Rikosten ennaltaehkäisy vaatii rahoituksen pysyvyyttä, laajempaa yhteistyötä ja koordinointia hyvinvointialueilla
Oikeusministeriön rikosten ennaltaehkäisyhankkeen loppuraportti on julkaistu. Hankkeessa kehitettiin väkivalta- ja seksuaalirikosten ehkäisy- ja katkaisuohjelmia sekä rikoksilla oireilevien nuorten toimintamalleja. Raportin mukaan pysyvämmät, tunnetummat ja valtakunnallisemmat hankekokonaisuudet turvaisivat asiakkaiden tasapuolisuuden ja moninaisten ongelmien vaatimat erilaiset tukitoimet rikollisuuden ennaltaehkäisyssä ja nuorisorikollisuuteen puuttumisessa.
Oikeusministeriölle osoitettiin Sanna Marinin hallitusohjelmassa kolmivuotinen rahoitus vuosille 2020-2022 rikosten ennaltaehkäisyn tehostamiseksi. Rahoitusta myönnettiin 13 järjestölle ohjelmien kehittämiseen sekä Vantaan, Turun, Oulun ja Rovaniemen kaupungeille toistuvasti ja vakavia rikoksia tehneille nuorille suunnatun toimintamallin pilotointiin. Väkivalta- ja seksuaalirikosten ehkäisyohjelmissa oli kaikkiaan 1002 ja nuorten toimintamallissa 340 asiakasta. Loppuraportti kuvaa Rikosten ennaltaehkäisyhankkeen kokemuksia ja tuloksia.
Raportin lopputuloksena nousi esiin se, kuinka pitkäkestoista ja intensiivistä työtä nuorten rikoskierteestä irrottautuminen ja väkivallan, erityisesti seksuaali- ja lähisuhdeväkivallan ja sitä kannattelevien asenteiden työstäminen on. Loppuraportin mukaan asiakkaat tulivat pääsääntöisesti samoilta tahoilta. Jatkossa pitäisi panostaa aikaan ja resursseihin, jotta ohjelmista tiedottamiseen voidaan kiinnittää enemmän huomiota ja asiakasohjautuvuutta voidaan monipuolistaa.
Rikoksilla oireilevien nuorten toimintamallin yhteenvedossa huomioitiin erityisesti yhteistyön saumattomuuden sekä pitkäjänteisen ja kannattelevan tuen tärkeys nuorille. Toimintamallin pilotoinnin myötä esiin nousi myöskin tarve paikallisen rikoserityisen osaamisen kehittämiseen ja koordinointiin hyvinvointialueilla.
Raportin mukaan väkivallan ja seksuaalisen väkivallan katkaisu- ja ehkäisyohjelmien sekä nuorten toimintamallin rahoitukselle tulisi rakentaa vakituinen rahoitusmekanismi ja selvittää sen edellyttämiä mahdollisia lainsäädäntömuutoksia. Lisäksi laajemmilla ja pidemmillä hankkeilla turvattaisiin asiakkaille yhdenvertaisemmat ja kattavammat palvelut ja palvelut tulisi kytkeä hyvinvointialueiden rakenteisiin. Yhteenvetona todetaan, että ennaltaehkäisytoimien lisäksi leimaamista tulisi välttää ja nuorilähtöisyyttä tulisi edistää.
Lisätietoja
Neuvotteleva virkamies Minna Piispa, p. 0295 150 223,
Erityisasiantuntija Saija Sambou, p. 0295 150 352
[email protected]