Válggat ja jienasteapmi

Vuoigatvuođaministeriija doaibmá almmolaš válggain bajimus válgaeiseváldin ja das lea oppalašovddasvástádus válggaid doaimmaheamis. Ministeriija koordinere válggaid válmmaštallanbarggu ja rávve earáid eiseválddiid.

Lassin vuoigatvuođaministeriija vástida válgaláhkaásaheami válmmaštallamis ja válgavuogádaga ja válgadiehtovuogádaga ovddideamis.

Vuoigatvuođaministeriija bajásdoallan vaalit.fi-siidu fállá gokčevaččat dieđu válggain jienasteamis ja válggaide laktásan ovddidanfidnuin.

Válggaid boađus- ja diehtobálvalusas vástidit vuoigatvuođaministeriija lassin Statistihkkaguovddáš (virggálaš válgastatistihkat) ja Digi- ja álbmotdiehtovuogádat (ee. Jietnavuoigadahtton olbmuid lohkomearri).

Suoma vuosttamuš almmolaš ja ovttalágán jietnavuoigatvuhtii vuođđuduvvan válggat ledje jagi 1907 riikkabeaiválggat.

Suomas doaimmahuvvojit čuovvovaš almmolaš riikkaviidosaš válggat:

  • riikkabeaiválggat juohke njealját jagi
  • guovllu- ja gieldaválggat juohke njealját jagi
  • dásseválddi presideantta válggat (presideanttaválggat) juohke guđát jagi
  • Eurohpá parlameantta válggat (europarlameanttaválggat) juohke viđát jagi.

Válggaid lassin sáhttit doaimmahit almmolaš jietnavuoigatvuhtii vuođđuduvvan ráđđeaddi stáhtalaš álbmotjienastemiid sihke buresveadjinguovlluid ja gielddaid álbmotjienastemiid.

Ålándda eanagottis doaimmahuvvojit iežas almmolaš eanabeaive- ja gieldaválggat juohke njealját jagi eará áigái go eará sajiin Suomas.