Työryhmä ehdottaa valtuutusta edunvalvonnan vaihtoehdoksi

Holhouslainsäädännön kehittämistä selvittänyt työryhmä ehdottaa, että henkilö voisi itse ennakoida mahdollista toimintakyvyttömyyttään ja valtuuttaa valitsemansa henkilön huolehtimaan asioistaan sitten, kun oma toimintakyky ei enää riitä.

Tänään oikeusministeri Johannes Koskiselle mietintönsä luovuttanut työryhmä ehdottaa edunvalvontavaltuutusta koskevan lain säätämistä. Edunvalvontavaltuutus olisi uusi oikeudellinen instituutio, jolla henkilö voisi järjestää asioidensa hoidon siltä varalta, että hän myöhemmin tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan.

Henkilö määrittelisi itse asiat, jotka valtuutus kattaa. Hän voisi oikeuttaa toisen henkilön edustamaan itseään paitsi talouttaan myös henkilöään koskevissa asioissa, kuten terveydenhoidossa. Valtuutus tulisi holhousviranomaisen eli maistraatin vahvistuksella voimaan, kun valtuuttaja on menettänyt toimintakykynsä esimerkiksi dementian tai muun sairauden vuoksi.

Uudistuksen tavoitteena on kehittää nykyiselle edunvalvonnalle kevyempi ja joustavampi vaihtoehto. Uudella edunvalvontavaltuutuksella lisättäisiin ihmisten mahdollisuuksia varautua itse tilanteisiin, joissa omat kyvyt eivät enää riitä. Vaihtoehtojen lisäämistä puoltavat työryhmän mielestä myös yhteiskunnan voimavaroihin liittyvät syyt. Väestön vanhetessa edunvalvontojen määrä kasvaa jo nykyisin voimakkaasti. Ehdotetun lain avulla voitaisiin hillitä tätä kasvua.

Useissa maissa on valmisteilla tai jo olemassa järjestelyjä, joilla ihminen voi varautua toimintakykynsä mahdolliseen tulevaan rajoittumiseen ja järjestää asioidensa hoidon tällaisen tilanteen varalta. Myös Euroopan neuvosto on antanut asiaa koskevan suosituksen.

Maistraatti valvoisi valtuutetun toimintaa

Ehdotuksen mukaan edunvalvontavaltuutusta koskeva valtakirja olisi testamentin tapaan tehtävä kirjallisesti kahden esteettömän todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä.

Jos tilanne muuttuu niin, että valtuuttaja tulee pääasiallisesti kykenemättömäksi huolehtimaan valtuutuksen kattamista asioista, valtuutettu voisi pyytää maistraattia vahvistamaan valtuutuksen.

Maistraatti valvoisi valtuutetun toimintaa. Valtuutuksen antanut henkilö voisi vaikuttaa valvonnan laajuuteen. Hän voisi esimerkiksi yksilöidä tahon, joka valvoo valtuutettua. Hänen niin halutessaan voitaisiin soveltaa myös holhoustoimilain säännöksiä, jotka koskevat päämiehen puolesta tehtävien oikeustoimien luvanvaraisuutta ja velvollisuutta antaa maistraatille määräajoin tili tehtävän hoitamisesta.

Valtuuttaja voisi peruuttaa edunvalvontavaltuutuksen, jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen.

Holhoustoimilakiin tarkistuksia

Suoritetun tutkimuksen mukaan vuonna 1999 toteutettu holhouslainsäädännön uudistus onnistui hyvin. Holhoustoimen uusi organisaatio tehosti tehtävän hoitoa ja lisäsi sen ammattimaisuutta. Kuitenkin havaittiin myös kehittämistarpeita. Työryhmä ehdottaa sen vuoksi tarkistuksia holhoustoimilakiin.

Maistraatin toimivaltaa tehdä edunvalvojan tehtävää koskevia päätöksiä laajennettaisiin koskemaan asioita, joissa on kysymys edunvalvojan tehtävän muuttamisesta, edunvalvojan vapauttamisesta tehtävästään tai edunvalvonnan lakkauttamisesta. Muutoksenhaku maistraatin päätöksiin edunvalvojan määräämistä koskevissa asioissa uudistettaisiin. Hallinto-oikeudelle tehtävän valituksen sijasta asia voitaisiin saattaa käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Lisäksi täsmennettäisiin edunvalvojan esteellisyyttä koskevia säännöksiä.

Taustaa

Holhoustoimen hallinto siirrettiin 1999 kunnilta valtiolle ja maistraatista tuli holhousviranomainen. Täysi-ikäiselle, joka tarvitsee tukea asioittensa hoitamisessa, voidaan määrätä edunvalvoja. Edunvalvojan määrää yleensä käräjäoikeus, mutta tietyissä tapauksissa myös maistraatti voi määrätä edunvalvojan.

Holhoustoimen asiamäärät ovat jatkuvasti kasvaneet. Niiden edunvalvontojen määrä, joissa edunvalvojilla on velvollisuus antaa maistraatille tili, oli vuonna 2000 noin 44 000 ja vuonna 2004 noin 56 000. Yleiset edunvalvojat hoitivat vuonna 2000 noin 15 200 henkilön asioita ja alkuvuodesta 2004 jo noin 24 300 henkilön asioita.

Yhtenä syynä määrien kasvulle on väestön vanheneminen. Toisaalta holhoustoimen uudistus on saattanut johtaa myös siihen, että edunvalvonnan piiriin on tullut henkilöitä, jotka ovat aiemminkin olleet edunvalvonnan tarpeessa, mutta joille ei ole määrätty uskottua miestä.

Sisäasianministeriön ja oikeusministeriön toimeksiannosta HAUS kehittämiskeskus Oy teki v. 2002 - 2003 selvityksen siitä, miten holhoustoimen uudistus oli onnistunut.

Lisätietoja:

työryhmän puheenjohtaja, lainsäädäntöneuvos Markku Helin, puh. (09) 1606 7665 työryhmän sihteeri, erityisasiantuntija Tuomo Antila, puh. (09) 1606 7716

(sähköposti: [email protected])

>> Työryhmän mietintö