Perus- ja ihmisoikeuspolitiikka

Valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeuspolitiikka perustuu ihmisoikeusselontekoon ja kansalliseen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmaan. Ihmisoikeusselonteko ohjaa perus- ja ihmisoikeustoiminnan pitkän tähtäimen suuria linjoja. Perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma puolestaan keskittyy konkreettisiin toimenpiteisiin perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen edistämiseksi.

Kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma 2020–2023

Toimintaohjelman tavoitteena on edistää perustuslain 22 §:ssä säädettyä julkisen vallan velvoitetta turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Toimintaohjelmassa keskitytään perus- ja ihmisoikeusindikaattoreiden kehittämiseen. Perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen seurantaan kehitetään systemaattinen seurantajärjestelmä, joka perustuu mitattavissa oleviin perus- ja ihmisoikeusindikaattoreihin.

Kehitettävät indikaattorit tukevat tietoon perustuvaa päätöksentekoa perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvissä asioissa. Tarkoituksena on, että indikaattoreilla voitaisiin seurata perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Indikaattorit tukevat myös perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointia.

Toimintaohjelma valmistellaan laajapohjaisesti yhteistyössä eri ministeriöiden kanssa ja sidosryhmiä kuullen. Toimintaohjelman valmistelua ohjaa helmikuussa 2020 kolmannelle kaudelleen asetettu oikeusministeriön asettama valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusverkosto. Konkreettisesta valmistelusta vastaa helmikuussa 2020 asetettu oikeusministeriön asettama asiantuntijatyöryhmä, jossa on oikeusministeriön lisäksi edustajat ulkoministeriöstä, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta, Ihmisoikeuskeskuksesta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma 2017–2019

Suomen toisen kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman 2017–2019 tavoitteena oli edistää perustuslaissa säädettyä julkisen vallan velvoitetta turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Toimintaohjelman toimenpiteillä pyrittiin puuttumaan havaittuihin perus- ja ihmisoikeusongelmiin ja täydentämään eri politiikkasektoreilla tehtävää perus- ja ihmisoikeuksia edistävää työtä. Toimintaohjelman tavoitteena oli lisäksi Suomen kansallisen ja kansainvälisen perus- ja ihmisoikeuspolitiikan yhdenmukaisuus.

Toimintaohjelman painopistealueita olivat perus- ja ihmisoikeuskasvatus ja -koulutus, yhdenvertaisuus, itsemääräämisoikeus sekä perusoikeudet ja digitalisaatio. Toimintaohjelma sisälsi yhteensä 43 toimenpidettä, jotka jakautuivat kaikkien ministeriöiden hallinnonaloille.

Toimintaohjelman laatimisesta vastasi oikeusministeriön asettama valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusyhteyshenkilöiden verkosto.

Ihmisoikeusselonteko 2014

Vuoden 2014 ihmisoikeusselonteossa (VNS 6/2014 vp) arvioitiin sekä Suomen kansainvälistä ihmisoikeustoimintaa että perus- ja ihmisoikeuksien toimeenpanoa kotimaassa. Selonteko pohjautui arvioihin aiempien ihmisoikeusselontekojen (2004 ja 2009) ja -selvitysten (1998 ja 2000) sekä vuosien 2012–2013 perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman toimeenpanosta.

Ihmisoikeusselonteossa nostettiin erityisesti esille neljä teemaa: sananvapautta rajoittavan vihapuheen torjuminen, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden yhdenvertaisuuden edistäminen, vammaisten henkilöiden oikeuksien turvaaminen sekä taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien täytäntöönpano. Selonteon 34 kehittämislinjausta sisälsivät valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeustoiminnan uusia tai kehittyviä tavoitteita.

Ulkoministeriön julkaisuja

Yhteystiedot

Kaisa Tiusanen, kehittämisneuvos 
oikeusministeriö, Esikunta, Lainsäädännön kehittäminen ja laintarkastus EU:n perusoikeusvirasto  perusoikeudet  0295150169