Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta tiedottaa:
Selvitys: Järjestölähtöisiä pankkipalveluja tarvitaan
Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta selvitti järjestöjen kokemuksia pankkipalveluista. Kyselyn tulokset osoittavat, että järjestöt kaipaavat niitä varten suunniteltuja ja hinnoiteltuja pankkipalveluita. Neuvottelukunta muistuttaa kohtuuhintaisten ja helposti saatavissa olevien pankkipalveluiden merkityksestä kaiken kokoisten järjestöjen toimintamahdollisuuksien tukemiseksi.
Autonominen ja elinvoimainen kansalaisyhteiskunta on tärkeä osa toimivaa demokratiaa. Suomessa toimii yli 100 000 rekisteröityä yhdistystä, jotka tarjoavat ihmisille monenlaisia kansalaistoiminnan areenoita yhteiskunnassa. Järjestöjen resurssit kuitenkin vaihtelevat: osa järjestöistä toimii ainoastaan vapaaehtoisvoimin ja pelkkien jäsenmaksutulojen varassa, kun taas osalla on palkattua henkilöstöä ja useita eri tulonlähteitä ja toiminta on hyvin ammattimaista. Peruspankkipalveluiden saatavuuden ja hinnoittelun osalta järjestöt ovat keskenään epätasa-arvoisessa asemassa.
Järjestöjen tarpeet pitää tunnistaa pankkipalveluja suunniteltaessa ja hinnoiteltaessa
Valtaosa (57 prosenttia) kaikista kyselyyn vastanneista järjestöistä oli tyytyväisiä pankkipalveluiden riittävyyteen. Palveluiden riittävyyteen tyytyväiset järjestöt kokivat myös palveluiden hinnoittelun muita järjestöjä kohtuullisempana. Kyselystä ilmenee, että mitä enemmän järjestöllä oli työntekijöitä, sitä tyytyväisempi se keskimäärin oli palveluiden riittävyyteen.
Sen sijaan yli kolme neljäsosaa (76 prosenttia) vastanneista vapaaehtoisvoimin toimivista järjestöistä koki pankkipalveluiden hinnoittelun erittäin tai melko kohtuuttomaksi. Erittäin kohtuuttomaksi hinnoittelua kuvasivat myös ne järjestöt, joilla oli vähän jäsenmaksutuloja. Nämä järjestöt käyttivät palveluja harvemmin kuin muut järjestöt ja heillä oli oma pankkitili harvemmin kuin muilla järjestöillä.
– Olen hyvilläni siitä, että niin monella järjestöllä on myönteinen kokemus pankkipalveluista ja asioinnista. Samalla kannan huolta niistä järjestöistä, joilla on käytössään vähäiset resurssit. Pankkiasioinnissa ja peruspankkipalveluiden hinnoittelussa pitäisi tunnistaa järjestöjen toiminnan luonne ja erottaa järjestöille tarkoitetut palvelut yrityspalveluista, mitä toivoi lähes puolet kyselyyn vastanneista, kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan puheenjohtaja Taina Susiluoto sanoo.
Pankkipalveluilla on merkittävä vaikutus järjestöjen toimintamahdollisuuksiin
Lähes puolet (noin 45 prosenttia) kyselyyn vastanneista oli kohdannut ongelmia pankkiasioiden hoitamisessa viimeisen vuoden aikana. Ongelmien kohtaaminen oli yleisempää, jos pankkipalveluja käytettiin päivittäin tai harvemmin kuin kuukausittain. Järjestöjen kohtaamat ongelmat koskivat palveluiden hinnoittelun lisäksi esimerkiksi asiointia, kuten pankkitilin avaamista. Digitaaliset palvelut ja neuvonta voisivat vähentää vaivaa ja aikaa, joka järjestöiltä kuluu asiointiin.
– Kohtuuhintaiset ja helposti saatavissa olevat pankkipalvelut ovat elintärkeitä järjestöille, joista monet toimivat täysin vapaaehtoisvoimin. Pankkipalvelut ovat osa hyvää hallintoa ja taloudenhoitoa järjestöissä, ja palveluja tarvitaan esimerkiksi varainhankinnassa ja valtionavustusten hakemisessa. Siksi on tarpeen varmistaa, ettei palveluista tai niiden saatavuudesta muodostu järjestöjen talouden ja toiminnan esteitä, Susiluoto painottaa.
Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta selvitti marras–joulukuussa 2023 järjestöjen eli rekisteröityjen yhdistysten ja säätiöiden kokemuksia pankkipalveluista kyselyllä, johon saatiin noin 1 250 vastausta. Verkkokyselyn tarkoituksena oli tuottaa tietoa valtiovarainministeriön hankkeeseen, jossa arvioidaan tarpeita muuttaa pankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä. Tuloksia hyödynnetään myös oikeusministeriössä, jossa valmistellaan parhaillaan kansalaisjärjestöstrategiaa.
Lisätietoja:
Neuvottelukunnan pääsihteeri Liisa Männistö, oikeusministeriö, puh. 0295 150 231, [email protected]
Neuvottelukunnan puheenjohtaja, Suomen Olympiakomitean toiminnanjohtaja Taina Susiluoto, puh. 050 331 9832, [email protected]
Oikeusministeriön yhteydessä toimiva kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE edistää hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutusta sekä kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä.