kielen itsehallinto omalla kotiseudullaan.

12. Jokaisen täytyy puolustaa Suomea

Jos Suomea uhataan, jokaisen suomalaisen täytyy puolustaa maatamme.

Presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö, ja hän myös nimittää upseerit. Presidentti päättää puolustusvoimien liikekannallepanosta, jos hallitus esittää sitä. Liikekannallepano tarkoittaa, että asevoimat ovat valmiina taisteluun. Presidentti päättää sodasta ja rauhasta yhdessä eduskunnan kanssa.

Oikeusministeriön tietosuoja

Oikeusministeriö kerää ja käsittelee henkilötietoja. Henkilötietojen käsittely perustuu aina lakiin. Kun tietoja käsitellään, tietosuoja turvaa henkilön yksityisyyttä.

Henkilötietoja käsitellään näistä syistä:

• lakisääteinen tehtävä
• yleisen edun mukainen tehtävä
• henkilön antama suostumus.

Sinulla on oikeus

• pyytää pääsyä omiin tietoihisi
• pyytää tietojesi oikaisua tai poistoa
• rajoittaa tietojesi käsittelyä.

Joissain tapauksissa sinulla on oikeus vastustaa henkilötietojesi käsittelyä.

Jos haluat nähdä tietosi tai käyttää muita oikeuksiasi, ota yhteys oikeusministeriön kirjaamoon.

Kirjaamon yhteystiedot: 

Sähköposti: kirjaamo.om(at)gov.fi

Puhelin: 02951 50320

Postiosoite: Oikeusministeriö, PL 25, 00023 VALTIONEUVOSTO

Oikeusministeriön tietojärjestelmäpalvelut tuottaa Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori yhdessä alihankkijoiden kanssa.

Oikeusministeriön tilojen kameravalvonnasta vastaa valtioneuvoston kanslia.