Valtion maiden käyttöoikeutta saamelaisten kotiseutualueella selvittävä toimikunta

OM0644:00/06/06/2000 Statute drafting

Toimikunnan tulee selvittää ja tehdä ehdotus siitä, miten saamelaisten kotiseutualueella valtion mailla voidaan yhtäältä turvata saamelaisen alkuperäiskansan oikeudet ylläpitää ja kehittää kulttuurimuotoaan ja perinteisiä elinkeinojaan ja toisaalta ottaa huomioon paikalliset elinolosuhteet ja niiden kehittämistarpeet. Ehdotuksen tulee täyttää ne vähimmäisehdot, joilla Kansainvälisen työjärjestön (ILO) alkuperäiskansasopimuksen n:o 169 ratifioinnin esteet voidaan poistaa.

Toimikunnan tulee erityisesti tarkastella kysymystä siitä, missä määrin hallintoneuvos Pekka Vihervuoren selvityksessään "Maahan, veteen ja luonnonvaroihin sekä perinteisiin elinkeinoihin kohdistuvat oikeudet saamelaisten kotiseutualueella" (oikeusministeriön yleisen osaston julkaisu 3/1999) tekemät ehdotukset voidaan toteuttaa ja missä määrin niihin tulee tehdä muutoksia, sekä ottaa tehtävässään huomioon myös kolttien oikeudet ja niihin liittyvät erityispiirteet. Toimikunnan ehdotuksen tulee sisältää arvio ...

Basic information Completed

Project number OM0644:00/06/06/2000

Case numbers OM 20/41/2002

Set by Ministry of Justice

Term/schedule 22.11.2000 – 30.11.2001

Date of appointment 22.11.2000

Law drafting

Government proposal-

Adopted statute-

Project status

Starting points

Saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa koskeva lainsäädäntö (laki Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta ja laki saamelaiskäräjistä, 973/1995 ja 974/1995; HE 248/1994 vp) tuli voimaan 1.1.1996. Se pohjautuu saamelaisasiain neuvottelukunnassa vuonna 1990 valmistuneeseen komiteamietintöön (Ehdotus saamelaisiksi. Komiteamietintö 32:1990/Sisäasiainministeriö), joka saamelaisten hallinnollisen aseman parantamisen lisäksi koski perinteisiä saamelaiselinkeinoja sekä saamelaisväestön oikeuksia maahan ja veteen saamelaisten kotiseutualueella. Saamelaisten kotiseutualueella tarkoitetaan Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntia sekä Sodankylän kunnassa sijaitsevaa Lapin paliskunnan aluetta. Vaikka maaoikeuskysymykset jätettiin vuonna 1993 saamelaisten hallinnollista asemaa (kulttuuri-itsehallintoa) koskevan lainvalmistelun ulkopuolelle ja annettiin tarkemmin selvitettäviksi silloiselle saamelaisvaltuuskunnalle, jolta tehtävä on siirtynyt saamelaiskäräjille, oikeusministeriölle on kulttuuri-itsehallintoa koskevan lainsäädännön vahvistamisesta lähtien esitetty vaatimuksia sanottujen oikeuksien selvittämisestä, sekä mainittuihin oikeuksiin liittyviä selvityksiä, näkemyksiä ja kannanottoja.



Hyväksyessään 14.2.1995 hallituksen esityksen HE 248/1994 vp sisältyneet lakiehdotukset jätettäviksi lepäämään ensimmäisiin vaalien jäljestä pidettäviin varsinaisiin valtiopäiviin eduskunta edellytti hallituksen laativan mitä pikimmin selvityksen siitä, millä tavoin ja millaisin käytännön vaikutuksin esteet edellä tarkoitettujen vaatimusten taustallakin olevan Kansainvälisen työjärjestön alkuperäis- ja heimokansoja koskevan yleissopimuksen (ILO:n alkuperäiskansasopimus n:o 169/1989) ratifioimiselle ovat poistettavissa. Yleissopimus on saatettu eduskunnan käsiteltäväksi vuonna 1990 (HE 306/1990 vp). Hallituksen esityksessä todettiin, että Suomen tulisi liittyessään yleissopimukseen turvata saamelaisille voimassa olevaa lainsäädäntöä laajemmin heidän perinteisesti asuttamiinsa ja omistamiinsa maihin sekä niiden luonnonvarojen käyttämiseen liittyviä oikeuksia. Hallituksen esitykseen yhtyen eduskunta ei tuossa vaiheessa hyväksynyt sopimusta, koska Suomen lainsäädännön ei voitu katsoa vastaavan yleissopimuksen määräyksiä lähinnä saamelaisten maahan kohdistuvien oikeuksien osalta.



Oikeusministeriö päätti 25.5.1999 kutsua hallintoneuvos Pekka Vihervuoren selvittämään maahan, veteen, luonnonvaroihin sekä perinteisiin (luontais)elinkeinoihin liittyvää asiakokonaisuutta saamelaisten kotiseutualueella. Selvityksen tarkoituksena oli yhtäältä erityisesti tutkia, miten kansainväliset sopimukset huomioon ottaen turvataan saamelaisten oikeus oman kulttuurinsa harjoittamiseen perinteisten (luontais)elinkeinojen osalta saamelaisten kotiseutualueella ja miten samalla turvataan muun paikallisen väestön oikeudet (luontais)elinkeinojen harjoittamiseen yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti. Toisaalta selvityksen taustana oli pyrkimys selvittää kysymys ILO:n alkuperäiskansasopimus n:o 169 ratifioinnin esteiden poistamisesta.



Selvitysmies Vihervuori luovutti laatimansa selvityksen Maahan, veteen ja luonnonvaroihin sekä perinteisiin elinkeinoihin kohdistuvat oikeudet saamelaisten kotiseutualueella. ILO:n alkuperäis- ja heimokansoja koskevan yleissopimuksen edellyttämät saamelaisten maahan ja vesiin kohdistuvia oikeuksia koskevat muutosehdotukset oikeusministerille 11.10.1999. Selvitysmies on käsitellyt asiaa Suomen kansallisen lainsäädännön, Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten ja ILO:n alkuperäiskansasopimuksen n:o 169 ratifioinnin esteiden poistamisen kannalta. Sopimuksen mahdolliseen ratifiointiin selvitysmies ei ole ottanut kantaa.



Nyt käynnistyväksi tarkoitettuun hankkeeseen, joka koskisi ratkaisun hakemista saamelaisten kotiseutualueen maaoikeuskysymykseen valtion hallinnossa olevien alueiden vahvistetun käyttöoikeuden pohjalta, ei näyttäisi olevan mahdollista sisällyttää maanomistusoikeuteen liittyvien kysymysten selvittämistä. Nämä asiat eivät kuuluneet myöskään hallintoneuvos Vihervuoren toimeksiantoon, vaan ne ovat olleet saamelaisasiain neuvottelukunnan ehdotusten pohjalta saamelaisvaltuuskunnan ja sittemmin saamelaiskäräjien selvitettävinä. Myös oikeustieteen tohtori Kaisa Korpijaakko-Labban väitöskirjassa "Saamelaisten oikeusasemasta Ruotsi-Suomessa" vuodelta 1989 ja hänen kesällä 2000 ilmestyneessä uudessä tutkimuksessaan "Saamelaisten oikeusasemasta Suomessa" käsitellään saamelaisten maaoikeuksien kehitystä 1600-luvulta itsenäisen Suomen aikaan saakka. Kun asia on tärkeä ja vaikutuksiltaan laajakantoinen, kysymys omistusoikeudesta maahan ja vesiin saamelaisten kotiseutualueella näyttää olevan edelleenkin syytä jättää erillisen selvitystyön varaan. Oikeusministeriön tarkoituksena onkin, nyt aloitettavasta jatkoselvityshankkeesta riippumatta, käynnistää erillinen oikeudellinen tutkimus sen selvittämiseksi, miten mainittu maanomistuskysymys tulisi ratkaista. Saamelaiskäräjien oman ilmoituksen mukaan myös saamelaiskäräjät jatkaa sille siirtynyttä maaoikeuksien selvitystyötä.

Additional information

Developing and statute drafting in the Government

The ministries implement the Government Programme, draft acts and other statutes, and promote reforms through different kinds of projects, working groups and bodies. Information on all this is available on the Government website.

All ministries' projects are available on the Government website valtioneuvosto.fi/en/projects