Bargat gievrras riektestáhta ovdii 

Vuoigatvuođaministeriija beaiváduvvon strategiija váfista vuoigatvuođaministeriija rolla riektestáhta ja demokratiija ministeriijan. 

Strategiija guhtta váikkuhanvuođa ulbmila ráhkadit ministeriija doaimma vuođđočuolddaid. Strategiijas vuhtto maid rollamet riikkaidgaskasaš ovttasbarggus ja ceavzilis gárggiideami ulbmiliid ollašuhttin. Dieđuin jođiheapmi ja digitalisašuvnnain viiddit ávkkástallan leat eará čađačuohppi fáttát. 

Vuoigatvuođaministeriija višuvdna lea rabas, aktiivvalaš ja dorvvolaš servodat, masa juohkeokta sáhttá dovdat iežas gullat ja gos sáhttá luohttit iežas vuoigatvuođaid ollašuvvamii.

Vuoigatvuođaministeriija - riektestáhta ja demokratiija ministeriija. Strategiija guhtta váikkuhanvuođa ulbmila. ​​​​​​​

Árvvusatnit nuppiideamet 

Stáhtahálddahusa oktasaš árvvut ja doaibmavuogit oidnojit barggusteamet. 

  • Mii doaibmat rahpasit ja vuoiggalaččat. 
  • Bargat ovttaveardásašvuođa ja dásseárvvu ovdii. 
  • Doaibmamet vuođđun lea luohttámuš ja gievrras áššedovdamuš. 
  • Bealehisvuohta ja sorjjasmeahttunvuohta sihkkarastet doaibmamet šlája ja váikkuhanvuođa. 

Guovddáš doaibmabirrasa rievdandahkkit

  • Riikkaidgaskasaš riektestáhtagárggiideapmi ja autoritarismma loktaneapmi 
  • Demokratiija ja váikkuhanvugiid rievdan
  • Sierraárvvu ja ovttaveardásašvuođa ruossalas gárggiideapmi
  • Informašuvdnabirrasa doajáhat.  

Strategiija váikkuheaddjivuođa ulbmilat

1. Juohkehaččas lea ovttaveardásaš vejolašvuohta  oassálastit ja váikkuhit

  • Bajásdoallat luohttámuša servodatlaš ráhkadusaide ja eiseválddiid doibmii. 
  • Atnit ávvira demokratiija ovddideamis ja dorvvastit válgaortnega doaibmama.
  • Doarjut rabas ja máŋggabeallásaš oassálastinvejolašvuođaid, buriid álbmotgaskavuođaid ja siviilaservodaga.
  • Dorvvastit ovttaveardásašvuođa, vuođđo- ja olmmošrivttiid, gielalaš rivttiid sihke unnitloguid rivttiid ollašuvvama. 
  • Bargat rahpasit ja duostut korrupšuvnna.
  • Doarjut riektestáhta gárgeheami, demokratiija ja olmmošrivttiid maid EU:s ja riikkaidgaskasaš dásis.  
  • Gárgehit digitálalaš bálvalusaid oažžasuvvama nu ahte fuolahit diehtodorvvus ja diehtosuojis.

2.    Riekteortnet dorvvasta doaibmavejolašvuođaid ja ovddida stáđisvuođa

  • Váfistit noahkku ja áigedássásaš muddemiin luohttámuša olbmuid, fitnodagaid ja servošiid gaskkas.
  • Dovdát láhkaásaheami lassin eará stivrenvugiid vejolašvuođaid.
  • Ohcat ođđa čovdosiid, maiguin sáhttá buoridit olbmuid, fitnodagaid ja servošiid vejolašvuođaid doaibmat.
  • Sihkkarastit riektestáhta doaibmivuođa.
  • Váikkuhit dasa, ahte maid EU-riekti ja riikkaidgaskasaš norpmat váfistit noahkku ja riektesihkkaris doaibmabirrasa.

3.    Buorredásat láhkaválmmastallan lea eaktun buresdoaibmi servodahkii

  • Gárgehit rabasvuođa ja čielga kommunikašuvnna láhkaválmmastallamis.
  • Oassálastit láhkaválmmastallanskuvlejumi gárgeheapmái ja ollašuhttimii stáhtaráđis.
  • Váfistit ákkastallama duohtadieđuiguin ja váikkuhusaid árvvoštallama.
  • Atnit ávkin teknologiija ja váfistit noahkunmáhtu.
  • Doarjut stáhtaráđi earenoamáš máhtuineamet almmosrievttis, EU-rievttis ja diehtosuodjeláhkaásaheamis.

4.    Allašlájat riektedorvu lea buohkaid oažžunsajis

  • Doarjut vuoiggalaš riektegeavvama ja buori hálddahusa eavttuid.
  • Gárgehit áššehasproseassaid njuovžilvuođa ja áššehasbálvalusaid anolašvuođa.
  • Beavttálnuhttit eiseválddiidgaskasaš diehtolonohallama.
  • Ovddidit riektedorvvu oažžasuvvama digitalisašuvnna mielde.
  • Gárgehit molssaevttolaš vugiid čoavdit riido- ja rihkusáššiid.
  • Váikkuhit riektedorvvu ollašuvvamii maid rájiid rasttildeaddji áššiin.

5.    Rihkolašvuohta ja dorvvuhisvuođa dovdu vátnot

  • Váfistit rihkolašvuođa eastadeami ovttasbargobeliiguin.
  • Ovddidit rihkusovddasvástádusa vuoiggalaš ja noahkku ollašuvvama.
  • Váfistit rihkusáššiid gieđahallangollosa doaibmama. 
  • Eastadit servodaga polariserema ja ovddidit buriid álbmotgaskavuođaid.
  • Bargat riikkaidgaskasaš ovttasbarggu rájiid rasttildeaddji rihkolašvuođa duostuma várás.
  • Čielggasmahttit čuovvunvuogádaga sihke gárgehit čuovvumušaid sisdoalu ođasnuvvi rihkolašvuođa eastadeami várás ja servodahkii ovttaiduvvama várás.

6.    Plánavuloš ođasnuvvan addá vuođu noahkumii

  • Bargat burešveaddji ja ámmátmáhtolaš bargoservoša buorrin.
  • Dahkat vejolažžan buorrešlájat ja ábas doaimma hárjeheaddji jođihemiin, buresdoaibmi organisašuvdnaráhkadusain ja doaibmasadjefierpmádaga gárgehemiin.
  • Buoridit bálvalusaid ja buvttadanmuni digitalisašuvnnain ávkkástallamiin.
  • Dorvvastit ekonomalaš lihkadanvári sihke fuolahit hálddahussuorggi doaibmaeavttuin ja resurssaid rievttesmahtosašvuođas.
  • Min válmmastallama ja mearrádusdahkama vuolggasadjin lea duohtadieđuid vuođđu.
  • Váfistit noahkunmáhtu.
  • Dovdát ja ovddidit barggusteamet ceavzilis ovdáneami.

Boađussoahpamuš doalvu strategiija geavada dássái

Strategiija doalvu geavada dássái boađussoahpamuš, mii gokčá njeallje jagi. Dasa gullet geavada doaibmabijut ja resurssat go váldojuvvojit vuhtii ráđđehusa linnjemat ja earáhusat doaibmanbirrasis. Vuoigatvuođaministeriija boađusulbmilat dárkkistuvvojit jahkásaččat kansliijahoavdda, ossodagaid ja kansliijahoavdda gaskavuođa ráđđádallamiin.

Ulbmiliidda beassan árvvoštallojuvvo jahkásaččat doaibmačilgehusas, mii gullá ministeriija rehketdoalloloahpaheapmái. Gaskaetáhppa lea jahkebealgeahčastat, mii ráhkaduvvo borgemánus. Das lea álgoárvvoštallan riskkain ja doaibmanbirrasa earáhusain, mat leat vuordimis, ja vugiin hálddašit daid.

Ministeriija hálddahussuorggi boađusulbmiliin sohppojuvvo ministeriija ja virgedoaimmahagaid gaskavuođa boađusráđđádallamiin. Hálddahussuorggi boađusulbmilat vuođđuduvvet bušeahttaárvalusa válmmaštallamis juo dohkkehuvvon linnjemiidda, ja daid váfista kansliijahoavda hálddahus- ja stivrenossodaga hoavdda ovdanbuktojumis.