Saamelaisasiat

Saamelaiset ja Saamelaiskäräjät

Saamelaisten alkuperäiskansa-asema on vahvistettu Suomen perustuslaissa.  Saamelaisilla on alkuperäiskansana saamelaisten kotiseutualueella omaa kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto. Saamelaisten itsehallinnosta säädetään Saamelaiskäräjistä annetussa laissa.

Itsehallintoon liittyviä tehtäviä varten saamelaiset valitsevat vaaleilla keskuudestaan saamelaiskäräjät. Saamelaiskäräjien tehtävänä on hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä heidän asemaansa alkuperäiskansana koskevat asiat. Saamelaiskäräjät edustaa saamelaisia tehtäviinsä kuuluvissa asioissa kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Saamelaiskäräjälain mukaan saamelaiskäräjät toimii oikeusministeriön hallinnonalalla.

Saamen kielet

Suomessa puhutut saamen kielet ovat pohjoissaame, inarinsaame  ja koltansaame. Saamen kielilaki toteuttaa perustuslaissa säädettyä saamelaisten oikeutta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.

Lisätietoa saamen kielistä ja saamen kielilaista löydät kielelliset oikeudet -sivun saamen kielet -sivuilta.

Neuvotteluvelvoite

Saamelaiskäräjälain mukaan viranomaisilla on neuvotteluvelvoite saamelaiskäräjien kanssa tietyissä asoissa, jotka vaikuttavat saamelaisten asemaan alkuperäiskansana. Jossain tilanteissa viranomaiset ovat katsoneet tavanomaisen lausuntokierroksen riittävän neuvotteluvelvollisuuden täyttämiseksi. Neuvotteluvelvollisuuden tarkoitus aidosta vuoropuhelusta ei kuitenkaan tällöin toteudu. Neuvottelumenettelyn tarkoituksena on aito, oikea-aikainen ja yhteisymmärrykseen pyrkivä keskustelu.

Oikeusministeriö on valmistellut yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa muistion, johon on kerätty hyviä käytäntöjä neuvotteluvelvollisuuden toteutumisesta. Muistion liitteenä on neuvotteluiden järjestämiseen liittyviä käytännön seikkoja kokoava kaavio, jonka tarkoitus on toimia apuvälineenä ja muistilistana virkamiehille.

Totuus- ja sovintoprosessi

Hallitus on vuonna 2017 käynnistänyt saamelaisasioita koskevan sovintoprosessin. Valmistelua johtaa valtioneuvoston kanslia. Lisätietoa totuus- ja sovintoprosessista valtioneuvoston kanslian sivuilta.

Suomi pohjoismaisen saamelaisasioiden yhteistyön puheenjohtajamaa 2020

Pohjoismainen saamelaisasiain virkamieselin on perustettu Pohjoismaiden neuvoston suosituksen no 13/1962 nojalla hoitamaan pohjoismaista yhteistyötä saamelaisasioissa. Virkamieselimen sääntöjen mukaan virkamieselimen tulee saamelaiskulttuurin säilyttämiseksi, kehittämiseksi ja vahvistamiseksi käsitellä kaikkia saamelaisen kansaryhmän kielen, kulttuurin, elinkeinojen ja yhteiskunnallisen elämän kehitykseen liittyviä yhteisiä (yhteispohjoismaisia) kysymyksiä.

Pohjoismaisen ministerineuvoston yhteydessä aloitettiin vuonna 2000 uusimuotoinen poliittinen yhteistyö sellaisissa saamelaisasioissa, joissa asianomaisilla pohjoismailla on yhteinen intressi. Tässä tarkoituksessa saamelaisasioiden yhteensovittamisesta Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa vastaavat ministerit (Suomi: oikeusministeri, Ruotsi: kulttuuri- ja demokratiaministeri, Norja: alue- ja digitalisaatioministeri) ja näiden maiden saamelaiskäräjien puheenjohtajat kokoontuvat säännöllisesti yhteiseen kokoukseen käsittelemään edellä tarkoitettuja saamelaisasioita.

Suomi toimii puheenjohtajamaana vuonna 2020. Tänä vuonna jaetaan myös saamen kielen palkinto Gollegiella. Palkinto jaetaan saamelaisasioista vastaavien ministereiden ja saamelaiskäräjien puheenjohtajien kokouksen yhteydessä. Vuoden 2020 ministereiden ja saamelaiskäräjien puheenjohtajien kokous järjestetään 18.11.2020 Helsingissä etäyhteyksiä hyödyntäen.

Pöytäkirja-Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaisasiaoista vastaavien ministereiden ja Saamelaiskäräjien puheenjohtajien tapaaminen 

Pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkokäsittely, puheenvuoro puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, Saamelaiskäräjät

 

 

Yhteystiedot

Johanna Hautakorpi, neuvotteleva virkamies 
oikeusministeriö, Demokratia- ja julkisoikeusosasto, Itsehallinto ja yhdenvertaisuus alkuperäiskansat  saamelaisasiat  0295150018