Lasten ja nuorten ääni Euroopassa
Lasten ja nuorten ääni Euroopassa -hanke
OM016:00/2021 Kehittäminen
Ministeriöt toteuttavat hallitusohjelmaa, valmistelevat lakeja ja muita säädöksiä sekä vievät eteenpäin uudistuksia erilaisissa hankkeissa, työryhmissä ja toimielimissä.
Kaikkien ministeriöiden hankkeet löydät valtioneuvoston verkkosivuilta
Hankkeen tavoitteena on tukea lasten ja nuorten osallistumista päätöksentekoon kansallisella tasolla. Tarkoitus on kehittää menetelmiä, koota hyviä käytäntöjä ja tuottaa koulutusmateriaalia sekä tarjota viranomaisille koulutusta lasten osallistumisesta. Hanke sisältyy Euroopan neuvoston koordinoimaan yhteiseurooppalaiseen CP4Europe-hankkeeseen.
Hankkeen perustiedot Käynnissä
Hankenumero OM016:00/2021
Asettaja oikeusministeriö
Toimikausi/aikataulu 1.3.2021 – 30.4.2023
Asettamispäivä 1.3.2021
Toteuttaa hallitusohjelman tavoitteita
Marin
Strategiset kokonaisuudet Turvallinen oikeusvaltio Suomi
Tavoite Demokratia, osallisuus ja luottamus yhteiskunnan instituutioihin vahvistuvat
Strategiset kokonaisuudet Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi
Tavoite Lapsi- ja perheystävällisyyden edistäminen
Strategiset kokonaisuudet Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi
Tavoite Lapset ja nuoret voivat hyvin
Yhteyshenkilö
Liisa Männistö, Erityisasiantuntija
puh. +358 295 150 231
[email protected]
Tavoitteet ja tuotokset
Suomen kansallisen hankeosion päätavoitteena on kehittää menetelmiä, koota hyviä käytäntöjä ja tuottaa koulutusmateriaalia sekä tarjota koulutusta lasten osallistumisesta. Suomen hankeosion toiminnot ja tavoitteet linkittyvät läheisesti kansallisen demokratiaohjelman ja kansallisen lapsistrategian toimeenpanoon. Tavoitteena on:
- Lisätä viranomaisten tietoisuutta lasten ja nuorten yhdenvertaiseen osallistumiseen liittyvistä oikeuksista, velvollisuuksista ja menetelmistä (mm. haastekampanja ja seminaarit).
- Edistää moniammatillista yhteistyötä ja nuorten arkista osallisuutta koulujen ja oppilaitosten lisäksi mm. sosiaali- ja terveydenhuollossa, lastensuojelussa ja maahanmuuttoon liittyvissä palveluissa erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien nuorten näkökulmasta.
- Testata ja kehittää olemassa olevia ja uusia lasten ja nuorten kuulemisen menetelmiä valtioneuvostotason strategia-, kehittämis- tai säädösvalmisteluhankkeissa, erityisesti nuorten tulevaisuuden kannalta tärkeissä aiheissa, lasten ja nuorten moninaiset taustat huomioiden.
- Kehittää ja ottaa käyttöön kaikilla hallinnon tasoilla uudenlaisia kuulemismenetelmiä, jotka edistävät erityisesti nuorten, eri kieli- ja kulttuuriryhmien sekä vammaisten lasten kuulemista.
- Tuottaa koulutusmateriaalia lasten ja nuorten kuulemisesta valtionhallinnon viranhaltijoille (eOppiva).
Tiivistelmä
Hankkeen tavoitteena on tukea lasten ja nuorten osallistumista päätöksentekoon kansallisella tasolla. Tarkoitus on kehittää menetelmiä, koota hyviä käytäntöjä ja tuottaa koulutusmateriaalia sekä tarjota viranomaisille koulutusta lasten osallistumisesta. Hanke sisältyy Euroopan neuvoston koordinoimaan yhteiseurooppalaiseen CP4Europe-hankkeeseen.
Lähtökohdat
YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus, useat muut ihmisoikeussopimukset ja perustuslaki velvoittavat viranomaisia toimiin, joilla lasten ja nuorten osallisuutta vahvistetaan ja tuetaan. YK:n lapsen oikeuksien komitea on Suomea koskevissa suosituksissaan korostanut erityistä tukea tarvitsevien tai muita heikommassa asemassa olevien lasten osallisuuden ja kuulemisen huomioimista. Suosituksissa kehotetaan kiinnittämään huomiota erityisesti etnisiin vähemmistöihin, maahanmuuttajataustaisiin lapsiin ja turvapaikkaa hakevien lasten oikeuksiin sekä lasten mielipiteiden kunnioittamiseen tai lasten laitoshoidon kysymyksiin.
Euroopan neuvosto julkaisi vuonna 2016 arviointityökalun, jonka avulla jäsenmaat voivat mitata edistystään lasten ja alle 18-vuotiaiden nuorten osallistumisesta annetun ministerikomitean suosituksen CM/Rec(2012)2 toimeenpanossa. Oikeusministeriö toteutti vuonna 2019 hankkeen arviointityökalun pilotoimiseksi Suomessa ja julkaisi keväällä 2020 arviointiraportin ”Kuullaan, mutta ei kuunnella” – Lasten osallistumisoikeudet Suomessa.
Arviointiraportin mukaan kehittämistarpeita on tunnistettu muun muassa lapsivaikutusten arvioinnissa ja jälkikäteisseurannassa niin säädösvalmistelun kuin hallinnon päätöksenteon osalta. Keskeiset kehittämiskohteet liittyvät kuulemistapojen lapsiystävällisyyteen ja lapsen edun periaatteen huomioon ottamiseen. Erityisesti pienille lapsille, erilaisia kommunikaatiotapoja tarvitseville ja eri kieliryhmiin kuuluville lapsille soveltuvia käytäntöjä tarvitaan lisää. Lasten parissa toimivien ammattiryhmien yleistä tietoisuutta lapsen oikeuksista tulisi vahvistaa ja lapsen oikeuksiin liittyvää koulutusta tulisi tehostaa sekä perus- että täydennyskoulutuksen osalta.
Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa linjataan, että demokratiakasvatusta ja nuorten osallisuutta ja kuulemisvelvoitetta on vahvistettava. Hallitusohjelman mukaisesti kansalliseen demokratiaohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi lisätä lasten ja nuorten parissa toimivien viranomaisten tietoisuutta lasten ja nuorten yhdenvertaiseen osallistumiseen liittyvistä oikeuksista, velvollisuuksista ja menetelmistä.
Kansallisen lapsistrategian mukaan lasten mahdollisuudet olla osallisina, tulla kuulluksi, saada tietoa sekä toimia aktiivisena ja osaavana yhteiskunnan jäsenenä tulee turvata kattavasti ja ikätason mukaisesti. Tällä hetkellä lasten osallisuus ja kuuleminen ovat hajanaisia eivätkä toteudu kaikessa lapsia koskevassa päätöksenteossa. Ongelmana on myös se, että osa lapsista jää toistuvasti huomiotta ja kuulematta.
Vuosille 2020-2023 asetetun valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman (VANUPO) linjausten mukaan nuorille suunnattuja yhteiskunnallisen osallistumisen välineitä tulee kehittää. Nuorten oikeus osallistua ja tulla kuulluiksi heitä koskevissa asioissa ei aina toteudu kaikessa päätöksenteossa tai lainvalmistelussa. Erityisesti etnisiin, kieli- ja kulttuurivähemmistöihin kuuluvien nuorten, vammaisten nuorten ja ns. NEET-nuorten yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyy yhdenvertaisuuden näkökulmasta haasteita.
Hankkeen merkittävin odotettavissa oleva vaikutus on, että lapset (kaikki alle 18-vuotiaat) kaikkialla Euroopassa löytävät erilaisia mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon. Tarkoitus on vahvistaa lasten osallistumismekanismeja kansallisella ja paikallisella tasolla sekä kehittää lasten osallistumista tukevaa toimintaa yhdessä lasten osallistumismenetelmiin perehtyneiden ammattilaisten kanssa, lasten osallistumiseen liittyvät erityiset haasteet huomioon ottaen. Erityistä huomiota kiinnitetään haavoittuvassa asemassa olevien ja erityistä tukea tarvitsevien lasten, kuten vammaisten lasten, etnisiin vähemmistöihin kuuluvien tai maahanmuuttajataustaisten lasten osallistumiseen.
Hankkeelta odotetaan muun muassa seuraavia tuloksia:
- Päätöksentekijöiden, lasten parissa työskentelevien ammattilaisten ja lasten tietoisuus lisääntyy lasten osallistumisoikeuksista sekä oikeuksien toteuttamisesta käytännössä;
- Lasten ääni tulee paremmin kuuluviin paikallisella tasolla viranomaisten ja palveluiden kautta ja päättäjien ja ammattilaisten osaaminen lasten näkemysten huomioon ottamiseksi päätöksentekoprosesseissa lisääntyy;
- Tieto ja asiantuntemus lasten osallistumisen sisällyttämisestä päätöksentekoprosessien kaikkiin vaiheisiin paikallisella ja kansallisella tasolla vahvistuu;
- Luodaan mahdollisuuksia osallistavaan, mielekkääseen ja vaikuttavaan lasten osallistumiseen sekä perusteet kestäville osallistumisen menetelmille ja käytännöille.
Oikeusministeriö on 1.3.2021 käynnistänyt Lasten ja nuorten ääni Euroopassa -hankkeen tukemaan lasten ja nuorten osallistumista päätöksentekoon kansallisella tasolla. Hanke sisältyy Euroopan neuvoston koordinoimaan yhteiseurooppalaiseen CP4Europe - Strengthening National Child Participation Frameworks and Action in Europe -hankkeeseen (1.4.2021-31.3.2023). Hankkeelle on myönnetty rahoitus EU:n Rights, Equality and Citizenship (REC) -ohjelman lapsen oikeuksien edistämiseen tarkoitetusta rahoitushausta. Euroopan neuvoston ja Suomen lisäksi hankkeeseen osallistuvat Tšekki, Slovenia, Portugali ja Islanti.
Oikeusministeriö asettaa ohjausryhmän tukemaan ja ohjaamaan Suomen hankeosion suunnittelua ja käytännön toteutusta. Ohjausryhmä aloittaa toimintansa 22.3.2021 ja sen toimikausi päättyy 30.4.2023.
Hankkeen asettaminen
-
Ohjausryhmän asettaminen; Lasten ja nuorten ääni Euroopassa -hanke PDF
17.3.2021 Oikeusministeriö
-
EU-project-proposal-child-participation-Concept-paper PDF
17.3.2021 Oikeusministeriö
-
Lasten ja nuorten ääni Euroopassa -hankkeen asettaminen PDF
1.3.2021 Oikeusministeriö
-
Hankekuvaus; Lasten ja nuorten ääni Euroopassa -hanke PDF
1.3.2021 Oikeusministeriö
Ohjausryhmä
Nimi
Nimike
Organisaatio
Rooli
Toimikausi
Wilhelmsson, Niklas
Yksikön päällikkö
oikeusministeriö
Rooli: Puheenjohtaja
22.3.2021 – 30.4.2023
Männistö, Liisa
Erityisasiantuntija
oikeusministeriö
Rooli: Sihteeri
22.3.2021 – 30.4.2023
Demirbas, Sami
Erityisasiantuntija
oikeusministeriö
Rooli: Jäsen
22.3.2021 – 30.4.2023
Koulu, Sanna
Erityisasiantuntija
sosiaali- ja terveysministeriö
Rooli: Jäsen
22.3.2021 – 30.4.2023
Laisaari, Johanna
Projektipäällikkö
valtioneuvoston kanslia
Rooli: Jäsen
22.3.2021 – 30.4.2023
Pekkarinen, Elina
lapsiasiavaltuutettu
Lapsiasiavaltuutetun toimisto
Rooli: Jäsen
22.3.2021 – 30.4.2023
Saarinen, Laura
Projektisihteeri
sosiaali- ja terveysministeriö
Rooli: Henkilökohtainen varajäsen
1.3.2021 – 30.4.2023
Stenvall, Elina
kehittämispäällikkö
SOS-lapsikyläsäätiö
Rooli: Asiantuntija
22.3.2021 – 30.4.2023
Tiusanen, Kaisa
Kehittämisneuvos
oikeusministeriö
Rooli: Jäsen
22.3.2021 – 30.4.2023
Varanka, Jouni
Neuvotteleva virkamies
valtioneuvoston kanslia
Rooli: Henkilökohtainen varajäsen
22.3.2021 – 30.4.2023
Ryhmittelemättömät
Nimi
Nimike
Organisaatio
Rooli
Toimikausi
Männistö, Liisa
Erityisasiantuntija
oikeusministeriö
Rooli: Vastuuhenkilö
1.3.2021 – 30.4.2023
Männistö, Liisa
Erityisasiantuntija
oikeusministeriö
Rooli: Hankkeen yhteyshenkilö
1.3.2021 – 30.4.2023