Päihdekuntoutuksella useampi yhdyskuntapalveluun vankilan sijasta
Oikeusministeriön työryhmä lisäisi yhdyskuntaseuraamusten käyttöä ja vaikuttavuutta. Tähän asti syytetyn päihdeongelma on käytännössä ollut usein este etenkin yhdyskuntapalvelun suorittamiselle. Nyt tavoitteena olisi, että rikoksentekijä voisi nykyistä useammin suorittaa työpalvelun päihdeongelmastaan huolimatta.
Työryhmä luovutti mietintönsä kansliapäällikkö Kirsti Rissaselle tänään.
Yhdyskuntapalveluun voitaisiin tuomita vankeusrangaistuksen sijasta vuosittain noin 400 henkeä nykyistä enemmän, jos rangaistuksen osaksi liitettäisiin päihdekuntoutusta. Tämä vähentäisi päivittäistä keskivankilukua noin 40-50 hengellä.
Päihdeongelmaan tehokkaasti vaikuttamalla vähennetään myös uusintarikollisuutta, sillä päihteiden ongelmakäyttö on kaikkein merkittävin yksittäinen rikoskierteen ylläpitäjä. Tällä hetkellä päihdeongelma on joka toisella yhdyskuntaseuraamusta suorittavalla ja vangeista kolmella neljästä.
Päihdekuntoutus mahdolliseksi kaikkiin yhdyskuntaseuraamuksiin
Päihdekuntoutusta tulisi työryhmän mielestä käyttää tuomitun kuntoutuksen tarpeen mukaan kaikissa yhdyskuntaseuraamuksissa. Näitä ovat yhdyskuntapalvelu, nuorisorangaistus, ehdonalaisesti vapautettujen valvonta, ehdollisesti rangaistujen nuorten valvonta sekä valvottu koevapaus. Näistä päivittäistä vankimäärää vähentäisivät käytännössä nykyistä laajempi yhdyskuntapalvelun käyttö sekä valvottu koevapaus. Muissakin yhdyskuntaseuraamuksissa tukipalveluiden käytön mahdollisuus tulisi ottaa huomioon nykyistä systemaattisemmin.
Yhdyskuntapalvelussa päihdeongelmasta kärsivä voisi käyttää osan palveluajastaan osallistumalla kuntoutukseen, millä samalla parannettaisiin hänen edellytyksiään suorittaa rangaistus loppuun. Kyseessä ei olisi uusi rangaistusmuoto, vaan kuntoutus liitettäisiin osaksi nykyistä rangaistusta. Ehdotus lisäisi olennaisesti rangaistusjärjestelmän tasa-arvoisuutta, koska nyt myös päihdeongelmaisille rikoksentekijöille avautuisi mahdollisuus yhdyskuntapalveluun vankeuden sijasta.
Nykyisin ehdoton vankeustuomio voidaan muuttaa syytetyn suostumuksella yhdyskuntapalveluksi, jos tuomio on korkeintaan 8 kuukauden pituinen ja jos syytetyn oletetaan suoriutuvan palvelusta. Vuosittain alle 8 kuukauden vankeustuomioita on noin 800, joista arvioiden mukaan puolet voitaisiin muuttaa yhdyskuntapalveluksi kuntoutuksen avulla. Ehdotuksen myötä yhdyskuntapalveluun tuomittujen määrä lisääntyisi noin kymmenellä prosentilla nykyisestä.
Pääsääntöisesti yhdyskuntapalvelu säilyisi edelleen työpalveluna ja suurin osa suorittaisi sen jatkossakin vanhaan tapaan.
Kuntoutuksen tarpeen arvioisi kunta jo syyttämisvaiheessa
Yhdyskuntapalveluun voidaan tällä hetkellä sisällyttää 10 tuntia kuntoutusta tai muuta uusintarikollisuutta ehkäisevää ohjelmaa, mutta mahdollisuutta on käytetty vähän. Vähäisellä määrällä ei myöskään ole kovin suurta merkitystä kuntoutettavalle.
Ehdotuksen mukaan päihdekuntoutus tai kriminaalihuollon omat ohjelmat mitoitettaisiin nyt hoidon tarpeen mukaan. Kuntoutusta voisi olla yhdyskuntapalvelussa enimmillään 50 tuntia, kuitenkin enintään puolet palvelutunneista. Kuntoutus voisi tapahtua joko avokuntoutuksena tai laitoksessa.
Kuntoutukseen tai toimintaohjelmiin osallistuminen korvaisi osan yhdyskuntapalvelussa suoritettavista työtunneista, kuten nykyisinkin. Uutta olisi ympärivuorokautisen laitoskuntoutuksen käytön mahdollisuus osana yhdyskuntapalvelua.
Työryhmän mielestä yksilöllinen kuntoutuksen tarve tulisi huomioida aina suunniteltaessa seuraamuksen sisältöä ja hyvissä ajoin ennen tuomioistuinkäsittelyä. Nykyisin syyttäjän on pyydettävä syyttämisvaiheessa selvitys henkilön soveltuvuudesta yhdyskuntapalveluun. Uutta olisi, että Kriminaalihuoltolaitos hankkisi soveltuvuusselvityksen lisäksi tarvittaessa kunnalta arvion rikoksentekijän kuntoutuksen tarpeesta, jolloin sekä syyttäjän että tuomioistuimen arviointi olisi realistisella pohjalla.
Kunnan ja Kriminaalihuoltolaitoksen työn- ja vastuunjako pysyisi nykyisellään. Kuntoutussuunnitelman laatisi kunnan sosiaali- ja terveydenhuolto, joka myös vastaisi nykyiseen tapaan kuntoutuksesta aiheutuneista kustannuksista. Kriminaalihuoltolaitos vastaisi puolestaan jatkossakin rangaistuksen täytäntöönpanosta ja valvonnasta aiheutuvista kustannuksista.
Lisäksi työryhmä ehdottaa päihdehuoltolakiin ns. hoitotakuun kaltaisia muutoksia. Ehdotuksen mukaan kunnan sosiaaliviranomaiseen olisi saatava virka-aikana arkipäivisin yhteys välittömästi, kuten muussakin kiireettömässä hoidossa. Viimeistään kolmantena arkipäivänä yhteydenotosta pitäisi olla valmiina alustava kuntoutussuunnitelma tai arvio hoidon tarpeesta.
Kuntien velvoitteita ehdotus ei lisäisi, koska päihdeongelmaiset kuntalaiset ovat – tai ainakin heidän pitäisi olla – jo nyt päihdehuollon asiakkaina. Yhdyskuntaseuraamuksiin tuomitut ovat oikeutettuja sosiaali- ja terveyspalveluihin muiden kuntalaisten tavoin. Tarvittava päihdekuntoutus muuttuisi tältä osin vain nykyistä johdonmukaisemmaksi. Mikäli kunnille kuitenkin aiheutuu lisääntyvästä yhteistyöstä suoria lisäkustannuksia, ne tulevat tapauskohtaisesti korvattaviksi.
Kriminaalihuoltolaitokselle ohjelmatyön ja valvontavelvoitteiden lisäykset aiheuttaisivat arviolta noin 2 -2,5 miljoonan euron lisärahoitustarpeen.
Yhdyskuntapalvelun voisi suorittaa myös ryhmässä
Tavallisin syy evätä tai keskeyttää yhdyskuntapalvelu on hallitsematon päihteiden käyttö. Yhdyskuntapalvelun soveltuvuusselvityksiä pyydetään vuosittain tehtäväksi noin 8 500 syytetylle, joista noin 40 prosenttia todetaan palveluun sopimattomiksi tai heitä ei tavoiteta. Päihdeongelmien takia palvelun keskeyttää ja joutuu takaisin vankilaan vuosittain noin 400 eli noin joka kymmenes palveluksen aloittaneesta.
Keskeyttämisriskiä voitaisiin vähentää sekä kuntoutusta lisäämällä että ottamalla käyttöön ryhmämuotoinen palvelu, josta on saatu hyviä tuloksia kokeiluissa. Siinä tuomittu voisi suorittaa työpalvelun muun ryhmän mukana ja tavallista tiiviimmässä valvonnassa. Lisäksi työryhmä ehdottaa, että Kriminaalihuoltolaitos voisi järjestää yhdyskuntapalvelun jatkossa myös sen omissa palvelupaikoissa. Myös tukihenkilön käyttö on osoittautunut tehokkaaksi.
Erilaisissa yhdyskuntaseuraamuksissa aloittaa vuosittain yhteensä noin 6 000 tuomittua. Heistä yhdyskuntapalvelun aloittaa vuoden aikana noin 4 000 ja ehdonalaisvalvonnan noin 1 000. Lisäksi ehdollisesti rangaistuja nuoria tulee valvontaan vuosittain noin 800 ja nuorisorangaistukseen tuomittuja joitakin kymmeniä. Valvottuun koevapauteen määrättäneen aluksi niin ikään muutamia kymmeniä vankeja.
Lisätiedot:
työryhmän puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Olavi Kaukonen,
puh. (09) 1606 7642, 050 - 528 6189