Saamelaisten oikeudet

Oikeusministeriö turvaa saamelaisten oikeuksia

Oikeusministeriö tukee saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon kehittämistä ja sovittaa yhteen saamelaisten oikeuksien käsittelyä eri ministeriöissä. Oikeusministeriö on lisäksi linkki saamelaisorganisaatioihin ja tekee yhteistyötä muun muassa alkuperäiskansojen oikeuksia edistävien tahojen kanssa. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että oikeusministeriö huolehtii saamelaisten oikeuksien huomioon ottamisen lakihankkeissa, neuvoo ja ohjeistaa viranomaisia saamelaiskäräjälain mukaisesta neuvotteluvelvoitteesta sekä kouluttaa lainvalmistelijoita saamelaisten oikeuksista. 

Kuva: Kevin Francett / Saamelaiskäräjät

Oikeusministeriö edistää yhdenvertaisuutta ja hyviä etnisiä suhteita, ja saamelaisten oikeuksien turvaaminen on yksi osa tätä työtä. Saamelaisten syrjintä voi tarkoittaa etniseen taustaan liittyvää epäoikeudenmukaista kohtelua tai häirintää. Oikeusministeriö selvittää saamelaisiin kohdistuvan syrjinnän ja vihapuheen tilannetta säännöllisesti sekä järjestää koulutuksia aiheesta. 

Oikeusministeriössä huolehditaan myös kielellisten oikeuksien toteutumisesta. Saamen kielilaki koskee pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Nämä kielet ovat keskeisessä asemassa ministeriön kielellisten oikeuksien elvyttämis-, edistämis- ja seurantatyössä.  Oikeusministeriön julkaiseman Saamebarometrin mukaan muun muassa saamenkieliset palvelut ja niistä tiedottaminen koettiin puutteellisiksi.

Saamelaiset Suomessa

Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Saamenmaaksi kutsutaan saamelaisten asuttamaa aluetta, joka koostuu Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosista sekä Venäjään kuuluvasta Kuolan niemimaasta. Saamelaiset ovat Suomessa myös kielellinen ja kulttuurillinen vähemmistö. Suomessa käytetään kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea, jotka kaikki ovat uhanalaisia kieliä.

Saamelaisten kotiseutualueella asuu noin 3500 saamelaista. Alue käsittää Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueen sekä Sodankylän kunnassa sijaitsevan Lapin paliskunnan alueen. Saamelaisten kotiseutualueen sisällä on myös koltta-alue, joka rajautuu Sevettijärvi–Näätämön ja Nellim–Keväjärven kyläalueisiin Inarin kunnan itäosassa. Tällä alueella elää noin 500 kolttasaamelaista. Suomessa saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuu noin 6500 saamelaista. 

Saamelaiskulttuuri on hyvin monimuotoinen ja alati kehittyvä. Saamelaiskulttuuriin kuuluvat perinteisinä elinkeinoina muun muassa kalastus, metsästys, poronhoito ja saamelainen perinteinen käsityöperinne- ja kulttuuri (niin kutsuttu duodji). Myös saamelainen kulttuuriperintö ja sen ilmaisumuodot sekä perinteinen tieto ovat tärkeä osa saamelaiskulttuuria. Perinteisellä tiedolla tarkoitetaan yhteisön ylisukupolvista ja paikallista kokemusta maailmasta, kuten luontoon perustuvista ilmiöistä. Ne voivat kytkeytyä muun muassa perinteisiin elinkeinoihin. 

Saamelaisten oikeudet alkuperäiskansana 

Saamelaisten oikeudet Suomessa turvataan kansainvälisten sopimusten sekä Suomen perustuslain ja muun lainsäädännön velvoitteiden kautta. Keskeistä näissä kaikissa velvoitteissa on alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuden turvaaminen ja kunnioittaminen. Itsemääräämisoikeudella tarkoitetaan sitä, että alkuperäiskansoilla on oikeus vapaasti päättää poliittisista, yhteiskunnallisista ja taloudellisista asioistaan.

Kansainvälisillä ihmisoikeussopimuksilla asetetaan alkuperäiskansojen oikeuksien suojaamisen vähimmäistaso. Vähimmäistaso tarkoittaa sitä, että kansallista lainsäädäntöä tulee kehittää ja soveltaa niin, että suoja ei jää vähimmäistason alle. Vaikka lainsäädännössä ei olisi säädetty perus- ja ihmisoikeuksista mitään, velvoittavat perus- ja ihmisoikeussopimukset viranomaisia suoraan. 

Jos esimerkiksi hanke heikentäisi alkuperäiskansan oikeuksia, hankkeen toteuttajan pitää saada alkuperäiskansalta vapaa ja tietoon perustuva ennakkosuostumus. Ennakkosuostumuksen kautta hankkeen toteuttaja voi varmistaa sen, että alkuperäiskansan itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan. On tärkeää, että alkuperäiskansojen poliittisille elimille turvataan riittävä aika ja resurssit tehdä itsenäinen päätös esitetystä hankkeesta.

Saamelaisten oikeudet kansallisessa lainsäädännössä 

Kansallisessa lainsäädännössä saamelaisten oikeuden ytimen muodostaa perustuslaki. Sen mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Lisäksi saamelaisilla on perustuslain mukaan kieltä ja kulttuuria koskeva itsehallinto kotiseutualueella.  Perustuslain tarkoituksena on, että saamelaiset saavat itse määrätä asioistaan ja ohjata niiden tulevaa kehitystä. Kaikkien viranomaisten tulee aktiivisesti edistää saamelaisten oikeuksien toteuttamista ja niiden heikentämisen estämistä. Viranomaisilla on myös velvoite edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää. 

Viranomaisten tulee neuvotella saamelaiskäräjien kanssa asioista, jotka voivat vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi lakien valmistelu tai hallinnollisten päätösten toteuttaminen. Neuvottelumenettelyn tarkoituksena on aito, oikea-aikainen ja yhteisymmärrykseen pyrkivä keskustelu.

Saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevasta itsehallinnosta säädetään saamelaiskäräjälaissa. Itsehallintoon liittyviä tehtäviä varten saamelaiset valitsevat kerran neljässä vuodessa vaaleilla keskuudestaan saamelaisten parlamentin eli saamelaiskäräjät. Saamelaiskäräjiin valitaan 21 jäsentä ja neljä varajäsentä. Itsehallintoon liittyviä tehtäviä ovat muun muassa saamelaisen kulttuurin edistäminen ja saamelaisten virallisen kannan ilmaiseminen. 

Kolttien asioita hoitavat kolttalain mukaisesti myös kyläkokous ja kolttaneuvostot. Kolttaneuvostojen tehtävänä on valmistella kolttia koskevat asiat kyläkokoukseen, huolehtia päätösten täytäntöönpanosta sekä antaa lausuntoja. Kolttien luottamusmies on kolttasaamelaisten vaaleilla valitsema edustaja, joka valvoo etuja ja hoitaa kolttien yhteisiä asioita. 

Perustuslain lisäksi saamelaisten oikeuksista säädetään lukuisissa muissa laeissa kuten poronhoitolaissa, luonnonsuojelulaissa ja kaivoslaissa.  

Käynnissä olevia hankkeita 

Saamelaisasioita koskevan sovintoprosessi on käynnistetty ja sovinto- ja totuuskomissio on perustettu.  Komissio on riippumaton ja itsenäinen ja valmistelua koordinoi valtioneuvoston kanslia. Komission työn tavoitteena on koota saamelaisten kokemukset Suomen valtion ja eri viranomaisten toimista ja siitä, millaisia vaikutuksia ja seurauksia toimilla on saamelaisille ja tehdä tämä tieto näkyväksi.

Saamelaisten oikeuksia korostetaan arktisen strategian toimeenpanon kautta. Arktisen strategian keskiössä on toiminnan perustuminen luonnon kantokykyyn, ilmaston suojelemiseen, kestävän kehityksen periaatteisiin sekä alkuperäiskansojen oikeuksien kunnioittamiseen. 

Oikeusministeriön koordinoima valtioneuvoston toimintaohjelma rasismin torjumiseksi ja hyvien väestösuhteiden edistämiseksi pitää sisällään toimenpiteitä saamelaisten yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Hyödyllisiä linkkejä

Oikeusministeriö on valmistellut yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa muistion, johon on kerätty hyviä käytäntöjä neuvotteluvelvollisuuden toteutumisesta virkahenkilöille. Muistion liitteenä on neuvottelujen järjestämiseen liittyviä käytännön seikkoja kokoava kaavio, jonka tarkoitus on toimia apuvälineenä ja muistilistana virkahenkilöille.

Saamelaisten hyvä elämä ja hyvinvointipalvelut kaupungissa (SÁRA) -tutkimuksessa (2019) selvitettiin kotiseutualueen ulkopuolella asuvien saamelaisten hyvinvointia ja arjessa pärjäämistä sosiaalisen osallisuuden näkökulmasta.

Lapin yliopiston toteuttaman saamelaisten moniperusteista syrjintää koskevan tutkimuksen Vähemmistöjen sisäisten vähemmistöjen ihmisoikeudet ja moniperustainen syrjintä: saamelaiset vammaiset henkilöt ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt (2018) perusteella saamelaisilla vammaisilla oli moniperusteisen syrjinnän kokemuksia etenkin sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Valtioneuvoston tilaama kansainvälinen oikeusvertaileva tutkimus saamelaisten oikeuksien toteutumisesta (Heinämäki ym. 2017). Tutkimuksessa pyritään vastaamaan erityisesti saamelaisten maa- ja osallistumisoikeuksiin sekä saamelaismääritelmään liittyviin kysymyksiin.

Saamelaiskäräjien nettisivut

Kolttien kyläkokouksen nettisivut

Yhteystiedot

Elina Vaara, neuvotteleva virkamies 
oikeusministeriö, Demokratia- ja julkisoikeusosasto, Itsehallinto ja yhdenvertaisuus 0295150148  


Yrsa Nyman, neuvotteleva virkamies 
oikeusministeriö, Demokratia- ja julkisoikeusosasto, Itsehallinto ja yhdenvertaisuus alkuperäiskansat  saamelaisasiat  yhdenvertaisuus  0295150293  


Corinna Tammenmaa, kieliasiainneuvos 
oikeusministeriö, Demokratia- ja julkisoikeusosasto, Itsehallinto ja yhdenvertaisuus kielilainsäädäntö  0295150181