Erityisasiantuntija Mikko Lehtonen kokee järjestöyhteistyön merkitykselliseksi, kun kehitetään julkista hallintoa.

Valtiovarainministeriö asetti julkisen hallinnon tietojärjestelmiä koskevan yleislainsäädännön tarkistamista valmistelevan työryhmän 30.3.2021. Työn tuloksena laadittiin arviomuistio ja automaattisen päätöksenteon tiedonhallintaa sekä palveluautomaatiota koskevat lakiehdotukset.

Hankkeen tarkoituksena on valmistella hallinnon yleislainsäädäntöön tarvittavat säännökset, joilla varmistetaan hallinnon lainalaisuuden, hyvän hallinnon periaatteiden, oikeusturvan, julkisuusperiaatteen ja virkavastuun toteutuminen automaattisessa päätöksenteossa.

Parlamentaarinen ohjausryhmä ja sen alaisuudessa toiminut asiantuntijatyöryhmä käsittelivät kansalaisaloitejärjestelmän ja muiden aloite- ja kuulemisjärjestelmien kehittämiseen liittyviä kysymyksiä pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaisesti. Aloite- ja kuulemisjärjestelmien kehittämistä koskeva arviomuistio julkaistiin 17.6.2025.

Valtionavustus nuoriin kohdistuvan seurustelu- ja parisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi ja uhrien chat-palvelun kehittämiseen Avustus on tarkoitettu naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaan, etenkin nuoriin naisiin kohdistuvan seurustelu- ja parisuh...

Tällä sivulla kerrotaan oikeusministeriöstä selkokielellä.

Hankkeessa kehitetään Digiraati-toimintamalli tukemaan lasten ja nuorten osallistumista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Tarkoituksena on lisätä vuorovaikutusta eri-ikäisten ja eri taustoista tulevien kesken ja sitä kautta parantaa päätöksenteon laatua sekä lisätä valtionhallinnon, järjestötoimijoiden ja tutkimuksen välistä kumppanuutta.

Millaisia polkuja pitkin ministeriömme työntekijäksi päädytään, ja mitä taitoja työ edellyttää? Mitkä ovat työntekijöidemme mielestä työn parhaat puolet? Muun muassa näihin kysymyksiin työntekijämme vastaavat uratarinoissaan.

Julkishallinnon tulee kuulla kansalaisten mielipiteitä heitä koskevissa asioissa.Jokaisella on oikeus saada tietoa viranomaisten valmistelemista asioista sekä osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja oman elinympäristönsä kehittämiseen.

Hankkeen tavoitteena on tehostaa puuttumista rasismiin, syrjintään ja viharikoksiin vertaisoppimisen keinoin niin viranomaisten kuin kansalaisyhteiskunnan toimijoiden tuella.

Valmistelemme strategiaa, jolla kevennämme järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa koskevaa ylimääräistä sääntelyä, selvitämme mahdollisuuksia kehittää kansalaisjärjestöjen omaa varainhankintaa ja parannamme hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutusta.

Oikeusministeriö ylläpitää ja kehittää oikeusjärjestystä ja oikeusturvaa sekä huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Ministeriö vastaa keskeisimpien lakien valmistelusta, oikeuslaitoksen toimintakyvystä ja tuomioiden täytäntöönpanosta. Tuomiovalta kuuluu riippumattomille tuomioistuimille. Poliittinen vastuu hallinnonalan toiminnasta kuuluu oikeusministerille.

Hyvin suunniteltu -hankkeen tavoitteena on torjua rakenteellista syrjintää ja rasismia vahvistamalla yhdenvertaisuussuunnittelun käytäntöjä ja osaamista. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

Osana valtioneuvostoa oikeusministeriö luo oikeuspolitiikan linjoja, kehittää säädöspolitiikkaa ja ohjaa hallinnonalaansa. Oikeusministeriön tavoitteena on avoin, aktiivinen ja turvallinen yhteiskunta, jossa jokainen voi luottaa oikeuksiensa toteutumiseen.

Hankkeen tavoitteena on kehittää kansallista koordinaatiota ja tiedonvaihtoa, vahvistaa ammattilaisten osaamista, kehittää tiedonkeruuta sekä vahvistaa kansalaisyhteiskunnan roolia viharikosten vastaisessa työssä.

Suomalainen demokratia nojaa oikeusvaltioon. Oikeusvaltio ja perusoikeuksien kunnioittaminen ovat Suomen valtiosäännössä vahvistettuja periaatteita, joihin Suomi on sitoutunut myös EU:n jäsenenä sekä osana kansainvälisiä velvoitteitaan.

KANEn eli kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan tehtävänä on mm. edistää hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutusta sekä parantaa kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä.

Hallitusohjelma Vahva ja välittävä Suomi linjaa kansalaisjärjestöstrategian ja sen toimeenpanosuunnitelman valmistelemisesta. Strategia hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä kesäkuussa 2024, ja toimeenpano etenee suunnitelman mukaisesti säädöshankkeina, selvityksinä ja muina kehittämistoimina. Toimeenpano jatkuu huhtikuuhun 2027 asti.

Demokratiaindikaattorit seuraavat suomalaisen demokratian tilaa ja kehitystä. Suomalaisen demokratian kehittymisen seuraamiseksi on koottu indikaattoreita, jotka kuvaavat demokratian ja siihen liittyvien ilmiöiden kehitystä.

Oikeusturvan toteutumisesta käytännössä vastaavat viime kädessä riippumattomat tuomioistuimet. Muita lainkäyttöviranomaisia ovat syyttäjät ja ulosottoviranomaiset. Myös oikeusavulla on keskeinen merkitys oikeusturvan toteutumisessa.