Viittomakielet

Viittomakieliset ovat kieli- ja kulttuuriryhmä, jonka ydinjoukon muodostavat äidinkielenään viittomakieltä käyttävät kuurot ja huonokuuloiset. Viittomakieli voi kuitenkin olla henkilön äidinkieli myös silloin, kun ainakin toinen vanhemmista tai joku vanhemmista sisaruksista on viittomakielinen ja viittomakieltä on käytetty lapsen kanssa syntymästä lähtien. Suomen Kuurojen liiton mukaan Suomessa on noin 10 000–14 000 viittomakielentaitoista henkilöä, joista noin 4 000–5 000 on kuuroja.

Viittomakielisten kielelliset oikeudet on turvattu perustuslaissa. Vuonna 2015 voimaan tuli viittomakielilaki. Viranomaisille asetetaan laissa velvollisuus edistää viittomakieltä käyttävän mahdollisuuksia käyttää omaa kieltään ja saada tietoa omalla kielellään. Viittomakielilailla pyritään myös lisäämään viranomaisten tietoisuutta viittomakielistä sekä viittomakieltä käyttävistä kieli- ja kulttuuriryhmänä. Tarkemmat säännökset esimerkiksi viittomakieltä käyttävien oikeudesta saada tulkkipalveluita ovat edelleen eri hallinnonalojen lainsäädännössä.

Viittomakielisen määritelmää ei ole viittomakielilaissa sidottu henkilön kuulovammaisuuteen. Viittomakielilaki koskee molempia Suomen kansallisia viittomakieliä, sekä suomalaista että suomenruotsalaista viittomakieltä. Suomenruotsalaisen viittomakielen käyttäjiä on hyvin vähän, ja kieli on vakavasti uhanalainen.

Viittomakielen yhteistyöryhmä

Oikeusministeriö on asettanut viittomakielen yhteistyöryhmän, joka käsittelee valtioneuvoston piirissä ajankohtaisia viittomakieliin liittyviä asioita ja pyrkii varmistamaan hyvää tiedonkulkua keskeisten toimijoiden välillä. Yhteistyöryhmän toimikausi on 27.5.2019–31.12.2020.

Viitotut muistot: kuuroihin ja viittomakieliseen yhteisöön kohdistuneet oikeudenloukkaukset

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti valtioneuvosto käynnistää valtiollisen sovintoprosessin kuuroihin ja viittomakieliseen yhteisöön kohdistuneista oikeudenloukkauksista sekä niiden vaikutuksia yhteisöön 1900-luvun alusta nykypäivään saakka.

Valtioneuvoston rahoittama tutkimushanke ”Viitotut muistot: kuuroihin ja viittomakieliseen yhteisöön kohdistuneet oikeudenloukkaukset” käynnistyi kesällä 2020 ja kestää vuoden 2021 loppuun.

Lisätietoa viittomakielistä ja kielellisistä oikeuksista

• Tietoa Suomen viittomakielisten ja kuurojen asemasta, oikeuksista, kielestä sekä niihin liittyvistä palveluista löytyy Kuurojen Liiton sivuilta

• Oikeusministeriön selvitys suomenruotsalaisen viittomakielen kokonaistilanteesta (Selvityksiä ja ohjeita 2/2016)

• Viittomakielilakia valmistelleen työryhmän mietintö (Mietintöjä ja lausuntoja 42/2014)

Suomen viittomakielten kielipoliittinen ohjelma (Kuurojen Liitto ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus)

• Tietoa viittomakielistä Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla

Tietoa viittomakielellä oikeusministeriön verkkosivuilla:

Viittomakielilaki viitottuna

Tietoa perustuslaista viitottuna

Mitä kielelliset oikeudet ovat ja kenelle ne kuuluvat -videolinkki

(YouTube)

Yhteystiedot

Maria Soininen, hallitussihteeri 
oikeusministeriö, Demokratia- ja julkisoikeusosasto, Itsehallinto ja yhdenvertaisuus kielilainsäädäntö  0295150072