Sämmilij vuoigâdvuođah

Riehtiministeriö torvee sämmilij vuoigâdvuođâid

Riehtiministeriö tuárju sämmilij kulttuurjiešhaldâšem ovdedem já heivit oohtân sämmilij vuoigâdvuođâi kieđâvuššâm sierâ ministeriöin. Riehtiministeriö lii lasseen liŋkkâ sämiornijduumijd já parga oovtâst eereeb iärrás algâaalmugij vuoigâdvuođâid ovdedeijee uásipelijguin. Keevâtlávt taat puáhtá merhâšiđ ovdâmerkkân tom, ete riehtiministeriö huolât sämmilij vuoigâdvuođâi huámášumán väldim lahâhaavâin, rävvee já räđđee virgeomâháid sämitiggelaavâ miäldásii ráđádâllâmkenigâsvuođâst sehe škuávlee lahâvalmâštâlleid sämmilij vuoigâdvuođâin.

Riehtiministeriö oovded ovtviärdásâšvuođâ já puorijd etnisijd koskâvuođâid, já sämmilij vuoigâdvuođâi turvim lii taan pargo uási. Sämmilij olgoštem puáhtá uáivildiđ etnisâš tuáváážân lahtojeijee epivuoigâlii kohtâlem tâi hemâdem. Riehtiministeriö čielgâd sämmiláid čyeccee olgoštem já vajesaavâi tile merikoskâsávt sehe uárnee fáádást škovliittâsâid. 

Riehtiministeriöst huolâttuvvoo meiddei kielâlij vuoigâdvuođâi olášuumeest. Säämi kielâlaahâ kuáská tavesämikielân, anarâškielân já nuorttâlâškielân. Taah kielah láá kuávdáš sajaduvâst ministeriö kielâlij vuoigâdvuođâi iäláskittem-, ovdedem- já čuávvumpargoost. Riehtiministeriö almostittem Säämibaromeetter mield eereeb iärrás sämikielâliih palvâlusah já tain tieđettem feerejuvvojii vááijuvlâžžân. 

Sämmiliih Suomâst

Sämmiliih láá Euroop Union kuávlu áinoo algâaalmug. Sämienâmin kočoduvvoo sämmilij aassâm kuávlu, mii hamâšuvá Taažâ, Ruotâ já Suomâ taveoosijn sehe Ruošân kullee Kuáládâhnjaargâst. Sämmiliih láá Suomâst meiddei kielâlâš já kulttuurlâš ucceebloho. Suomâst kiävttojeh kulmâ sämikielâ: tavesämikielâ, anarâškielâ já nuorttâlâškielâ, moh láá puoh uhkevuálásiih kielah. 

Sämmilij päikkikuávlust ääsih suullân 3500 sämmilâžžâd. Kuávlu luávdá Iänuduv, Aanaar já Ucjuuvâ kieldâi kuávluid sehe Laapi palgâs kuávlu Suáđikylá kieldâst. Sämmilij päikkikuávlust lii meiddei nuorttâlâškuávlu, mii raijâšuvá Čevetjävri-Njiävđám já Njellim-Kiäváájäävri sijdâkuávloid Aanaar kieldâ nuorttâoosijn. Taan kuávlust eelih suullân 500 nuorttâsämmilâžžâd. Suomâst sämmilij päikkikuávlu ulguubeln ääsih suullân 6500 sämmilâžžâd. 

Sämikulttuur lii uáli maaŋgâhámásâš já ohtânmaanoost ovdáneijee. sämikulttuurân kuleh ärbivuáválâš iäláttâssân eereeb iärrás kuálástem, miäcástem, puásuituálu já sämmilâš ärbivuáválâš kietâtyejiärbi- já kulttuur. Meiddei sämmilâš kulttuurärbi já ton olgospyehtimvyevih sehe ärbivuáválâš tiätu láá tehálâš sämikulttuur uásih. Ärbivuáválijn tiäđoin uáivilduvvoo siärvus suhâpuolvâid rasteldittee já páihálii feerim maailmist, tegu luándun vuáđuduvvee almonijn. Toh pyehtih lohtuđ eereeb iärrás ärbivuáválâš iäláttâssáid. 

Sämmilij vuoigâdvuođah algâaalmugin

Sämmilij vuoigâdvuođah Suomâst torvejuvvojeh almugijkoskâsij sopâmušâi sehe Suomâ vuáđulaavâ já eres lahâasâttem kenigâsvuođâi peht. Puoh tai kenigâsvuođâi kuávdáást lii algâaalmugij jiešmeridemvuoigâdvuođâ turvim já kunnijâttem. Jiešmeridemvuoigâdvuođáin uáivilduvvoo tot, ete algâaalmugijn lii vuoigâdvuotâ riijâht meridiđ pooliitlijn, siärvádâhlijn já ekonomâlijn ašijnis.

Almugijkoskâsijn olmoošvuoigâdvuotâsopâmušâin asâttuvvoo algâaalmugij vuoigâdvuođâi turvim vyelemus tääsi. Vyelemus tääsi meerhâš tom, ete aalmuglii lahâasâttem kalga ovdediđ já heiviittiđ nuuvt, ete syeji ij pääsi vyelemuu tääsi vuoluubel. Veikâ lahâaasâtmist ij ličij asâttum mihheen vuáđu- já olmoošvuoigâdvuođâin, vuáđu- já olmoošvuoigâdvuotâsopâmušah kenigitteh virgeomâháid njuolgâ. 

Jis ovdâmerkkân haahâ hiäjudičij algâaalmug vuoigâdvuođâid, haavâ olášuttee kalga uážžuđ algâaalmugist rijjâ já tiätu vuáđuduvvee munemietâmâš. Munemietâmâš peht haavâ olášuttee puáhtá visásmittiđ tom, ete algâaalmug jiešmeridemvuoigâdvuotâ kunnijâttoo. Lii tehálâš, ete algâaalmugij pooliitlâš orgaanáid torvejuvvojeh pijssájeijee äigi já resurseh toohâđ jiečânâs miärádâs iävtuttum haavâst.

Sämmilij vuoigâdvuođah aalmuglii lahâaasâtmist

Aalmuglii lahâaasâtmist sämmilij vuoigâdvuođâ vááimus lii vuáđulaahâ. Ton mield sämmilijn lii algâaalmugin lii vuoigâdvuotâ paijeentoollâđ já ovdediđ jieijâs kielâ já kulttuur.  Lasseen sämmilijn lii vuáđulaavâ mield kielâsis já kulttuursis kyeskee jiešhaldâšem päikkikuávlust.  Vuáđulaavâ mittomeerrin lii, ete sämmiliih uážžuh jiejah meridiđ ašijnis já stivriđ tai puáttee ovdánem. Puoh virgeomâhááh kalgeh aktiivlávt ovdediđ sämmilij vuoigâdvuođâi olášuttem já tai hiäjudem estim.

Virgeomâháin lii meiddei kenigâsvuotâ ovdediđ ovtviärdásâšvuođâ já estâdiđ olgoštem. 
Virgeomâhááh kalgeh ráđádâllâđ sämitiggijn aašijn, moh pyehtih vaiguttiđ sämmilij sajadâhân algâaalmugin. Tágáreh tileh pyehtih leđe ovdâmerkkân laavâi valmâštâllâm tâi haldâttâhlij miärádâsâi olášuttem. Ráđádâllâmmonâttâllâm mittomeerrin lii olmâ, olmâáigásâš já ohtsâšibárdâsân viggee savâstâllâm.

Sämmilij kielân já kulttuurân kyeskee jiešhaaldâšmist asâttuvvoo sämitiggelaavâst. Jiešhaaldâšmân lahtojeijee pargoi várás sämmiliih väljejeh ohtii nelji ivveest vaaljâin koskânis sämmilij parlament adai sämitige. Sämitiigán väljejuvvojeh 21 jesânid já nelji värijesânid. Jiešhaaldâšmân lahtojeijee pargoh láá eereeb iärrás sämmilii kulttuur ovdedem já sämmilij virgálii uáinu olgospyehtim. 

Nuorttâlij aašijd tipšoh nuorttâlâšlaavâ mield meiddei sijdâčuákkim já nuorttâlâšrääđih. Nuorttâlâšraađij pargon lii valmâštâllâđ nuorttâláid kyeskee aašijd sijdâčuákkimân, huolâttiđ miärádâsâi olášutmist sehe adeliđ ciälkkámušâid. Nuorttâlij ovdâolmooš lii nuorttâlij vaaljâin valjim ovdâsteijee, kote kocá hiäđuid já tipšo nuorttâlij ohtâsijd aašijd. 

Vuáđulaavâ lasseen sämmilij vuoigâdvuođâin asâttuvvoo maaŋgâin eres laavâin tegu puásuituálulaavâst, luándusuojâlemlaavâst já ruukilaavâst.  

Joođoost leijee haavah

Sämiaššijd kyeskee sovâdâttâmproosees lii algâttum já sovâdâttâm- já tuotâvuotâkomissio lii vuáđudum. Komissio lii jiešmerideijee já jiečânâs já valmâštâllâm koordinist statârääđi kanslia. Komissio pargo ulmen lii čuággiđ sämmilij feerimijd Suomâ staatâ já eres virgeomâhái tooimâin já tast, magareh vaiguttâsah já čuávumušah tooimâin láá sämmiláid já pyehtiđ taam tiäđu uáinusân.

Sämmilij vuoigâdvuođah tiäduttuvvojeh arktâsii strategia olášuttem peht. Puoh toimâm arktâsii kuávlust kalga vuáđuduđ luándu kyeddimnavccáid, šoŋŋâduv suoijâlmân já kilelis ovdánem prinsiipáid sehe algâaalmugij vuoigâdvuođâi kunnijâtmân. 

Riehtiministeriö koordinistem Statârääđi toimâmohjelm raasism tuástumân já puorij aalmugkoskâvuođâi oovdedmân ana sistees tooimâid sämmilij oovtviärdásâšvuođâ oovdedmân. 

Ávháliih liiŋkah

Riehtiministeriö lii valmâštâllâm ohtsâšpargoost sämitiggijn muštottemčáállus, moos láá čuákkejum pyereh vuáválâšvuođah ráđádâllâmkenigâsvuođâ olášutmist virgeulmuid. Muštottemčáállus labdosin láá ráđádâlmij ornimân lahtojeijee keevâtlijd aašijd čuákkejeijee diagram, mon mittomeerrin lii toimâđ išeniävvun já muštoliston virgeulmuid.

Saamelaisten hyvä elämä ja hyvinvointipalvelut kaupungissa (SÁRA) -tutkâmušâst  (2019) čielgâduin päikkikuávlu ulguubeln ässee sämmilij pyereestvaijeem já aargâst piergim sosiaallii uásálâšvuođâ keččâmkuávlust.

Laapi ollâopâttuv olášuttem sämmilij maaŋgâvuáđusâš olgooštmân kyeskee tutkâmuš Vähemmistöjen sisäisten vähemmistöjen ihmisoikeudet ja moniperustainen syrjintä: saamelaiset vammaiset henkilöt ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt (2018) vuáđuld sämmilijn vádulijn lijjii maaŋgâvuáđusii olgoštem feerimeh eromâšávt sosiaal- já tiervâsvuotâpalvâlusâin. 

Statârääđi tiilám almugijkoskâsâš riehtiviärdádâllee tutkâmuš sämmilij vuoigâdvuođâi olášuumeest.  (Heinämäki ji. 2017) Tutkâmušâst viggeh västidiđ eromâšávt sämmilij eennâm- já uásálistemvuoigâdvuođáid sehe sämmilâšmiäruštâlmân lahtojeijee koččâmuššáid. 

Sämitige nettisiijđoh

Nuorttâlij sijdâčuákkim nettisiijđoh 

Ohtâvuotâtiäđuh:

Ráđádâllee virgeolmooš Elina Vaara, t. 0295150148, ovdânommâ.suhânommâ@gov.fi
Ráđádâllee virgeolmooš Yrsa Nyman, t. 0295150293, ovdânommâ.suhânommâ@gov.fi
Ohtâdâhhovdâ Corinna Tammenmaa, t. 0295150181, ovdânommâ.suhânommâ@gov.fi