Rikosseuraamusalan neuvottelukunnalla haastava tehtävä

Neuvottelukunnan käynnistämistilaisuudessa pitämässään avajaispuheessa oikeusministeriön kansliapäällikkö Kirsti Rissasen arvioi, että erityisen tärkeätä olisi pyrkiä yhdistämään vankeinhoidon, kriminaalihuollon, työvoimahallinnon ja kotikunnan toimintoja yhtenäiseksi, rikoksesta tuomitun tarpeita huomioivaksi kokonaisuudeksi,

Rissanen painotti järjestöjen roolia valtion ja kunnan viranomaisten yhteistyökumppaneina. Myös yliopistojen ja tutkimuslaitosten työpanos on ensiarvoisen tärkeä toimintoja kehitettäessä ja käynnistettyjen toimien vaikuttavuutta arvioitaessa.

Sosiaalityö keskeinen tukipalvelujen järjestäjä

Kansliapäällikkö Rissasen mielestä vankien vapausrangaistuksen jälkeisen sosiaalityön avainmenetelmiä ovat verkostoituminen, moniammatilliset työryhmät sekä yksilöllinen palveluohjaus. Kuntien talousvaikeudet ovat osoittaneet, että elämänhallinnan ongelmista kärsivien erityisryhmien palvelut ovat haavoittuvia.

Keskeiseksi ongelmaksi Kirsti Rissanen näki vapautuvien vankien puutteelliset asumisolot.

Valtion viranomaisista tärkeä rooli on työvoimahallinnolla. Tehtävän tekee vaikeaksi se, että työelämän vaatimukset ovat tänä päivänä varsin korkeat. Apu- ja keikkatöitä, joiden hallintaan ei vaadita erityisiä taitoja, ei enää ole tarjolla samassa mitassa kuin ennen.

Neuvottelukuntatyötä 50-luvulta lähtien

Poikkihallinnollisella neuvottelukuntatyöllä on vankeinhoidossa ja kriminaalihuollossa pitkät perinteet. Rikosseuraamusalan neuvottelukunnan edeltäjä, vankeinhoitoasiain neuvottelukunta perustettiin jo 1950-luvulla.

Kun oikeusministeriöön perustettiin kriminaalipoliittinen osasto vuonna 2001, myös neuvottelukunnan rakennetta päätettiin uudistaa. Vankeinhoitoasiain neuvottelukunta lopetti toimintansa ja tilalle perustettiin uusi rikosseuraamusalan neuvottelukunta. Uudistuksen yhteydessä neuvottelukunnan tehtäviä laajennettiin.

Nyt käytännön työnsä aloittava rikosseuraamusalan neuvottelukunta toimii oikeusministeriön yhteydessä ja sen tehtävänä on toimia asiantuntijana kriminaalihuollon ja vankeinhoidon kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä sekä tukea ja edistää yhteistyötä tuomittujen yhteiskuntaan sijoittumisessa sekä uusintarikollisuuden vähentämisessä. Olennaista uuden neuvottelukunnan työssä on laaja-alaisuus, tutkimukseen perustuva monialainen asiantuntemus sekä aloitteellisuus.

Neuvottelukuntaa johtaa laamanni Lauri Melander

Rikosseuraamusalan neuvottelukunnan puheenjohtaja on laamanni Lauri Melander Vantaan käräjäoikeudesta ja varapuheenjohtaja professori Matti Tolvanen Joensuun yliopistosta.

Jäsenet ovat neuvotteleva virkamies Eeva Virkkunen (oikeusministeriö), poliisiylitarkastaja Jouni Välkki (sisäasiainministeriö), opetusneuvos Arja Mäkeläinen (opetusministeriö), ylitarkastaja Anne Hujala (sosiaali- ja terveysministeriö), hallitusneuvos Päivi Kerminen (työministeriö), sosiaalihuollon johtaja Maritta Pesonen (Vantaan kaupunki), professori Pekka Koskinen (Helsingin yliopisto), dosentti Juha Kääriäinen (Tampereen yliopisto), johtaja Jaakko Kopra (Riihimäen vankila), aluetoimiston johtaja Gunilla Hämäläinen (Kriminaalihuoltolaitoksen Espoon aluetoimisto), pääluottamusmies Jari Tuomela (Vankilavirkailijain liitto) ja toiminnanjohtaja Jukka Mäki (Kriminaalihuollon tukisäätiö). Sihteereinä ovat

neuvotteleva virkamies Aarne Kinnunen (oikeusministeriö) ja suunnittelija Ilppo Alatalo (Rikosseuraamusvirasto).

Pysyvinä asiantuntijoina toimivat vankeinhoitolaitoksen pääjohtaja Markku Salminen ja kriminaalihuoltolaitoksen ylijohtaja Maija Kukkonen.

Lisätietoja:

laamanni Lauri Melander, puh (09) 85707921, [email protected],

neuvotteleva virkamies Eeva Virkkunen, puh. (09) 1606 7748, [email protected]