Kuurojen ja viittomakielisten valtiollinen totuus- ja sovintoprosessi
Pääministeri Petteri Orpon hallitus käynnistää kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin yhdessä kuurojen ja viittomakielisen yhteisön kanssa. Totuus- ja sovintoprosessi on Suomen valtion ja kuurojen ja viittomakielisten yhteisön yhteinen prosessi.
Totuus- ja sovintoprosessin tavoitteita:
- tunnistaa ja dokumentoida kuurojen ja viittomakielisten henkilöiden kohtaamia historiallisia vääryyksiä
- ehdottaa toimenpiteitä nykypäivänä tunnistettujen, syrjivien rakenteiden poistamiseksi
- lisätä viittomakielisen kulttuurin ja viittomakielten tuntemusta sekä tietoisuutta tapahtuneista vääryyksistä niin viranomaisten kuin yksityishenkilöiden keskuudessa
- luoda pohja sovinnon rakentamiselle yhteisön ja valtion välillä
- kuvata tarvetta rakenteellisille muutoksille pidemmällä aikajänteellä.
Totuus- ja sovintoprosessin eteneminen
Prosessin valmistelu alkoi edellisellä hallituskaudella syksyllä 2022. Työn pohjaksi julkaistiin Viitotut muistot -selvitys, joka toi esiin kuurojen ja viittomakielisen yhteisön jäsenten kokemia vääryyksiä ja yhteisön kokemuksia Suomessa 1900-luvulta nykypäivään. Viitotut muistot -selvityksen tiivistelmä löytyy viittomakielellä valtioneuvoston YouTube-kanavalta.
Totuus- ja sovintoprosessin valmistelua jatkettiin valtioneuvoston kanslian asettamalla työryhmällä, joka päätti työnsä kesällä 2023. Työryhmä esitti seuraavaa:
- prosessia veisi eteenpäin itsenäinen ja riippumaton sihteeristö, joka kokoaisi tietoja tapahtuneista vääryyksistä, levittäisi tietoa sekä tunnistaisi nykypäivän rakenteellisia muutostarpeita
- sihteeristön työn tueksi asetettaisiin muun muassa yhteisön edustajista ja ministeriöiden virkahenkilöistä muodostuva ohjausryhmä, joka osallistuisi sihteeristön valintaan
- asetettaisiin parlamentaarinen seurantaryhmä, joka varmistaisi prosessin etenemisen ja aikanaan prosessissa annettavien suositusten toteutumisen
- psykososiaalinen tuki ja vertaistuki tunnistettaisiin keskeiseksi osaksi prosessia, koska sen aikana kuullaan ihmisiä, jotka ovat kokeneet vääryyksiä tai nähneet, miten heidän läheisiään on kohdeltu väärin kuurouden tai viittomakielisyyden vuoksi.
Vuoden 2023 lopusta alkaen totuus- ja sovintoprosessin jatkovalmistelusta on vastannut oikeusministeriö. Oikeusministeriö jatkaa valmistelua valtioneuvoston kanslian työryhmän esitysten pohjalta tiiviissä yhteistyössä kuurojen ja viittomakielisen yhteisön kanssa. Esitykset löytyvät Hankeikkunasta.
Kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessi on käynnistynyt Suomessa
Kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin mandaatti on hyväksytty 5.6.2025 valtioneuvoston yleisistunnossa. Mandaatti on valmisteltu yhteistyössä prosessiin kuuluvien yhteisöiden ja valtion välillä.
Tutustu tiedotteeseen suomalaisella viittomakielellä.
Kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin ohjausryhmä on asetettu
Oikeusministeriö on nyt asettanut prosessille ohjausryhmän osana prosessin valmistelua.
Ohjausryhmä toimii keskustelufoorumina valtion sekä kuurojen ja viittomakielisten yhteisöjen välillä. Lisäksi se suuntaa ja tukee prosessin sihteeristön työtä, joka aloittaa tehtävässään ensi syksynä.
Ohjausryhmässä valtiota edustavat oikeusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä valtioneuvoston kanslia. Kuurojen ja viittomakielisten yhteisöjä edustavat Coda-yhdistys ry, Finlandssvenska teckenspråkiga rf, Kuurojen Liitto ry, Suomen Kuurosokeat ry Suomen kuurojen historiaseura ry – Finlands dövhistoriska sällskap rf.
Ohjausryhmän puheenjohtajaksi oikeusministeriö on nimittänyt oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari Tiina Astolan. Ohjausryhmä valitsee varapuheenjohtajan keskuudestaan, kuurojen ja viittomakielisten yhteisöä edustavien jäsenten joukosta.
Ohjausryhmä on nimetty ajalle 2.6.-2025-31.12.2027.
