Perus- ja ihmisoikeudet ovat perustavanlaatuisia, kaikille ihmisille yhdenvertaisesti kuuluvia oikeuksia. Jokaisen perusoikeudet on turvattu Suomen perustuslaissa.

Oikeusministeriö valmistelee perustuslakia ja julkishallintoa koskevat perussäännökset kuten tasavallan presidentin, eduskunnan ja hallituksen toimivaltaa ja keskinäisiä suhteita sääntelevät lait.

perus- ja ihmisoikeusyhteyshenkilöiden verkoston tarkoituksena on vahvistaa omalta osaltaan perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa.

Voit tilata oikeusministeriön tiedotteita, uutisia ja kolumneja sähköpostiisi.

Demokratiapalkinto Oikeusministeriön demokratiapalkinto on tunnustus, jonka myönnämme kansalaisyhteiskunnan toimijoille kiitoksena demokratian edistämisestä. Jaamme demokratiapalkinnon joka toinen vuosi. Palkinnon avulla haluamme myös jakaa ja teh...

Demokratipriset Justitieministeriets Demokratipris tilldelas aktörer i det civila samhället som tack för arbete för att främja demokratin. Vi delar ut priset vartannat år. Genom priset vill vi också synliggöra och dela med oss av god praxis för at...

Valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeuspolitiikka perustuu selontekoon ja toimintaohjelmaan. Ihmisoikeusselonteko ohjaa perus- ja ihmisoikeustoiminnan linjoja ja perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma keskittyy konkreettisiin toimenpiteisiin.

Oikeusministeriön EU- ja kansainvälisen toiminnan linjaukset Oikeusministeriön perustehtävänä on huolehtia oikeusvaltion toimivuudesta. EU- ja kansainvälisen toiminnalla tuetaan ministeriön vaikuttavuustavoitteiden – yhdenvertaisten osallistumisoi...

Oikeusministeriön EU- ja kansainvälisen toiminnan linjaukset Oikeusministeriön perustehtävänä on huolehtia oikeusvaltion toimivuudesta. EU- ja kansainvälisen toiminnalla tuetaan ministeriön vaikuttavuustavoitteiden – yhdenvertaisten osallistumisoi...

Oikeusministeriön ja sen hallinnonalan varautuminen perustuu valmiuslakiin ja valtioneuvoston vahvistamaan yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan sekä kansalliseen riskiarvioon. Ministeriön tehtävänä on sovittaa yhteen varautumista omalla toimialallaan.

Sämmilij vuoigâdvuođah Oikeusministeriö 26.8.2022 16.25 Riehtiministeriö torvee sämmilij vuoigâdvuođâid Riehtiministeriö tuárju sämmilij kulttuurjiešhaldâšem ovdedem já heivit oohtân sämmilij vuoigâdvuođâi kieđâvuššâm sierâ ministeriöin. Riehtimin...

Säʹmmlai vuõiggâdvuõđ 30.9.2022 12.31 Vuõiggâdvuõttministeria stään säʹmmlai vuõiggâdvuõđid Vuõiggâdvuõttministeria stään säʹmmlai kulttuurjiõččvaaldâšm ooudâsviikkmõõžž da suåvat õʹhtte säʹmmlai vuõiggâdvuõđi ǩiõttʼtõõllmõõžž jeeʹres ministeriain...

Suomalainen demokratia nojaa oikeusvaltioon. Oikeusvaltio ja perusoikeuksien kunnioittaminen ovat Suomen valtiosäännössä vahvistettuja periaatteita, joihin Suomi on sitoutunut myös EU:n jäsenenä sekä osana kansainvälisiä velvoitteitaan.

20.11.2025 | Valtioneuvosto teki tänään periaatepäätöksen neljännestä kansallisesta perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmasta vuosille 2024–2027. Toimintaohjelman avulla pyritään konkreettisin, poikkihallinnollisin toimenpitein puuttumaan havaittuihin perus- ja ihmisoikeusongelmiin sekä ehkäisemään niitä ennalta.

Hallitusohjelmassa on linjattu poikkihallinnollisen demokratiaohjelman valmistelun käynnistämisestä. Kansallinen demokratiaohjelma 2025 kattaa pääministeri Marinin hallitusohjelman lukuisat kansalaisyhteiskuntaa ja osallisuutta edistävät toimet. Se toimii sateenvarjona ministeriöiden demokratiaa edistäville hankkeille.

3.10.2025 | Oikeusministeriö on ollut mukana valmistelemassa valtioneuvoston yhteistä tulevaisuusselontekoa, joka hahmottaa neljä mahdollista tulevaisuutta vuoteen 2045.

4.4.2025 | Ukrainalla on selvä tulevaisuuden visio: kehittyä toimivaksi oikeusvaltioksi, lisätä kansalaisten hyvinvointia ja liittyä Euroopan unioniin. Venäjän hyökkäyssodasta huolimatta maa on käynnistänyt laajoja oikeusalan, demokratian ja korruptiontorjunnan uudistuksia. Suomen oikeusministeriö tukee osaltaan Ukrainan oikeusministeriötä näiden tavoitteiden saavuttamisessa ja on sopinut yhteistyösuunnitelmasta vuosille 2025–2027.

18.12.2023 | Oikeusministeriön tilaamassa selvityksessä on kartoitettu ihmisoikeusperustaisen ja väestöryhmittäin eritellyn tiedonkeruun oikeudellisia ja eettisiä reunaehtoja. Selvitys esittelee myös tiedonkeruun nykytilaa sekä tarjoaa suosituksia ihmisoikeusperustaisen tiedonkeruun kehittämiseksi.

15.9.2023 | ”Löytävätkö kaikki paikkansa täällä?” on kysymys, joka seuraa minua vuosikymmenestä toiseen. En tiedä edelleenkään vastausta siihen, mutta sen tiedän, että oma paikkani on olla niiden joukossa, jotka tekevät työtä yhdenvertaisuuden eteen.

24.2.2023 | - Olen äärimmäisen pettynyt, että saamelaiskäräjälain uudistaminen ei onnistunut tällä hallituskaudella. Lakimuutos olisi ollut välttämätön saamelaisten perus- ja ihmisoikeuksien täysimääräiseksi turvaamiseksi, painottaa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.