Kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma 2020-2023

OM025:00/2020 Kehittäminen

Ministeriöt toteuttavat hallitusohjelmaa, valmistelevat lakeja ja muita säädöksiä sekä vievät eteenpäin uudistuksia erilaisissa hankkeissa, työryhmissä ja toimielimissä.

Kaikkien ministeriöiden hankkeet löydät valtioneuvoston verkkosivuilta

valtioneuvosto.fi/hankkeet

Hankkeessa valmistellaan Suomen kolmas kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma vuosille 2020-2023 ja varmistetaan sen tehokas toimeenpano ja seuranta. Toimintaohjelmassa kehitetään perus- ja ihmisoikeusrakenteita vahvistamalla oikeuksien toteutumisen seurantaa Suomessa.

Hankkeen eteneminen

28.2.2020 Toimikausi alkaa

31.3.2023 Toimikausi päättyy

Hankkeen perustiedot Käynnissä

Hankenumero OM025:00/2020

Asettaja oikeusministeriö

Toimikausi/aikataulu 28.2.2020 – 31.3.2023

Asettamispäivä 28.2.2020

Perusoikeudet ihmisoikeudet ihmisoikeuspolitiikka

Yhteyshenkilö
Kaisa Tiusanen, Neuvotteleva virkamies
puh. +358 295 150 169
vs99Tglox1jZzbNuiYv7CJT6aranfhvg99Tglox1jZnfvnx:bgyvnz

Tavoitteet ja tuotokset

Toimintaohjelman tavoitteena on edistää perustuslain 22 §:ssä säädettyä julkisen vallan velvoitetta turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Toimintaohjelma on tarkoitus hyväksyä valtioneuvoston periaatepäätöksenä vuoden 2020 lopussa ja sitä toimeenpannaan vuosina 2021-2023.

Toimintaohjelmassa keskitytään perus- ja ihmisoikeusindikaattoreiden kehittämiseen. Perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen seurantaan kehitetään systemaattinen seurantajärjestelmä, joka perustuu mitattavissa oleviin perus- ja ihmisoikeusindikaattoreihin.

Kehitettävät indikaattorit tukevat tietoon perustuvaa päätöksentekoa perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvissä asioissa. Tarkoituksena on, että indikaattoreilla voitaisiin seurata perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä ja että indikaattoreihin perustuva tarkastelu olisi toistettavissa määräajoin. Tämä edellyttää, että indikaattorit perustuvat säännöllisesti päivitettäviin tietoihin. Kehitettävät indikaattorit tukevat myös perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointia.

Hankkeelle on osoitettu hallitusohjelmassa 100.000 euron vuosittainen rahoitus koko hallituskaudelle. Rahoitus on tarkoitus käyttää tarpeellisiin tiedonkeruuseen ja analyysiin liittyviin hankintoihin, indikaattorikehikon verkkojulkaisuun ja sen päivittämiseen sekä mahdollisiin koulutuksiin ja tiedotusmateriaaleihin sekä muihin hankkeen kuluihin. Hanke valmistellaan henkilöresurssien puolesta virkatyönä.

Toimintaohjelma valmistellaan laajapohjaisesti yhteistyössä eri ministeriöiden kanssa ja sidosryhmiä kuullen. Toimintaohjelman valmistelua ohjaa helmikuussa 2020 kolmannelle kaudelleen asetettu oikeusministeriön asettama valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusverkosto, jossa on edustaja kaikista ministeriöistä sekä oikeuskanslerinvirastosta, eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta ja Ihmisoikeuskeskuksesta. Konkreettisesta valmistelusta vastaa helmikuussa 2020 asetettu oikeusministeriön asettama asiantuntijatyöryhmä, jossa on oikeusministeriön lisäksi edustajat ulkoministeriöstä, yhden-vertaisuusvaltuutetun toimistosta, Ihmisoikeuskeskuksesta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Työryhmä laatii viestintä- ja kuulemissuunnitelman ja kuulee laajasti eri sidosryhmiä kuten laillisuus-valvojia, ihmisoikeusjärjestöjä ja tutkimuslaitoksia.

Toimintaohjelmaan valittavat indikaattorit pyritään kehittämään Suomen perus- ja ihmisoikeustilanteesta tehdyn tilannearvion ja sidosryhmäkonsultaatioiden pohjalta. Tietopohjan muodostavat mm. kansainvälisiltä ihmisoikeussopimusvalvontaelimiltä saadut suositukset, kansallisten laillisuusvalvojien havainnot sekä valtioneuvoston omat selvitykset kuten vuonna 2020 valmistuva perusoikeusbarometrihanke. Valmistelussa hyödynnetään EU:n perusoikeusviraston (FRA) tuottamaa tietoa, etenkin marraskuussa 2019 julkaistua EFRIS-portaalia.

Tiivistelmä

Lähtökohdat

YK:n Wienin ihmisoikeuksien maailmankonferenssi suositti jo vuonna 1993, että kukin jäsenvaltio harkitsee kansallisen ihmisoikeustoimintaohjelman laatimista oikeuksien turvaamiseksi ja edistämiseksi. Laadittava toimintaohjelma on järjestyksessään Suomen kolmas. Sekä riippumattomassa arvioinnissa että eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannanotoissa on katsottu, että toimintaohjelman laatiminen on toimiva tapa edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista perustuslain edellyttämällä tavalla. Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi esim. vuonna 2017 toisesta kansallisesta perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmasta antamassaan lausunnossa (PeVL 56/2017 vp), että perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen systemaattiseksi edistämiseksi on tarpeellista, että perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma laaditaan joka hallituskaudella.

Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota myös siihen, että perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen seurantaan tarvitaan määrällisiä ja laadullisia mittareita. Vuoden 2014 ihmisoikeusselonteosta antamassaan lausunnossa perustuslakivaliokunta totesi, että systemaattisen seurannan tueksi tarvitaan määrällisiä ja laadullisia perus- ja ihmisoikeusindikaattoreita, joilla pystytään seuraamaan toiminnan vaikuttavuutta ja arvioimaan oikeuksien yhdenvertaista toteutumista muun muassa alueellisesti ja eri väestöryhmien osalta (PeVL 52/2014 vp). Perustuslakivaliokunta korosti indikaattorien kehittämisen tärkeyttä myös toisesta kansallisesta perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmasta antamassaan lausunnossa, jossa valiokunta totesi indikaattoreiden olevan tarpeen luotettavan tiedon saamiseksi perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kehityksestä (PeVL 56/2017 vp).

Toimintaohjelman laatiminen vahvistaa Suomen perus- ja ihmisoikeusrakenteita. Toimintaohjelman kohteena olevilla indikaattoreilla voidaan systemaattisesti seurata oikeuksien toteutumista ja tukea tietoon perustuvaa päätöksentekoa perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvissä asioissa, mikä puolestaan tukee oikeuksien toteutumista. Tuotettava tieto tukee myös perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointia lainvalmistelussa ja eri politiikkatoimia suunniteltaessa.

Kyseessä on Suomen kolmas kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma. Ensimmäinen kansallinen toimintaohjelma laadittiin vuosille 2012-2013 (Kataisen hallitus), ja toinen vuosille 2017-2019 (Sipilän hallitus). Toimintaohjelman valmistelu perustuu pääministeri Marinin hallitusohjelmaan (s. 83), ja sen valmistelua seurataan hallituksen toimintasuunnitelmassa.

Toimintaohjelma jaksottuu koko hallituskaudelle siten, että itse toimintaohjelma hyväksytään vuoden 2020 aikana valtioneuvoston periaatepäätöksenä ja tiedonkeruuta, viestintää, koulutusta ja raportointia toimeenpannaan vuosina 2021-2023. Hankkeen loppuraportointi tapahtuu hallituskauden lopussa.

Sidosryhmäkuulemiset

5.5.2020 – 31.5.2020 Lausuntokierros

Ryhmittelemättömät

Tiusanen, Kaisa

Neuvotteleva virkamies

oikeusministeriö

Rooli: Puheenjohtaja

28.2.2020 – 31.3.2023

Tiusanen, Kaisa

Neuvotteleva virkamies

oikeusministeriö

Rooli: Vastuuhenkilö

28.2.2020 – 31.3.2023

Tiusanen, Kaisa

Neuvotteleva virkamies

oikeusministeriö

Rooli: Hankkeen yhteyshenkilö

28.2.2020 – 31.3.2023

Aaltonen, Mikko

Johtava asiantuntija

oikeusministeriö

Rooli: Jäsen

28.2.2020 – 31.3.2023

Artemjeff, Panu

Erityisasiantuntija

oikeusministeriö

Rooli: Jäsen

28.2.2020 – 31.3.2023

Fokin, Katja

Lainsäädäntösihteeri

ulkoministeriö

Rooli: Jäsen

28.2.2020 – 31.3.2023

Jokela, Satu

kehittämispäällikkö

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Rooli: Jäsen

28.2.2020 – 31.3.2023

Jutila, Matti

ylitarkastaja

yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto

Rooli: Jäsen

28.2.2020 – 31.3.2023

Leikas, Leena

asiantuntija

Ihmisoikeuskeskus

Rooli: Jäsen

28.2.2020 – 31.3.2023

Rönty, Hanna

Erityisasiantuntija

oikeusministeriö

Rooli: Vastuuhenkilö

28.2.2020 – 31.3.2023

Tarkka, Valpuri

Suunnittelija

oikeusministeriö

Rooli: Vastuuhenkilö

13.4.2020 – 31.3.2023

Perusoikeudet

Rikos ja rangaistus

Oikeusturva

EU- ja kansainväliset asiat

Demokratia ja vaalit

Lainvalmistelun kehittäminen

Arjen asiat

Kansainvälinen oikeusapu

Kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma 2020-2023

Hankkeen eteneminen

Perus- ja ihmisoikeudet ja kestävän kehityksen tavoitteet -seminaari 5.3.2020

Asiakirjat

Sidosryhmäkuulemiset

Asiakirjat

Hankkeen perustiedot Käynnissä

Tavoitteet ja tuotokset

Tiivistelmä

Lähtökohdat

Sidosryhmäkuulemiset

Asiakirjat

Sidosryhmäkuulemiset

Asiakirjat

Hankkeen asettaminen

Muut asiakirjat ja muistiot

Ryhmittelemättömät

Kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma 2020-2023

Hankkeen eteneminen

Hankkeen perustiedot Käynnissä

Tavoitteet ja tuotokset

Tiivistelmä

Lähtökohdat

Vaikutukset ja hyödyt

Tilannekuvaus

Lausuntoaika 5.5.2020 – 31.5.2020

Asiakirjat

Henkilöt