Talousrikossäännöksiin muutoksia huhtikuun alusta

Uudistus liittyy valtioneuvoston tekemiin periaatepäätöksiin talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämiseksi. Osa lainmuutoksista liittyy EU:n yhteisöpetossopimukseen eli Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen pöytäkirjaan, jonka Suomi on allekirjoittanut.

Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lainmuutokset huomenna, ja ne tulevat voimaan 1.4.2003.

Kirjanpitorikokselle törkeä tekomuoto

Lakiin lisätään uutena tekomuotona törkeä kirjanpitorikos. Rangaistus siitä on neljästä kuukaudesta neljään vuoteen vankeutta. Sama asteikko on yleisesti käytössä muissakin törkeissä rikoksissa.

Nykyisin kirjanpitorikoksen enimmäisrangaistus on kolme vuotta. Käytännössä on ilmennyt tilanteita, joissa rikoksentekijälle on edullista hävittää yrityksen kirjanpito, jotta hän voisi peittää jonkin muun rikoksen. Teko rangaistaan kirjanpitorikoksena, jolloin rangaistus on usein lievempi kuin esimerkiksi törkeässä velallisen epärehellisyydessä.

Lakiin nyt otettavasta törkeästä kirjanpitorikoksesta voidaan tuomita, jos kirjanpito tai tilinpäätös on kokonaan tai olennaisilta osiltaan jätetty tekemättä tai hävitetty. Kirjanpitorikos voi olla törkeä myös silloin, jos vääriä tai harhaanjohtavia tietoja on huomattavan paljon tai ne koskevat suuria summia taikka perustuvat sisällöltään vääriin tositteisiin.

Rahanpesurikoksista omat säännökset

Rahanpesurikoksista tulee rikoslakiin huhtikuun alusta alkaen omat tunnusmerkistönsä. Nykyisin rahanpesu on rangaistu kätkemisrikoksena, mikä on aiheuttanut epäselvyyttä lainsäädännön soveltamisessa. Rahanpesurikokset tulevat myös rangaistavaksi aiempaa laajemmin, jotta voidaan tehokkaasti torjua järjestäytynyttä rikollisuutta. Rahanpesun enimmäisrangaistuksia korotetaan.

Rahanpesuna rangaistaan rikoksella hankitun omaisuuden tai rikoksen tuottaman hyödyn vastaanottaminen tai käyttäminen. Rangaistavaksi tulevat myös tällaisen omaisuuden tai hyödyn välittäminen sekä peittämisessä tai häivyttämisessä avustaminen. Näin esimerkiksi rikoksentekijän avustaminen rikoksella hankittujen varojen kätkemisessä voi tulla rahanpesuna rangaistavaksi. Rahanpesusta tuomitaan sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Myös rahanpesun yritys on rangaistavaa.

Yleisimpiä rahanpesutapoja ovat esimerkiksi rikoksella hankittujen varojen siirtäminen peitehenkilön nimiin sekä erilaiset valeoikeustoimet, joista huolimatta rikoksen tekijä käytännössä säilyttää määräysvallan omaisuuteen.

Törkeänä rahanpesuna pidetään mm. tapausta, jossa rikoksen kautta saatu omaisuus on ollut erittäin arvokasta. Törkeää on myös erityisen suunnitelmallisesti tehty rahanpesu. Enimmäisrangaistus törkeästä rahanpesusta on kuusi vuotta vankeutta. Myös salahanke törkeän rahanpesun tekemiseksi säädetään rangaistavaksi.

Rahanpesu säädetään rangaistavaksi myös silloin, kun varojen vastaanottaja ei ole varma niiden alkuperästä, mutta hänellä on perusteltua syytä epäillä varojen laillista alkuperää (tuottamuksellinen rahanpesu).

Vähäiset rahanpesutapaukset rangaistaan rahanpesurikkomuksena, josta tuomitaan sakkoa. Rahanpesun ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti on jatkossa rangaistavaa myös tuottamuksellisena. Rangaistus ilmoitusrikkomuksesta on sakkoa. Tietyt elinkeinonharjoittajat ja yhteisöt kuten pankit, vakuutusyhtiöt ym. ovat velvollisia ilmoittamaan rahanpesuepäilyistä Keskusrikospoliisille.

Velkojansuosinnan enimmäisrangaistusta korotetaan

Velkojansuosintarikoksesta enimmäisrangaistusta korotetaan huhtikuun alusta nykyisestä yhdestä vuodesta kahdeksi vuodeksi vankeutta. Uudistus on tarpeen, jotta vakavammistakin teoista voitaisiin tuomita oikeasuhtaisia rangaistuksia. Teko voi olla tavallista moitittavampi esimerkiksi silloin, kun suosittu velkoja on tosiasiassa velallinen itse tai kun velan maksu on huomattavasti pienentänyt muiden velkojien saamaa osuutta.

Rangaistusasteikko on lainmuutoksen jälkeen sama kuin velallisen epärehellisyydessä ja velallisen petoksessa.

Enimmäisrangaistuksen korottaminen pidentää samalla syyteoikeuden velkojansuosinnassa viiteen vuoteen. Tähän asti syyteoikeus on vanhentunut kahdessa vuodessa. Vanhentumisaika on ollut liian lyhyt, sillä velkojansuosinnan ilmi tuleminen ja tutkiminen saattaa kestää kauan.

Yrityssalaisuuden suojasta pysyvä

Yrityssalaisuuden rikkomista koskevan säännöksen soveltamisala laajenee huhtikuun alusta niin, että yrityssalaisuuden suoja jatkuu kahden vuoden ajan palvelussuhteen päättymisestä.

Voimassa olevan lain mukaan yrityssalaisuuden paljastaminen tai käyttäminen on rangaistavaa vain palvelussuhteen aikana. Säännökset eivät siis ole kieltäneet sitä, että työntekijä suunnitelmallisesti kokoaa yrityssalaisuuksia, sanoo itsensä irti ja irtisanomisajan päätyttyä vie laillisesti haltuunsa saamansa salaisuudet kilpailevaan yritykseen.

Lain suoja koskee jatkossakin vain sellaista tietoa, joka ei ole työntekijän omaa osaamista tai ammattitaitoa. Käytännössä yrityssalaisuudet voivat olla lähinnä kirjallisessa tai sähköisessä muodossa olevia tietoja.

Yhteisösakkoon tuomitseminen pakolliseksi, myös työturvallisuusrikoksesta yhteisösakko

Yhteisösakkoon tuomitseminen tulee huhtikuun alusta pakolliseksi nykyisen harkinnanvaraisuuden sijasta. Tähän liittyen lakiin tulevat tuomitsematta jättämistä ja rangaistusvaatimuksen tekemättä jättämistä koskevat säännökset. Yhteisösakkoon voidaan tuomita oikeushenkilö eli yritys tai yhteisö, jonka toiminnassa on tapahtunut rikos. Yhteisösakon säätämisellä pakolliseksi halutaan edistää oikeuskäytännön yhdenmukaisuutta tuomioistuimissa.

Uusien säännösten mukaan myös työturvallisuusrikoksesta voidaan tuomita yhteisösakko. Muutoksen tavoitteena on edistää yritysten vastuullista suhtautumista työturvallisuusasioihin. Tähän asti mistään työrikoksesta ei ole voitu tuomita yhteisösakkoa. Rangaistuksena työturvallisuusrikoksesta on ollut sakko tai enintään vuosi vankeutta vastuussa olleelle henkilölle.

Lisätietoja: lainsäädäntöjohtaja Jan Törnqvist, puh. (09) 1606 7700, [email protected]

>> Hallituksen esitys 53/2002 ja muut eduskuntakäsittelyyn liittyvät asiakirjat