Tuomioistuinten käsittelyaikoja pyritään lyhentämään

- Erityisenä huolenaiheena ovat maamme Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta saamat langettavat tuomiot. Vaikka meillä keskimääräiset käsittelyajat ovat kohtuullisella tasolla, liian paljon on pitkäkestoisia oikeudenkäyntejä yksittäisissä asioissa.

- Yhtenä keinona oikeudenkäyntien nopeuttamiseksi on niin sanottu ketjuajattelu, jossa esitutkintaviranomaiset sekä syyttäjä- ja tuomioistuinlaitos yhdessä pyrkivät etsimään keinoja rikosjutun käsittelyn nopeuttamiseksi. Toisena keinona on työmenetelmien kehittäminen tuomioistuimissa ja kolmantena keinona lainsäädännön muutokset, joista keskeinen on ensi syksynä voimaan tuleva rikosoikeudenkäyntimenettelyn uudistus.

- Uudistusten toteuttamista vaikeuttaa kuitenkin monesti se, että voi olla hyvin vaikea saada eri toimijoiden yksimielistä näkemystä siitä, kuinka uudistus tulisi toteuttaa. Hyvänä esimerkkinä on esimerkiksi eduskunnan käsiteltävänä oleva hovioikeuksien toiminnan tehostamiseksi säädettäväksi esitetty ns. seulontamenettely. Myös rikosasioiden kirjallisen oikeudenkäyntimenettelyn säätäminen kirvoitti asiantuntijoiden mielipiteitä hyvin eri suuntiin.

- Voidaan myös kysyä, onko meidän nykyinen oikeudenkäyntimenettelymme riittävän tehokas. Edellyttääkö esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimus todella sitä, että oikeudenkäynti on käytävä täysimääräisesti kahteen kertaan suullisesti - ensin käräjäoikeudessa ja muutoksenhaun johdosta uudelleen vielä hovioikeudessa?

- Ensi syksynä voimaan tulevassa rikosoikeudenkäyntimenettelyn uudistuksessa käyttöön otetaan uusi kirjallinen, summaarinen rikosprosessi tunnustettuja tekoja varten. Tässä menettelyssä tuomioistuin voi ratkaista asian ilman pääkäsittelyä kirjallisen oikeudenkäyntiaineiston perusteella. Menettelyn käyttämiseen vaadittaisiin syytetyn nimenomainen suostumus samoin kuin hänen tunnustuksensa. Myös rikoksen uhrin eli asianomistajan suostumus on saatava menettelyn käyttämiselle.

- Kirjallisessa menettelyssä voidaan käsitellä rikosasia, josta ei ole säädettynä ankarampaa rangaistusta kuin sakko tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Konkreettiseksi rangaistukseksi voidaan puolestaan tuomita enintään yhdeksän kuukautta vankeutta.

- Lisäksi pääkäsittelyjen peruuntumisten vähentämiseksi rikosasioiden pääkäsittelyssä voidaan tietyin edellytyksin kuulla vastaajan poissaolosta huolimatta todistajaa, asiantuntijaa, asianomistajaa todistelutarkoituksessa tai toista vastaajaa. Tällaista jo kerran kuultua henkilöä ei asian jatkokäsittelyssä olisi tarpeen enää kuulla uudestaan.

Luhtanen arvioi uudistuksen vaikuttavan lautamiehiin niin, että lautamieskokoonpanossa käsiteltävien asioiden määrä vähenee jonkin verran. - Kuinka paljon - sitä ei vielä tiedetä. Tällöin kuitenkin toteutuisi se useiden lautamiestenkin toive, että lautamiehiä käytettäisiin vakavampien rikosasioiden käsittelyssä.

Oikeusministeri Luhtanen puuttui puheenvuorossaan myös tuomioistuinten ruuhkiin.

- Tänä päivänä valtionhallinnon tuottavuustavoitteet koskettavat myös tuomioistuinlaitosta. Käräjäoikeuksissa asiamäärät ovat pysyneet viime vuosina melko vakiintuneella tasolla. Sen sijaan alueellisia eroja on edelleenkin. Erityisesti pääkaupunkiseudun suurissa käräjäoikeuksissa käsittelyajat ovat edelleen pitemmät kuin maassa keskimäärin. Myös hovioikeuksien keskimääräisissä käsittelyajoissa on huomattavia eroja. Näitä eroja on pyritty ja pyritään tasaamaan organisaatiomuutoksin sekä kohdentamalla resursseja sinne, missä niitä eniten tarvitaan.

- Helsingin hallinto-oikeus on ruuhkautunut muun muassa autoveroasioiden suuren määrän vuoksi, vakuutusoikeudessa asioiden käsittely kestää pitkälti yli vuoden. Myös pieni erityistuomioistuin, markkinaoikeus on ongelmissa. Näiden tuomioistuimien ongelmia on pyritty ratkaisemaan erityisjärjestelyin lisäresurssien avulla.

Lisätietoja: hallitusneuvos Heikki Liljeroos, puh. 050 516 0213