Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi

Asetuksen tavoitteena on, että kansalaiset tunnistaisivat paremmin poliittiset mainokset, saisivat helposti tiedon niiden taustalla olevista toimijoista sekä tietäisivät milloin ja millä ehdoin heihin kohdistetaan poliittista verkkomainontaa. Lisäksi asetus pyrkii estämään haitallista hybridivaikuttamista mm. vaaleissa ja kansanäänestyksissä.

Asetus tuo poliittisen mainonnan julkaisijoille ja palveluntarjoajille avoimuus- ja tiedonsäilyttämisvelvoitteita (mm. mainosten merkitseminen ja taustainformaation tarjoaminen), rajaa henkilötietojen käyttöä verkkomainosten kohdentamisessa sekä kokoaa verkkomainokset komission ylläpitämään EU:n laajuiseen rekisteriin. Lisäksi asetus estää poliittisten mainospalveluiden tarjoamisen kolmansien maiden toimijoille vaalien ja kansanäänestysten alla. Asetus sisältää myös palveludirektiivin mukaisen syrjimättömyyslausekkeen, jonka mukaan poliittisen mainonnan palveluja ei voida rajoittaa yksinomaan rahoittajan asuin- tai sijoittautumispaikan perusteella.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus poliittisen mainonnan avoimuudesta ja kohdentamisesta (EU) 2024/900 on annettu 13.3.2024. Asetus tulee voimaan 10.10.2025 lukuun ottamatta palveludirektiivin mukaista syrjimättömyyslauseketta, joka saatettiin voimaan asetuksen antamisen yhteydessä huhtikuussa 2024.

Asetus on suoraan sovellettavaa lainsäädäntö, mutta vaatii vielä ennen asetuksen lopullista voimaantuloa jäsenvaltioilta tarkentavaa kansallista sääntelyä valvontaviranomaisista ja sanktioista. Lisäksi ainakin vaali- ja puoluerahoituslainsäädännön osalta on selvitettävä mahdolliset muutostarpeet.

Oikeusministeriö valmistelee lainsäädäntöehdotukset virkatyönä yhteistyössä keskeisten viranomaisten kanssa. Keskeisiksi viranomaisiksi on tunnistettu tässä vaiheessa valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV), Tietosuojavaltuutettu (TSV) ja Liikenne- ja viestintävirasto (Traficom).

Hallituksen esitys on tarkoitus antaa keväällä 2025, jotta tarvittava kansallinen lainsäädäntö saadaan samanaikaisesti voimaan asetuksen voimaantulon kanssa.