Oikeusministeriön tehtävänä on huolehtia kielellisten oikeuksien toteutumisen edistämisestä seuraamalla kielilain täytäntöönpanoa ja soveltamista ja antamalla suosituksia sekä tarvittaessa tehdä aloitteita ja ryhtyä muihin toimenpiteisiin epäkohtien korjaamiseksi.

Oikeusministeriö tukee saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon kehittämistä ja sovittaa yhteen saamelaisten oikeuksien käsittelyä eri ministeriöissä. Oikeusministeriö on lisäksi linkki saamelaisorganisaatioihin ja tekee yhteistyötä muun muassa alkuperäiskansojen oikeuksia edistävien tahojen kanssa.

Kielelliset ja kulttuuriset oikeudet Perustuslaissa taataan jokaisen oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin. Suomen kansalliskielten, suomen ja ruotsin, osalta on vahvistettu maamme kaksikielisyys. Myös vähemmistöryhmien kielelliset ja kulttuuriset o...

19.11.2021 | MOIKKA! HEJ! HEJSAN! Lasten kielelliset oikeudet Sanasto Tässä esitteessä käytetään joitakin sanoja, jotka ehkä eivät ole sinulle ennestään tuttuja. Alla on sanasto, jos- ta voit tarkistaa, mitä nämä sanat tarkoittavat. MIKÄ ON PERUSTUSLAKI? Laki ...

Viittomakieliset ovat kieli- ja kulttuuriryhmä, jonka ydinjoukon muodostavat äidinkielenään viittomakieltä käyttävät kuurot ja huonokuuloiset. Viittomakielisten kielelliset oikeudet on turvattu perustuslaissa. Vuonna 2015 voimaan tuli viittomakielilaki.

Perusoikeusviraston tarkoituksena on tarjota EU:n toimielimille ja jäsenvaltioille riippumatonta tutkimustuloksiin perustuvaa neuvontaa ja asiantuntemusta perusoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Virasto on EU:n riippumaton elin, jonka toiminta rahoitetaan unionin talousarviosta.

Oikeusministeriö valmistelee perustuslakia ja julkishallintoa koskevat perussäännökset kuten tasavallan presidentin, eduskunnan ja hallituksen toimivaltaa ja keskinäisiä suhteita sääntelevät lait.

Informaatio-oikeus Informaatio-oikeuden alaan kuuluu tietojen käsittelyä koskeva lainsäädäntö. Oikeusministeriön toimialaan kuuluu erityisesti viranomaisten toiminnan julkisuutta ja henkilötietojen suojaa koskeva yleislainsäädäntö. Julkisuuslainsä...

Tietosuoja oikeusministeriössä

Hallinnonala Oikeusministeriön hallinnonala on laaja. Hallinnonalalla työskentelee vajaat 10 300 henkilöä, joista suurin osa tuomioistuimissa. Oikeusministeriö ohjaa hallinnonalansa virastojen ja laitosten toimintaa. Virastot ja laitokset vastaava...

Perus- ja ihmisoikeudet ovat perustavanlaatuisia, kaikille ihmisille yhdenvertaisesti kuuluvia oikeuksia. Jokaisen perusoikeudet on turvattu Suomen perustuslaissa.

Oikeudenkäynti ja oikeuslaitos Oikeudenkäynti Oikeudenkäyntiä koskeva lainsäädäntö sisältää säännökset niistä menettelyistä, joita noudatetaan asioiden käsittelyssä käräjäoikeudessa, hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa. Tuomioistuimissa käsi...

Olemme koonneet tietoa oikeusministeriöstä suomalaisella ja suomenruotsalaisella viittomakielellä. 

CERV-ohjelmalla edistetään EU:n yhteisten arvojen toteutumista sekä perusoikeuksia, tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä. EU:n oikeusalan rahoitusohjelman tavoitteena on edistää Euroopan oikeusalueen kehittämistä. EU:n oikeusalan rahoitusohjelman tavoitteena on helpottaa ja tukea oikeudellista yhteistyötä yksityis- ja rikosoikeudellisissa asioissa.

Suomessa vallitsee julkisuusperiaate. Lain mukaan jokaisella on oikeus saada tietoja viranomaisen julkisista asiakirjoista. Viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei erikseen toisin säädetä.

Voit tilata oikeusministeriön tiedotteita, uutisia ja kolumneja sähköpostiisi.

Oikeusministeriö työnantajana Me oikeusministeriössä teemme töitä avoimemman, aktiivisemman ja turvallisemman yhteiskunnan eteen. Oikeusministeriössä työskentelee noin 250 asiantuntevaa virkamiestä erilaisissa tehtävissä. Vastaamme yhteiskunnan pe...

Vaikutusten arvioinnilla on tarkoitus tuottaa tietoa säädösvalmisteluun osallistuville sekä päättäjille. Hyvä vaikutusarviointi tuottaa tietoa eri toteuttamisvaihtoehdoista sekä parantaa lainsäädännön laatua.

Valtioneuvosto antaa kielilain (423/2003) mukaan vaalikausittain eduskunnalle kertomuksen kielilainsäädännön soveltamisesta ja kielellisten oikeuksien toteutumisesta sekä tarpeen mukaan muistakin kielioloista. Kertomuksessa käsitellään suomen ja ruotsin kielen lisäksi ainakin saamen kieltä, romanikieltä ja viittomakieltä.

16.4.2026 | Hallitus esittää muutoksia perustuslain yksityiselämän suojaa koskevaan pykälään. Muutoksilla mahdollistetaan kotirauhan suojan ja luottamuksellisen viestin salaisuuden välttämätön rajoittaminen vakavan rikollisuuden torjumiseksi. Esityksen mukaan kotirauhan suojaa voitaisiin rajoittaa myös tiedon hankkimiseksi sotilaallisesta toiminnasta ja muusta kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavasta toiminnasta.