Säämi kielâlaavâ vuáđuld mieđettemnáál staatâtorjuuh

Säämi kielâlaavâ (1086/2003) 31 § mield staatâ budjetân kalga väldiđ meriruuđâ staatâtorjuid kieldáid, servikuddijd, sämmilij päikkikuávlu palgâsáid sehe 18 §:st uáivildum priivaat tuáimeid laavâ heiviitmist šaddee eromâš lasekoloi luávdimân.

Riehtiministeriö almoot uuccâmnáál säämi kielâlaavâ 31 § miäldásijd staatâtorjuid ihán 2024. Torjui ulmen lii ovdediđ säämi kielâlaavâ olášume luávdimáin laavâ heiviitmist šaddee eromâš lasekoloid. Tääl uuccâmnáál torjuuh láá uáivildum lasekoloid, moh šaddeh 1.1.2024 maŋa.

Uuccâmäigi álgá 1.4.2024 já nohá 30.4.2024 tme 16.15. Ucâmist kalga kevttiđ taam uuccâmluámáttuv. Ovdâsvástádâs ucâmuš puátimist meriääigi räi lii occest. Meriääigi maŋa puáttám ucâmušâid ep vääldi huámmášumán.

Riehtiministeriö puáhtá kevttiđ torjuid ohtsis 250 000 eurod.

Viggâp toohâđ miärádâsâid nuuvt jotelávt, ko máhđulâš. Occeeh finnejeh almottâs miärádâsâst uuccâmluámáttuvâst almottum čujottâsân.

Toorjân heiviittuvvoo säämi kielâlaahâ (1086/2003) já staatâtoorjâlaahâ (688/2001).

Lasetiäđuh:
haldâttâsčällee Pamela Sarasmo, puh. 0295 150 077, ovdânommâ.suhânommâ@gov.fi 

Čielgiittâsluámáttâh mieđettum torjuid 

Čielgiittâsah ihán 2023 mieđettum torjuin kalga vuolgâttiđ riehtiministeriö kirjimkontturân miärádâsâst almottum diaarnumerijn majemustáá 31.3.2024.

Čielgiittâsluámáttâh lii suomâkielân já ruotâkielân.

Torjuu ulme

Statâtorjui ulmen lii ovdediđ säämi kielâlaavâ olášum luávdimáin laavâ heiviitmist šaddee eromâš  lasekoloid. Torjuu puáhtá mieđettiđ ei. čuávuváid olesvuođáid: jurgâlem- já tulkkumkoloh (m.  almostittemtoimâ), tieđettem, škovlim já kielâuápui áigásiih sajasâškoloh, sehe säämi kielâlaavâ  heiviittem oovdedmân vuoigâdittee koloh.

Tääl uuccâmnáál torjuuh láá uáivildum 1.1.2023 maŋa šaddee lasekoloi várás. Statâtorjuu ulmen ij  kuittâg lah, ete statâtorjuin luávdáččii puoh tooimâst šoddâm koloid ollásávt.

Jurgâlem- já tulkkumkoloh

Statâtorjuin puáhtá luávdiđ äššikiirjij jurgâlmist sehe tulkkuumist šaddee koloid. 

Tieđettem

Statâtorjuu puáhtá kevttiđ säämi kielâlaavâ miäldásii tieđeetmist šaddee koloi luávdimân (om. lostâalmottâsah, eres almottâsah, uápistemmeerhah, tiäđáttâsah, luámáttuvah, www-siijđoh).

Kielâškovlim

Statâtorjuu puáhtá mieđettiđ sämikielâuáppoid uásálistmist šaddee sajasâškoloid. 

Ovdedem

Statâtorjuin puáhtá tuárjuđ haavâid, moh ovdedeh säämi kielâlaavâ heiviittem já sämmilij kielâlij vuoigâdvuođâi olášum.

Kiäs statâtorjuu puáhtá mieđettiđ?

Sämmilij päikkikuávlu kieldah, servikodeh já palgâseh sehe laavâ 18 §:st uáivildum priivaat tuáimeeh pyehtih uuccâđ statâtorjuu. Jis ucâmuš tahhoo säämi kielâlaavâ 18 § vuáđuld, ucâmušâst kalga čielgâdiđ, ete occee lii mainâšum lahâčuággást uáivildum priivaat tuáimee. Jis occee lii siiviilvuoigâdvuođâlâš siärvus tâi vuáđudâs, ucâmušân kalga lahteđ siärvus tâi vuáđudâs kyeskee registerváldus sehe majemužžân nannejum reekkigtuálulopâttem, toimâmuštâlus já tilitärhistemciälkkus.

Maht statâtoorjâ occoo?

Toorjâ occoo ucâmušluámáttuvváin, mii kávnoo tääbbin. Ucâmušluámáttâhân lahtojeh luámáttuv ooleest pivdum lahtoseh. Occee tooimât ucâmušluámáttuv lahtosijdiskuin riehtiministeriö kirjimkontturân (kirjaamo.om(at)gov.fi) tâi Oikeusministeriö Ritarikatu 2 B, 00170 Heelsig) meriääigi siste. Occee västid ucâmuš tooimâtmist meriääigi siste. Meriääigi maŋa puáttám ucâmušâid iä vääldi huámášumán.

Riehtiministeriö vuolgât máhđulii tievâsmittempivduu sehe toorjâmiärádâs ucâmušâst almottum čujottâsân.

Moi agâiguin ucâmušâid árvuštellih?

Torjuuh láá kuorâttâllâmvuálásiih. Ucâmušâi árvuštâllâm já toi koskâsâš viärdádâllâm vuáđuduveh ubâlâškuorâttâlmân. Ucâmušâi koskâsii viärdádâlmist väldih huámášumán tom, mon pyereest uuccâmkuáhtásiih já almoliih sehe statâtoorjâlaavâ miäldásiih mieđettemvuáđustâsah tievih. Torjuu mieđettem iähtun lii, ete occee tiävdá puoh kuulmâ vuoluubeln leijee uuccâmkuáhtásii mieđettemkriiteer.

Uuccâmkuáhtásiih mieđettemvuáđustâsah 

Torjuin ruttâdemnáál toimâ kalga lohtuđ säämi kielâlaavâ olášutmân

Torjuin puáhtá luávdiđ säämi kielâlaavâ heiviitmist šaddee eromâš lasekoloid tegu jurgâlem- já tulkkumkoloid, kielâškovliittâs sajasâškoloid tâi sämmilij kielâlij vuoigâdvuođâi oovdedmist šaddee koloid. Árvuštâlmist väldih huámášumán, maht tooimah olášuteh säämi kielâlaavâ mittomeerijd já kenigâsvuođâid. 

Torjuu occei lahtojeijee kritereh

Torjuu puáhtá mieđettiđ sämmilij päikkikuávlu kieldáid, servikuddijd já palgâsáid sehe laavâ 18 §:s uáivildum priivaat tuáimee mainâšum laavâ heiviitmist šaddee eromâš lasekoloi luávdimân.

Torjuu kevttim äigi

Statâtoorjâ lii uáivildum 1.1.2023 maŋa šoddâm lasekoloi várás. Toorjâ ij mieđettuu sajanmáksun oovdeb iivij koloin.

Teknisiih uuccâmkuáhtásiih vuáđuiävtuh

Riehtiministeriö mieđettem toorjâ puáhtá luávdiđ táválávt enâmus 90 prosenttid tuárjumnáál tooimâ tohálijn koloin.

Statâtorjuu puáhtá mieđettiđ occei ton jieijâs tooimân tâi haahân teikâ kevttimnáál statâtorjâmiärádâs miäldásii kevttimulme olášuttee eres ko uážžoo tooimâ tâi haavâ tuárjumân. Jis statâtoorjâ mieđettuvvoo kevttimnáál statâtoorjâmiärádâs miäldásii kevttimulme olášuttee eres ko uážžoo tooimâ tai haavâ tuárjumân, statâtorjuu uážžoo kalga rähtiđ sopâmuš statâtorjuu kevttimist, kevttim kocemist já toi iävtuin tooimâ tâi haavâ olášuttee uásipeelijn.

Statâtoorjâlaavâ miäldásiih almoliih iävtuh

Riehtiministeriö puáhtá mieđettiđ torjuu tuše jis statâtoorjâlaavâ miäldásiih torjuu mieđettem almoliih iävtuh tievih. Ministeriö váldá almolijd iävtuid huámášumán meiddei torjuu mere árvuštâldijnis.

Statâtorjuu mieđettem almoliih iävtuh láá (statâtoorjâlaavâ 7 § 1 mom.):

Mittomeeri, moos statâtoorjâ occoo, lii siärvádâhlávt tohálâš.

Torjuu mieđettem lii agâstâllum statâtorjuu kevttimân asâttum mittomeerij tááhust.

Torjuu mieđettem lii tarbâšlâš, ko väldih huámášumán occee finnim eres almolii torjuu sehe haavâ tâi tooimâ kvaliteet já viijđesvuođâ.

Statâtorjuu mieđettem ponjá kištottâllâm já markkânij toimâm tuše uccáá.

Iästuh torjuu mieđeetmân

Jis occee lii finnim ministeriöst torjuid jo ovdil, tot kalga huolâttiđ, ete toorjâmiärádâsâin vattum čielgâdâsah torjui kevttimist láá tohhum meriääigi siste. Ministeriö hilgo ucâmuš, jis occee lii tuođâlávt kuáridâm jieijâs kenigâsvuođâ adeliđ ministeriön tiäđuid ovdil mieđettum torjui kevttimist kocceem várás.

Ucâmuš hilgoo meiddei, jis tot puátá meriääigi nuuhâm maŋa.

Magareh iävtuh torjui kevttimân lahtojeh?

Torjuu uážžu kevttiđ tuše ton uulmán, moos tot lii mieđettum.

Riehtiministeriö mieđettem toorjâ puáhtá luávdiđ enâmus toorjâmiärádâsâst miäruštâllum uássus tuárjumnáál tooimâ tâi haavâ tohálijn koloin. Tohálijd koloid miäruštellih toorjâmiärádâsâst já ton lahtosijn.

Toorjâ ij uážu oovtâst eres almolijn torjuiguin leđe stuárráb ko EU tâi Suomâ lahâaasâtmist asâttum statâtorjuu tâi eres almolii torjuu stuárráámus meeri.

Torjuu uážžoo ruttâtuálu já haldâttuv kalga orniđ ääšimiäldásávt.

Torjuu kevttimist kalga toohâđ čielgâdus majemustáá miärádâsâst mainâšum peeivi.

Torjuu uážžoost väätih kolosajekuáhtásii ekonomâlii raportistem, jis koččâmušâst lii eromâštoorjâ tâi almostoorjâ tooimâ uásán.

Riehtiministeriöst lii vuoigâdvuotâ toohâđ statâtorjuu uážžoo ruttâtuálun já tooimân čyeccee täärhistmijd, moh láá tarbâšliih statâtorjuu mäksimist já kevttim kocemist (statâtoorjâlaavâ 16 §).

Torjuu uážžoo kalga čielgâdiđ, lii-uv tast kenigâsvuotâ čuávvuđ skappumlahâasâttem, já väldiđ taam huámmášumán toimâstis. Meiddei staatân, kieldáid tâi servikuddijd kulâhánnáá torjuu uážžoo puáhtá leđe kenigâs kištodittiđ jieijâs skappumijd skappumlaavâ miäldásij monâttâllâmvuovij mield. 

Jis torjuu uážžoo tiävdá almosvuoigâdvuođâlii lájádâs tobdomeerhâid (om. ruttâdmist paijeel peeli lii almolâš ruttâdem), torjuu uážžoo kalga čuávvuđ skappumlaavâ puoh skappumijnis.

Jis torjuu uážžoo uážžu torjuu mottoom skappumân paijeel 50 % skappum áárvust, uážžoo kalga taan skappumist čuávvuđ skappumlaavâ. (Laahâ almolijn skappumijn já kevttimvuoigâdvuotâsopâmušâin 1397/2016).

Staatârääđi kanslia lii linjim, ete torjuu uážžoo kalga pivdeđ falâlduv eenâb ko oovtâ toimâtteijest tagarijn täävvir- já palvâlusskappumijn, moi árvu páácá aalmuglii šiälmá-áárvu vuálá mutâ moi árvulaseviäruttes árvu lii eenâb ko 20 000 eurod.

Maht raportistiđ puátusijd já torjuu kevttim?

Torjuu kevttimist kalga toohâđ čielgâdus majemustáá miärádâsâst mainâšum peeivi. Čielgâdâsân kulá sehe ekonomlâš raportistem já puáđuslâšvuotâraportistem. 

Mieđettum torjuin tahhojeh čielgâdâsah luámáttuvváin, mii almostittoo majeláá riehtiministeriö nettisiijđoin. Čielgâdâsâid kalga vuolgâttiđ riehtiministeriö kirjimkontturân miärádâsâst almottum diaarnumeráin.