Kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessi
OM024:00/2024 Kehittäminen
Ministeriöt toteuttavat hallitusohjelmaa, valmistelevat lakeja ja muita säädöksiä sekä vievät eteenpäin uudistuksia erilaisissa hankkeissa, työryhmissä ja toimielimissä.
Kaikkien ministeriöiden hankkeet löydät valtioneuvoston verkkosivuilta
valtioneuvosto.fi/hankkeet Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Pääministeri Orpon hallitus käynnistää valtiollisen totuus- ja sovintoprosessin kuurojen ja viittomakielisten yhteisöiden kanssa.
Prosessi dokumentoi historian ja nykypäivän vääryyksiä sekä ehdottaa toimenpiteitä syrjivien rakenteiden poistamiseksi. Prosessin aikana rakennetaan pohjaa sovinnolle.
Prosessi käynnistyy keväällä 2025.
Hankkeen perustiedot Käynnissä
Hankenumero OM024:00/2024
Asianumerot VN/4997/2024
Asettaja oikeusministeriö
Toimikausi/aikataulu 1.1.2024 – 31.8.2027
Asettamispäivä
Yhteyshenkilö
Niina Lappalainen, Erityisasiantuntija
puh. +358 295 150 289
etunimi.sukunimi@gov.fi
Tavoitteet ja tuotokset
Totuus- ja sovintoprosessin tarkoituksena on kerätä ja levittää tietoa tapahtuneista vääryyksistä sekä tunnistaa nykypäivän rakenteellisia muutostarpeita ja esittää toimenpiteitä pidemmälle aikajänteelle.
Sihteeristö voi oman tiedonkeruun lisäksi tilata erillisselvityksiä teemoista, jotka se katsoo työlleen merkityksellisiksi. Sihteeristö myös tuottaa loppuraportin, johon kootaan sekä tietoa tapahtuneista vääryyksistä että esityksiä syrjintää poistaviksi toimenpiteiksi.
Tavoitteena on sovinto viittomakielisen yhteisön ja valtion välillä. Totuus- ja sovintoprosessissa Suomen valtio kantaa vastuuta, ja yhdessä kuurojen ja viittomakielisten yhteisöiden kanssa vahvistaa kuurojen ja viittomakielisten oikeuksien toteutumista Suomessa.
Tiivistelmä
Pääministeri Orpon hallitus käynnistää valtiollisen totuus- ja sovintoprosessin kuurojen ja viittomakielisten yhteisöiden kanssa.
Prosessi dokumentoi historian ja nykypäivän vääryyksiä sekä ehdottaa toimenpiteitä syrjivien rakenteiden poistamiseksi. Prosessin aikana rakennetaan pohjaa sovinnolle.
Prosessi käynnistyy keväällä 2025.
Lähtökohdat
Systemaattisesti kerättyä tietoa kuurojen ja viittomakielisten kokemista oikeudenloukkauksista ja syrjinnästä on verrattain vähän. Prosessissa tarkastellaan erityisesti niitä vääryyden kokemuksia, jotka ovat aiheutuneet valtion toiminnasta suhteessa näihin vähemmistöihin ryhmänä tai yksilöinä. Kokemuksia kerätään myös läheisiltä, jotka ovat todistaneet näitä vääryyksiä.
Psykososiaalisesta tuesta teetetyn erillisselvityksen (Syrjämäki 2023) pohjalta tiedetään, että viittomakielisille, kuuroille ja kuurosokeille ei omakielisiä mielen tuen palveluja ole tällä hetkellä käytännössä lainkaan saatavilla. Palveluita hoidetaan osin tulkin välityksellä, ja selvityksessä tuli esiin myös viitteitä siitä, että ihmiset eivät ole hakeutuneet tarvitsemansa avun piiriin kielikysymysten vuoksi. Näiden syiden vuoksi tuki on järjestettävä prosessin piirissä erikseen organisoiden ja huomioiden yhteisöiden jäsenten moninaiset taustat kielen ja identiteetin osalta.
Lisätietoja
- Hankkeen kotisivu: Kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessi
- Selvitys: Kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin yhteyteen järjestettävä psykososiaalinen tukiLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
- Viitotut muistot -selvitysLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Totuus- ja sovintoprosessin päätyttyä ja suositusten toteutusvaiheen jälkeen kuurojen ja viittomakielisten elämä Suomessa on yhdenvertaisempaa ja rakenteellinen syrjintä vähenee.
Yhteiskunnassa on tiedotettu tapahtuneista vääryyksistä osana Suomen historiaa ja tietoisuus yhteisöjen kokemista loukkauksista on nykyistä laajempaa. Yhteiskunnassa vahvistuu käsitys viittomakielisistä, kuuroista ja kuurosokeista yhdenvertaisina kansalaisina ja toimijoina.
Menneiden vuosien oikeudenloukkauksista on neuvoteltu prosessissa yhteisesti hyväksytty sovinto, ja valtio kantaa vastuunsa.
Aloitteen prosessin käynnistämisestä ovat tehneet kuurojen ja viittomakielisten yhteisöiden edustajat.
Vuonna 2020 valtioneuvoston kanslia tilasi taustoittavan selvityksen prosessin teemoista, ja Viitotut muistot -selvitys valmistui loppuvuodesta 2021. Selvityksessä tunnistettiin kuurojen ja viittomakielisten kokemia vääryyksiä 1900-luvulta nykypäivään sekä hahmoteltiin prosessin edellytyksiä.
Joulukuussa 2022 valtioneuvoston kanslia asetti kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin valmisteluun työryhmän, jossa oli sekä valtion että yhteisöjen edustajia. Työryhmä päätti työnsä kesällä 2023 ja esitti seuraavaa:
• Prosessia veisi eteenpäin itsenäinen ja riippumaton sihteeristö, joka kokoaisi tietoja tapahtuneista vääryyksistä, levittäisi tietoa sekä tunnistaisi nykypäivän rakenteellisia muutostarpeita.
• Sihteeristön työn tueksi asetettaisiin muun muassa yhteisön edustajista ja ministeriöiden virkahenkilöistä muodostuva ohjausryhmä, joka osallistuisi sihteeristön valintaan. Prosessiin ei tule komissiota.
• Asetettaisiin parlamentaarinen seurantaryhmä, joka varmistaisi prosessin etenemisen ja aikanaan prosessissa annettavien suositusten toteutumisen.
• Psykososiaalinen tuki ja vertaistuki tunnistettaisiin keskeiseksi osaksi prosessia, koska sen aikana kuullaan ihmisiä, jotka ovat kokeneet vääryyksiä tai nähneet, miten heidän läheisiään on kohdeltu väärin kuurouden tai viittomakielisyyden vuoksi.
Oikeusministeriö on vastannut prosessin valmistelusta marraskuusta 2023 eteenpäin. Valmistelua jatketaan valtioneuvoston kanslian työryhmän esitysten pohjalta.
Valmisteluvaiheessa tulee ratkaista prosessiin liittyviä tietosuoja-, tiedonsaanti- ja arkistointikysymyksiä niin, että ratkaisut suojaavat prosessiin osallistuvia henkilöitä ja samalla varmistavat kerätyn tiedon riittävän käytettävyyden. Prosessilla on neljä kieltä, joilla toimitaan: suomalainen viittomakieli, suomenruotsalainen viittomakieli, suomi ja ruotsi. Monella kielellä samaan aikaan viestiminen on vaativaa ja paljolti ennakointiin perustuvaa.
Alkuvuodesta 2025 käydään neuvottelut psykososiaalisen tuen ja vertaistuen järjestämisestä jollain hyvinvointialueella, siten että palveluita tuotetaan koko maahan.
Prosessin ohjausryhmän kokoonpanosta ja puheenjohtajuudesta keskustellaan yhteisöiden kanssa ja ohjausryhmän toivotaan aloittavan alkuvuoden 2025 aikana. Prosessin sihteeristö palkataan kevään 2025 aikana. Sihteeristön toimenkuvat tarkennetaan alkuvuodesta ja tehtäviin järjestetään avoin julkinen haku.
Prosessiin liittyy myös sen ulkopuolelta hankittavia palveluja, ja näihin liittyvät hankintaprosessit on toteutettava oikea-aikaisesti ja huolella.
Ryhmittelemättömät
Henkilö
Rooli, Toimikausi
Lappalainen, Niina
Erityisasiantuntija
oikeusministeriö
Rooli: Vastuuhenkilö
1.1.2024 – 16.4.2027
Lappalainen, Niina
Erityisasiantuntija
oikeusministeriö
Rooli: Hankkeen yhteyshenkilö
1.1.2024 – 16.4.2027
Sarasmo, Pamela
Hallitussihteeri
oikeusministeriö
Rooli: Vastuuhenkilö
12.2. – 31.12.2024