Kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessi

Totuus- ja sovintoprosessin päätyttyä ja suositusten toteutusvaiheen jälkeen kuurojen ja viittomakielisten elämä Suomessa on yhdenvertaisempaa ja rakenteellinen syrjintä vähenee.

Yhteiskunnassa on tiedotettu tapahtuneista vääryyksistä osana Suomen historiaa ja tietoisuus yhteisöjen kokemista loukkauksista on nykyistä laajempaa. Yhteiskunnassa vahvistuu käsitys viittomakielisistä, kuuroista ja kuurosokeista yhdenvertaisina kansalaisina ja toimijoina.

Menneiden vuosien oikeudenloukkauksista on neuvoteltu prosessissa yhteisesti hyväksytty sovinto, ja valtio kantaa vastuunsa.

Aloitteen prosessin käynnistämisestä ovat tehneet kuurojen ja viittomakielisten yhteisöiden edustajat.

Vuonna 2020 valtioneuvoston kanslia tilasi taustoittavan selvityksen prosessin teemoista, ja Viitotut muistot -selvitys valmistui loppuvuodesta 2021. Selvityksessä tunnistettiin kuurojen ja viittomakielisten kokemia vääryyksiä 1900-luvulta nykypäivään sekä hahmoteltiin prosessin edellytyksiä.

Joulukuussa 2022 valtioneuvoston kanslia asetti kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin valmisteluun työryhmän, jossa oli sekä valtion että yhteisöjen edustajia. Työryhmä päätti työnsä kesällä 2023 ja esitti seuraavaa:
• Prosessia veisi eteenpäin itsenäinen ja riippumaton sihteeristö, joka kokoaisi tietoja tapahtuneista vääryyksistä, levittäisi tietoa sekä tunnistaisi nykypäivän rakenteellisia muutostarpeita.
• Sihteeristön työn tueksi asetettaisiin muun muassa yhteisön edustajista ja ministeriöiden virkahenkilöistä muodostuva ohjausryhmä, joka osallistuisi sihteeristön valintaan. Prosessiin ei tule komissiota.
• Asetettaisiin parlamentaarinen seurantaryhmä, joka varmistaisi prosessin etenemisen ja aikanaan prosessissa annettavien suositusten toteutumisen.
• Psykososiaalinen tuki ja vertaistuki tunnistettaisiin keskeiseksi osaksi prosessia, koska sen aikana kuullaan ihmisiä, jotka ovat kokeneet vääryyksiä tai nähneet, miten heidän läheisiään on kohdeltu väärin kuurouden tai viittomakielisyyden vuoksi.

Oikeusministeriö on vastannut prosessin valmistelusta marraskuusta 2023 eteenpäin. Valmistelua on jatkettu valtioneuvoston kanslian työryhmän esitysten pohjalta.

Valmisteluvaiheessa tulee ratkaista prosessiin liittyviä tietosuoja-, tiedonsaanti- ja arkistointikysymyksiä niin, että ratkaisut suojaavat prosessiin osallistuvia henkilöitä ja samalla varmistavat kerätyn tiedon riittävän käytettävyyden. Prosessilla on neljä kieltä, joilla toimitaan: suomalainen viittomakieli, suomenruotsalainen viittomakieli, suomi ja ruotsi. Monella kielellä samaan aikaan viestiminen on vaativaa ja paljolti ennakointiin perustuvaa.

Prosessiin liittyy myös sen ulkopuolelta hankittavia palveluja, ja näihin liittyvät hankintaprosessit on toteutettava oikea-aikaisesti ja huolella.