Selvitys: Kansalais- ja vapaaehtoistoiminnassa alueellisia eroja
Oikeusministeriö on julkaissut selvityksen alueellisista eroista kansalais- ja vapaaehtoistoiminnassa. Selvitys ottaa myös kantaa siihen, miten kansalais- ja vapaaehtoistoimintaa voisi tukea niin, että alueelliset erot otetaan huomioon.
Selvityksen mukaan kansalaistoimintaan alueella vaikuttavat muun muassa alueen sijainti, yhdyskuntarakenne, kuntien koko, väestön ikä- ja sosioekonominen rakenne sekä kokoontumistilojen saatavuus.
Esimerkiksi nuoria ja keski-ikäisiä on vaikeampi saada mukaan vapaaehtoistoimintaan kuin iäkkäämpiä. Yhdistykset ja vapaamuotoiset ryhmät, jotka toimivat etäällä keskuskaupungeista tai -kunnista vapaaehtoisvoimin, olivat muita heikommassa asemassa tuen, kuten koulutusten ja tilaisuuksien saavutettavuuden, kannalta.
Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden 2023 alusta, jolloin syntyi uusi hallinnon taso ja järjestöjen yhteistyökumppani eräille kansalaistoiminnan kannalta merkittäville aloille. Kansalaistoiminnan elinvoimaisuuteen ja uusien yhteistyökäytäntöjen luomiseen hyvinvointialueuudistuksen myötä vaikuttaa alueen yhteistyön kulttuuri.
Selvitys esittää suosituksia muun muassa seuraavista teemoista:
- Kansalaisyhteiskunnan elinvoimaa tuetaan takaamalla toimijoiden yhdenvertainen tuki sekä ottamalla huomioon kentän moninaisuus.
- Hyvinvointialueuudistus aiheuttaa muutoksia kansalaisyhteiskunnalle, kun maakunnalliset toimintatavat ja tuen muodot kehittyvät. Jokaisen hyvinvointialueen strategiassa tulisi esimerkiksi linjata yhteistyöstä kansalaisyhteiskunnan kanssa.
- Monitoimijainen yhteistyö tukee kansalaisten osallistumismahdollisuuksia, hyvinvointia ja uusien henkilöiden innostamista mukaan kansalais- ja vapaaehtoistoimintaan.
Selvitys on osa oikeusministeriön Vapaa! – Fri! -hanketta, jossa on aiemmin koottu suosituksia vapaaehtoistoiminnan aseman vakiinnuttamiseksi ikääntyvässä yhteiskunnassa. Hanke ja nyt julkaistu selvitys ovat osa sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimaa kansallista ikäohjelmaa 2030. Selvityksen tekijät ovat tehneet selvityksen suositukset pohjaksi keskusteluille, ratkaisujen kehittämiselle ja päätöksenteolle.
Oikeusministeriö rahoitti selvityksen ja sen ovat laatineet asiantuntijat Jenni Kilpi ja Leena Alanko Demos Helsingistä, erikoistutkija Maija Faehnle ja tutkija Nina Ahola Suomen ympäristökeskuksesta sekä dosentti Pasi Mäenpää Helsingin yliopistosta. Haastatteluaineisto kerättiin alkuvuonna 2023.
Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Maria Wakeham-Hartonen, oikeusministeriö, p. 0295 150 416, [email protected]
Erityisasiantuntija Seija Viljamaa, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 0295 163 609, [email protected] (Kansallista ikäohjelmaa koskevat kysymykset)