Ensimmäinen kielipoliittinen ohjelma suojaa kotoperäisiä kieliämme

Kielipoliittinen ohjelma hyväksyttiin tänään valtioneuvoston periaatepäätöksenä. Ohjelma kuvaa valtioneuvoston tahtotilan vähemmistökielten tulevaisuudesta sekä tavoitteet ja toimenpiteet, joilla kotoperäisiä kieliämme elvytetään ja niiden asemaa vahvistetaan kansalliskieltemme rinnalla.

- On hienoa, että olemme saaneet hyväksyttyä ensimmäisen kokonaisvaltaisen kielipoliittisen ohjelman kotoperäisille kielillemme: saamen kielille (pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame), romanikielelle, viittomakielille (suomalainen sekä suomenruotsalainen viittomakieli) ja karjalan kielelle. Kielipoliittisesti ohjelma täydentää valtioneuvoston kansalliskielistrategiaa, joka hyväksyttiin viime joulukuussa. Samalla se viitoittaa kielipolitiikkaa yli hallituskausien, sillä kielellisten oikeuksien turvaaminen ei onnistu ilman pitkäjänteistä työtä. Kielipoliittisen ohjelman keskiössä ovat lapset ja nuoret, jotta kielten siirtyminen sukupolvelta toiselle kyetään turvaamaan myös tulevaisuudessa, toteaa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.

Kielipoliittisessa ohjelmassa tarkastellaan lyhyesti myös muiden kuin kotoperäisten kielten asemaa ja niitä koskevia haasteita. Ohjelmassa todetaan, että kaikilla kieliryhmillä on oikeus ylläpitää omaa kieltään ja Suomessa olevaa kielivarantoa on hyödynnettävä tietoisesti.

Toimenpiteillä vastataan kieliryhmien yhteisiin haasteisiin

Kielipoliittisen ohjelman toimenpiteet on laadittu kotoperäisten kielten yhteisten haasteiden pohjalta. Ohjelman toimenpiteet on jaoteltu seitsemän tavoitekokonaisuuden alle: kielten asema ja lainsäädäntö, institutionaalinen tuki, useamman kielen rekisteröinti väestötietojärjestelmään, kielten opetus, viittomakieliset lapset, kielten huolto ja elvytys sekä kielitietoisuus ja digitaalinen toimintaympäristö.

Yksi kielipoliittisen ohjelman toimenpide on selvityksen laatiminen siitä, mitä perustuslain kielisäännös oikeudesta ylläpitää ja kehittää omaa kieltä ja kulttuuria käytännössä tarkoittaa eri kieliryhmien osalta. Lisäksi aloitetaan valmistelutyö usean kielen merkitsemiseksi väestötietojärjestelmään, vaarantamatta nykyistä kielellisiä oikeuksia turvaavaa järjestelmää. Selvitys- ja suunnitteluhanke käynnistetään vähemmistökielten pitkäjänteisen kielenelvytystyön organisoimiseksi ja toiminnan rakenteen luomiseksi. Ohjelman mukaan kieliä tulee elvyttää suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Kielipesätoiminta on esimerkki onnistuneesta elvytystyöstä.

Toimenpiteiden toteuttaminen on annettu jonkun tietyn tai useamman ministeriön vastuulle. Lisäksi Opetushallitus ja Kotus ovat mukana eräissä toimenpiteissä.

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan sisältyvän kielipoliittisen ohjelman valmistelusta on vastannut OM:n asettama valmistelutyöryhmä (1.3.−31.12.2021). Valmistelua linjasi kansalliskielistrategian ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimi pääministeri Sanna Marin ja 1. varapuheenjohtajana oikeusministeri Anna-Maja Henriksson. Ohjausryhmässä oli lisäksi ministeritason edustus muista hallituspuolueista sekä pysyviä asiantuntijoita, joilla on kokemusta kielikysymyksistä yhteiskunnan eri aloilta. Kielipoliittinen ohjelma on valmisteltu yhdessä sidosryhmien ja kansalaisten kanssa.

Kielipoliittinen ohjelma

Lisätiedot: 
hallitussihteeri Pamela Sarasmo, p. 0295 150  007, [email protected]
yksikönpäällikkö Corinna Tammenmaa, p. 295 150 181, [email protected]