Konferenssista keinoja demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien vahvistamiseen

Demokratia, oikeusvaltioperiaate ja perusoikeudet muodostavat yhteiskuntiemme ja eurooppalaisen yhteistyön perustan. Niiden toteutumista ei voi kuitenkaan ottaa itsestäänselvyytenä. Helsingissä 10.– 11. syyskuuta järjestetyssä konferenssissa keskusteltiin siitä, miten yhteiskuntiemme kestävyys voidaan turvata muuttuvassa maailmassa.

”Yhteiset eurooppalaiset arvot ovat tänä päivänä tärkeämpiä kuin koskaan, koska myös eurooppalaista yhteistyötä tarvitaan enemmän kuin koskaan”, sanoi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson avatessaan konferenssia.

”Kaikkien jäsenmaiden jakama yhteinen arvopohja on unionin vahvuus. Se on jotain, joka yhdistää meitä – ei erota meitä”, korosti eurooppaministeri Tytti Tuppurainen puheenvuorossaan.

Yhteisten arvojen ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen esillä koko Suomen puheenjohtajakauden ajan

Konferenssi keräsi Finlandia-taloon noin 350 osallistujaa. Keskusteluissa etsittiin vastauksia muun muassa siihen, millainen vaikutus disinformaatiolla on demokratian toimivuuteen, millaisia keinoja EU:lla on oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen edistämiseksi sekä miten onnistumme rakentamaan osallistavia yhteiskuntia, joissa kaikki saavat äänensä kuuluviin.

Suomi pitää teemoja vahvasti esillä koko puheenjohtajakautensa ajan, sillä yhteisten arvojen ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen on yksi puheenjohtajakauden prioriteeteista. Eurooppaministeri Tuppurainen ja oikeusministeri Henriksson esittelevät ministerikollegoilleen konferenssin antia yleisten asioiden neuvostossa sekä oikeus- ja sisäasiainneuvostossa.

Puheenjohtajan päätelmät konferenssista

1. Demokratia, oikeusvaltioperiaate ja perusoikeudet ovat yhteiskuntiemme tärkeitä kulmakiviä sekä Euroopan yhdentymishankkeen perusta. Ne kytkeytyvät eurooppalaisiin perustuslaillisiin perinteisiin valtiosääntöperinteisiin, Euroopan unionin perussopimuksiin ja Euroopan unionin perusoikeuskirjaan sekä yhteisiin kansainvälisiin velvoitteisiin, ja niiden pitäisi yhdistää meitä. Jatkuvasti muuttuvassa poliittisessa ja yhteiskunnallisessa toimintaympäristössämme emme kuitenkaan voi pitää näitä arvoja ja periaatteita itsestäänselvyyksinä.
2. Demokratialla, oikeusvaltioperiaatteella ja perusoikeuksilla on suuri symbolinen arvo ja käytännön merkitys. Oikeudellisiin normeihin kirjattuina ne vaikuttavat ratkaisevasti eurooppalaisten yhteiskuntien ja Euroopan unionin toimintaan. Niiden kunnioittaminen vahvistaa Euroopan unionin yhtenäisyyttä ja jäsenvaltioiden viranomaisten välistä luottamusta sekä vaikuttaa suoraan yritysten toimintaympäristöön ja kansalaisten arkipäivään. Demokratia, oikeusvaltioperiaate ja perusoikeudet ovat myös terveen julkisen talouden edellytys. Samalla yhteiset arvot ovat yhteiskunnan resilienssin perusta. Puutteet niiden toteutumisessa lisäävät eurooppalaisten yhteiskuntien ja Euroopan unionin haavoittuvuutta sekä sisäisesti että ulkoisesti.
3. Demokratiaan kuuluu yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen, ja sen ytimessä ovat vapaat ja oikeudenmukaiset vaalit. Demokratian ydin voidaan menettää, jos äänestysaktiivisuus on alhainen ja kansalaisilla ei ole kunnollisia osallistumisen keinoja. Demokratiaan kohdistuu disinformaation kaltaisia uhkia, joille teknologinen kehitys avaa uusia väyliä. Disinformaatiota on torjuttava kehittämällä demokraattista resilienssiä, turvaamalla demokraattisten instituutioiden toiminta, kansalaiskasvatuksella, vaalimalla tiedotusvälineiden moniarvoisuutta sekä varmistamalla, että kaikilla on pääsy puolueettomaan ja luotettavaa tietoon. Disinformaation torjumisen ei tule vaarantaa kansalaisten vapauksia ja oikeuksia.
4. Oikeusvaltioperiaate on kaikkien demokraattisten yhteiskuntien kulmakivi. Toimiva keskinäisen valvonnan järjestelmä tukee vallan kolmijakoa, varmistaa vastuuvelvollisuuden ja parantaa yhteiskunnan kestokykyä. Jotta luottamus julkisiin instituutioihin säilyisi, on kunnioitettava laillisuuden ja oikeusvarmuuden periaatteita, toimeenpanovallan mielivaltaisuuden kieltoa, oikeuslaitoksen puolueettomuutta sekä yhdenvertaisuutta lain edessä. Kansallisten ja eurooppalaisten tuomioistuinten rooli on ratkaisevan tärkeä tehokkaan oikeussuojan varmistamiseksi.
5. Perusoikeudet ovat yleismaailmallisia ja luovuttamattomia oikeuksia. Niiden toteutuminen voidaan varmistaa vain demokraattisessa, oikeusvaltioperiaatetta kunnioittavassa yhteiskunnassa. Kun edistämme ja turvaamme kaikille yhtäläiset oikeudet ja osallistumisoikeuden, voimme rakentaa osallistavia ja kestokykyisiä yhteiskuntia, joissa kaikki saavat äänensä kuuluviin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä nuorten yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Saavutettavuus on ensiarvoisen tärkeää, kun kehitetään uusia välineitä, mukaan lukien verkkoalustoja, joilla vahvistetaan kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ja tulla kuulluksi. Euroopan unionin perusoikeuskirja on perusoikeuksien turvaamisen ytimessä EU:ssa. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 10 vuotta siitä, kun perusoikeuskirjasta tuli oikeudellisesti sitova. Sen toimeenpanoa on kuitenkin tehostettava erityisesti kansallisella tasolla.
6. Demokratia, oikeusvaltioperiaate ja perusoikeudet ovat toisiinsa sidoksissa, toisistaan riippuvaisia ja toisiaan vahvistavia. Ei ole yhtä ilman toisia. Niitä on edistettävä horisontaalisella, yhtenäisellä ja kattavalla tavalla. Eri välineitä on jatkokehitettävä mahdollisten puutteiden ehkäisemiseksi ja nykyisten ja tulevien haasteiden ratkaisemiseksi. Tarvitaan ennakoivaa ja monialaista lähestymistapaa, joka perustuu objektiiviseen ja todennettavissa olevaan tietoon. Demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien näkyvyyden varmistamiseksi ja vastuuvelvollisuuden vahvistamiseksi on varmistettava tiedon avoimuus ja saatavuus. Viestinnän on oltava avointa, aktiivista ja selkeää.
7. Jäsenvaltioiden ja niiden kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten sekä unionin toimielinten ja virastojen, erityisesti EU:n perusoikeusviraston, panos on olennaisen tärkeää. Kansallisten ja eurooppalaisten tuomioistuinten työtä ja niiden välistä yhteistyötä ei saa heikentää. Myös kansallisilla ihmisoikeusinstituutioilla, tasa-arvoelimillä, oikeusasiamiesjärjestelmillä, ammatillisilla ja muilla verkostoilla, kansalaisyhteiskunnalla, yliopistoyhteisöllä, kansalaisilla ja tiedotusvälineillä on keskeinen rooli. On tärkeää, että eri toimijat kytketään mukaan luotaessa kaikille yhteistä arvounionia. Yhteistyötä alueellisten ja kansainvälisten järjestöjen, kuten Euroopan neuvoston, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön ja Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusmekanismien, kanssa on edistettävä lisäsynergioiden aikaansaamiseksi.
8. Kansalaisten ja heidän vapauksiensa suojelu sekä ilmastoneutraalin, vihreän, oikeudenmukaisen ja sosiaalisen Euroopan rakentaminen ovat Eurooppa-neuvoston vuosiksi 2019–2024 hyväksymän strategisen ohjelman painopistealueita. Ohjelma painottaa demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuksia. Yhteisiä arvoja edistämällä turvaamme eurooppalaisten yhteiskuntien ja Euroopan yhdentymisen perustan, joka koostuu rauhasta, turvallisuudesta, vakaudesta ja vauraudesta. Samalla rakennamme nykyisille ja tuleville sukupolville kestävämpää ja kestokykyisempää Euroopan unionia, jossa kukaan ei jää kehityksestä jälkeen.

Lisätiedot

oikeusministerin valtiosihteeri Malin Brännkärr, puh. 040 534 7727, [email protected],
neuvotteleva virkamies Kaisa Tiusanen, oikeusministeriö, puh. 0295 150 169, [email protected],
eurooppaministerin erityisavustaja Matti Niemi, puh. 045 679 1717, [email protected]
EU-erityisasiantuntija Henriikka Leppo, valtioneuvoston kanslia, puh. 0295 160 023, [email protected]