Hallituksen esitysluonnos koppikorvauskatosta on nyt lausuntokierroksella
Hallitus ehdottaa euromääräisiä rajoja korvauksille, joita syyttömästi pidätetylle, vangitulle tai tuomitulle maksetaan valtion varoista vapauden menetyksen aiheuttamasta kärsimyksestä. Tavoitteena on myös, että tämän niin sanotun koppikorvauksen määrääminen olisi nykyistä ennakoitavampaa.
Hanke perustuu pääministeri Petteri Orpon hallituksen puoliväliriihessä 23.4.2025 tekemään linjaukseen, jonka mukaan syyttömästi vangitulle tai tuomitulle maksettaville korvauksille määritellään katto.
– Syyttömäksi todetulle kuuluu korvaus vapaudenmenetyksen aiheuttamasta kärsimyksestä eli ns. koppikorvaus, mutta sen tulee olla tasapuolinen ja kohtuullinen. Julkisuudessakin esillä olleet korkeaksi kohonneet korvaukset ovat korostuneet joissakin kansainvälisissä rikosepäilyissä, joissa näytön saaminen on ollut lähtökohtaisesti haasteellista, oikeusministeri Leena Meri sanoo.
Lausuntokierroksella olevassa ehdotuksessa esitetään, että laissa säädettäisiin nimenomaisesti kärsimyksestä maksettavan korvauksen vuorokausikohtaisesta määrästä ja korvausta määritettäessä huomioon otettavista seikoista.
Voimassa olevassa laissa säädetään henkilön oikeudesta korvaukseen esimerkiksi silloin, kun hän on ollut pidätettynä tai vangittuna rikosepäilyn vuoksi ja syyte on myöhemmin hylätty. Laissa ei kuitenkaan säädetä korvauksen määrästä, vaan nykyiset korvaustasot perustuvat oikeuskäytäntöön ja Valtiokonttorin korvauskäytäntöön.
Aiheettomasti vapautensa menettäneelle maksetaan nykyisin korvauksena myös hyvitys kuluista sekä tulojen tai elatuksen vähentymisestä. Näiltä osin lakiin ei esitetä muutoksia, vaan muutokset koskisivat yksinomaan kärsimyskorvauksen määrää.
Kärsimyskorvauksen katoksi ehdotetaan 180 euroa vuorokaudelta
Nyt ehdotetaan, että korvauksen perusmäärä olisi 120 euroa vuorokaudelta. Perusmäärä vastaa nykyisessä oikeus- ja korvauskäytännössä omaksuttua perusmäärää. Ehdotuksen mukaan korvausta voitaisiin erityisistä syistä korottaa enintään 180 euroon tai alentaa vähintään 80 euroon. Nykyisessä oikeus- ja korvauskäytännössä vuorokausikohtainen korvaus on saattanut nousta 400 euroon ja yksittäisissä poikkeuksellisissa tapauksissa jopa tätä korkeammaksikin.
Suomen nykyinen korvaustaso on korkea verrattuna useiden eurooppalaisten maiden korvaustasoon. Lisäksi kärsimyskorvausten määrästä on keskeisissä verrokkimaissa olemassa Suomea täsmällisempiä säännöksiä tai ohjeita. Myös Ruotsissa vastaavia koppikorvaussäännöksiä ollaan uudistamassa.
Erikseen säädettäisiin kärsimyskorvauksista tapauksissa, joissa henkilö on ollut matkustuskiellossa, tehostetussa matkustuskiellossa tai tutkinta-arestissa. Näissä tapauksissa korvaus olisi 20–60 euroa vuorokaudelta.
Lakiin lisättäisiin myös säännös, jonka mukaan kärsimyksestä maksettavan kokonaiskorvauksen määrää voidaan korottaa tai alentaa, jos korvaus muutoin muodostuisi ilmeisen kohtuuttomaksi.
Esityksen mukaan uutta lakia sovellettaisiin lain voimaantulon jälkeen Valtiokonttorissa vireille tuleviin hakemuksiin.
Hallituksen esityksestä voi jättää lausunnon lausuntopalvelussa viimeistään 27.5.2026.
Lisätiedot:
erityisasiantuntija Helena Parkatti p. 0295 150 094, [email protected]
yksikönpäällikkö Sofia Aspelund p. 029 5150 693, [email protected]