Oikeusministeri Henriksson: EU:n oikeusministerit sitoutuneet saattamaan Venäjän sotarikolliset vastuuseen teoistaan

EU-maiden oikeusministerit osoittivat tänään yksimielisesti tukensa sille, että Venäjä saatetaan vastuuseen tekemistään rikoksista Ukrainaa vastaan käymässä hyökkäyssodassa. Oikeusministerit kokoontuivat EU:n oikeus- ja sisäasioiden neuvoston kokouksessa Brysselissä.

Oikeusministerit hyväksyivät kokouksessa rankaisemattomuuden torjuntaa koskevat päätelmät Venäjän rikoksista Ukrainaa vastaan. Tällä tarkoitetaan sitä, että Venäjä tulee saada vastuuseen laittoman hyökkäyssodan seurauksista. Päätelmissä korostetaan vahvaa sitoutumista siihen, että Ukrainassa tapahtuneet vakavat kansainväliset rikokset tutkitaan, niistä nostetaan syytteet ja syylliset saatetaan tuomioistuimen eteen.

– Suomi antaa Ukrainalle täyden tukensa. Venäjä on aiheuttanut katastrofaalista tuhoa ja kärsimystä. Venäjä tulee saada vastuuseen teoistaan. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että EU ja laajempi kansainvälinen yhteisö etsivät oikeudellisesti kestäviä tapoja varmistaa, että Venäjä joutuu korvaamaan aiheuttamansa vahingot. On myös erittäin tärkeää estää kaikki yritykset kiertää ja rikkoa Venäjää vastaan asetettuja pakotteita, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.

EU on hyväksynyt ankaria pakotteita Venäjää vastaan. Komissio on Eurooppa-neuvoston pyynnöstä selvittänyt EU:n ja kansainvälisen oikeuden mukaisia vaihtoehtoja sille, miten pakotteiden nojalla jäädytettyjä varoja voitaisiin käyttää Ukrainan jälleenrakentamisen tukemiseen. Komissio antoi joulukuun alussa myös direktiiviehdotuksen, jolla varmistetaan pakotteiden täytäntöönpano kaikkialla EU:ssa ja kriminalisoidaan yhteisellä eurooppalaisella lainsäädännöllä pakotteiden rikkominen. 

Neuvottelut ympäristörikosdirektiivistä jatkuvat parlamentin kanssa 

Kokouksessa hyväksyttiin myös neuvoston yleisnäkemys ympäristörikosdirektiiviehdotuksesta, jonka tavoitteena on tehostaa ympäristörikosten torjuntaa EU:ssa. Ehdotuksessa ympäristörikosdirektiivin soveltamisalaan kuuluvien rikosten luetteloa laajennetaan ja rangaistuksia yhdenmukaistetaan.

– On tärkeää suojella ja parantaa ympäristön tilaa myös rikosoikeuden keinoin. Ympäristörikosten tutkintaa ja syytteeseenpanoa on tehostettava. EU:n toimia tarvitaan, koska näiden rikosten vaikutukset ulottuvat usein valtioiden rajojen yli. Direktiiviehdotus sisältää kuitenkin uudenlaista ja pitkälle menevää EU-tasoista harmonisointia, jota Suomi on pitänyt ongelmallisena. Erityisesti rikosoikeuden alalla on tärkeää, että EU-lainsäädäntö on sovitettavissa yhteen suomalaisen oikeusjärjestelmän kanssa. Neuvottelut jatkuvat nyt Euroopan parlamentin kanssa, Henriksson sanoo.

Kokouksessa oikeusministerit keskustelivat myös muun muassa EU:n liittymisestä Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Asia on ollut vireillä vuosien ajan, koska siihen on liittynyt vaikeita oikeudellisia ja poliittisia kysymyksiä.

– EU:n liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen on ollut Suomen johdonmukainen tavoite sekä EU:ssa että Euroopan neuvostossa. Nyt on aika ottaa viimeiset askeleet, jotta liittyminen toteutuisi. Tämä täydentäisi perus- ja ihmisoikeuksien suojaa. Se olisi myös merkittävä yhteinen sitoutuminen ihmisoikeuksiin Euroopassa. Venäjän brutaali sota on myös hyökkäys eurooppalaisia arvoja vastaan, Henriksson painottaa.

Lisätietoja: 
erityisavustaja Oscar Byman, p. 029 516 1176, [email protected]
yksikönpäällikkö Eeva Aittoniemi, EU- ja kansainväliset asiat, p. 0295 150 170, [email protected]