Mikko Lehtonen: Järjestötyöstä julkisen hallinnon tehtäviin

• Mikko Lehtonen 
• Erityisasiantuntija demokratia- ja julkisoikeusosaston demokratia ja vaalit -yksikössä
• Valmistunut aikuiskasvatustieteen maisteriksi Itä-Suomen yliopistosta 
• Viisi vuotta työkokemusta valtioneuvoston kehittämishankkeista

Kerro lyhyesti, mitä teet työksesi. 

Valmistelin valtioneuvoston periaatepäätöstä kansalaisjärjestöstrategiasta, ja teen strategian toteuttamiseen liittyviä suunnittelu- ja kehittämistehtäviä. Vastuullani on myös muita kansalaisyhteiskuntapolitiikkaan liittyviä tehtäviä oikeusministeriön yhteydessä toimivan kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan sihteerinä.  

Miten olet päätynyt valitsemaasi ammattiin?

Opiskelun aikainen järjestöharrastus muuttui valmistumisen jälkeen järjestötyöksi. Toimin usean vuoden ajan hallinnon kehittämiseen liittyvissä tehtävissä kansalaisjärjestöissä, viimeisimpänä Suomen Partiolaisissa. Siirryin pian koronaviruspandemian alkamisen jälkeen valtiovarainministeriöön valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankkeeseen. Oikeusministeriössä aloitin tammikuussa 2024 hallitusohjelmaan perustuvan kansalaisjärjestöstrategian valmistelijana, mikä antoi mahdollisuuden syventyä julkisen hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan väliseen vuorovaikutukseen. 

Minulla on ollut monia mielenkiinnon kohteita työelämässä, muttei varsinaista haaveammattia. Tosin kun opiskelin, olin erityisen kiinnostunut henkilöstöhallinnosta. Hallinnon kehittäminen on sittemmin yhdistänyt työtehtäviäni.  

Niin sanottuna generalistina innostun uuden oppimisesta sekä uusiin yhteisöihin pääsemisestä. Joskus ovet ovat avautuneet työelämässä yllättäen, joten sattumalla ja yhteistyöllä on ollut suuri merkitys työurallani.  

Kuvaile tyypillistä työpäivääsi tai työviikkoasi.

Työni on yhteistyölähtöistä, mutta sisältää sopivasti itsenäistä työskentelyä. Minulla on usein valmisteilla kaksi tai kolme laajempaa selvitystä tai suunnitelmaa. Varaan niiden kirjoittamiseen riittävästi työaikaa, tyypillisesti puolet viikkotyöajasta, jos mahdollista. Kiinnittämällä huomiota ajanhallintaan ja kalenterin huokoisuuteen varmistan, että valmistelu etenee sovitusti ja tavoitteiden mukaisesti myös silloin, kun eteen tulee yllättäviä tilanteita.

Työviikkooni kuuluu myös hankkeen suunnittelu- ja seurantatehtäviä sekä hallintorajat ylittävää yhteistyötä erilaisissa työryhmissä. Sidosryhmäyhteistyö on myös tavalla tai toisella mukana jokaisessa työviikossani, ja koen esimerkiksi järjestöyhteistyön erittäin tärkeäksi työni kannalta.

Millaisessa työympäristössä tai millaisina työaikoina työskentelet?

Työskentelen pääsääntöisesti virka-aikaan toimistolla, mutta työnteon aika ja paikka joustavat tarpeen mukaan. Koen, että oikeusministeriössä on hyvät mahdollisuudet tasapainottaa työtä ja vapaa-aikaa. Valtioneuvoston työympäristö on yhä vahvemmin myös digitaalinen, mikä luo uudenlaista osallisuutta ja vuorovaikutusta. 

Millaista osaamista tai ominaisuuksia ammatissa vaaditaan?

Asioiden valmisteleminen vaatii tiedon lukutaitoa ja kykyä tiedonmuodostukseen. Se tarkoittaa esimerkiksi uuden tiedon tuottamista tai kehittämisehdotusten muotoilemista päätöksentekijöitä varten. Myös viestintätaidot korostuvat, kun tavoitteena on aikaansaada muutosta. Hallinnon kehittämiseen liittyy usein myös ristiriitaisia odotuksia, joten vaaditaan sekä avoimuutta että joustavuutta. 

Mikä on parasta ammatissasi?

Asiantuntijana kasvaminen on ehdottomasti työni parhaita puolia. Samoin ammattini yhteiskunnallinen luonne ja ympärilläni olevat ihmiset. Työn arjessa pääsee mukaan kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin, mikä syventää yhteistyötä monien eri alojen asiantuntijoiden kanssa ja lisää valmistelun laatua. 

Mitkä ovat ammatin varjopuolia tai mikä tuntuu haastavalta?

Olen luonteeltani harkitseva, mutta joskus muutosten hitaus turhauttaa. Hitauden perusteleminen voi tuntua myös vaikealta tai kuormittavalta. Toisaalta hitaat muutokset vahvistavat demokratiamme vakautta. Mitattavien tavoitteiden asettaminen ja seuraaminen sekä onnistumisten äärelle pysähtyminen lisäävät pitkäjänteisyyttä. 

Mitä kertoisit henkilölle, joka harkitsee erityisasiantuntijan ammattia?

Suosittelen harkitsemaan valtioneuvoston avoinna olevia tehtäviä, totta kai. Osa meistä kulkee mukana hankkeen keston ajan, osa jää tälle tielle pidemmäksi aikaa tekemään töitä Suomelle. Kannustan myös kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen opiskelijoita hakemaan harjoitteluun oikeusministeriöön ja ottamaan selvää erityisasiantuntijan monipuolisesta ja motivoivasta ammatista.    

Millaisena näet ammattisi tulevaisuuden?

Suomalainen kansalaisyhteiskunta on kansainvälisesti vertaillen avoin ja vapaa sekä keskeinen osa toimivaa demokratiaa. Kansalaisjärjestöjen merkitys vaikuttaa kuitenkin olevan murroksessa: Aktiiviset järjestökansalaiset hupenevat ja taloudelliset toimintaedellytykset tiukentuvat. Mitä se merkitsee yhteiskunnallemme? 

Tarvitsemme jatkossakin julkisen hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan kumppanuutta. Siksi ennakoinnin ja verkostomaisen yhteistyön merkitys korostuu entisestään tulevaisuudessa. Digitaalisten työvälineiden käyttö voi vapauttaa aikaa juuri tämänlaisiin tehtäviin.