Stáhtaváldi Suomas gullá álbmogii
Mii vuođđoláhka lea?
Vuođđoláhka lea buot láhkaásaheami ja almmolaš válddi geavaheami geađgejuolgi. Vuođđolágas gávdnojit suopmelaš álbmotválddi guovddáš doaibmanjuolggadusat, árvvut ja vuođđojurdagat.
Vuođđoláhka meroštallá ovttaskas olbmo ja almmolaš válddi gaskavuođa ákkaid. Dat sisttisdoallá maiddái njuolggadusaid almmolaš válddi geavaheami vuođđojurdagiin, stáhta ortnethámis ja alimus stáhtaorgánaid gaskavuođain.
Vuođđoláhka bođii fápmui 1. Njukčamánu 2000. Dan vuođđun leat njeallje boares vuođđolága: hálddahushápmi ja riikkabeai’ortnet ja guokte ministtarovddasvástádusa guoskevaš vuođđolága. Dat ásahuvvojedje iehčanasvuođa álgojagiin. Riikkabeaivvit leat rievdadan vuođđolágaid jagiid mielde, muhto stáhtanjuolggadusa váldosárgosat leat bisson seammaláganin. Dáláge vuođđolága leat dárkkistan dan fápmui boahtima maŋŋá.
Vuođđolága geardduhuvvo boares hálddahushámi vuođđojurdda: stáhtaváldi Suomas gullá álbmogii, man ovddasta riikkabeivviide čoahkkanan riikkabeaivvit.
- Vuođđolága mielde stáhtaváldi Suomas gullá álbmogii. Álbmotváldái gullá ovttaskas olbmo vuoigatvuohta váikkuhit oktasaš mearrádusaid dahkamii. Vuođđolágas leat dorvvastuvvon ovttaskas olbmo vuođđovuoigatvuođat.
- Vuođđoláhka deattuha Suoma politihkalaš vuogádaga parlamentáralaš sárgosiid ja riikkabeivviid sajádaga alimus stáhtaorgánan. Stáhtaráđđi galgá návddašit riikkabeivviid luohttámuša. Dásseválddi presideanta dahká mearrádusas stáhtaráđi válmmaštallamis ja čoavdinevttohusas.
- Riikkabeaivvit vállje oaiveministara, man presideanta nammada. Eará ministariid presideanta nammada oaiveministara evttohusa vuođul.
- Dásseválddi presideanta jođiha Suoma olgopolitihka ovttasbarggus stáhtaráđiin. Presideantta doaibma maiddái olgopolitihkas vuođđuduvvá stáhtaráđi gárvvisteapmái ja miehteváikkuhussii.
- Vuođđolága mielde Suopma oassálastá riikkaidgaskasaš ovttasbargui ráfi ja olmmošvuoigatvuođaid dorvvasteapmin.
- Suopma lea Eurohpá uniovnna lahttu.
Suopma lea dievasválddálaš dásseváldi
1 KAPIHTTAL
Vuođđolága álgui leat čállojuvvon stáhtanjuolggadusa geađgejuolggit ja alimus stáhtaorgánaid doaimmaid juohkin ja riektestáhta vuođđojurdda: almmolaš válddi geavaheami vuođđun galgá álo leat láhka.
Mearridanváldi lea juhkkojuvvon riikkabeivviid, stáhtaráđi (ráđđehusa) ja dásseválddi presideantta gaskka.
Riikkabeaivvit dahká lágaid. Stáhtaráđđi gárvvista láhkaevttohusaid ja fuolaha riikkabeivviid mearrádusaid ollašuhttimis. Stáhtaráđđi galgá návddašit riikkabeivviid luohttámuša. Presideanta dikšu sutnje addon doaimmaid, mat laktásit eandalii olgopolitihkkii.
Sorjjasmeahttun duopmostuolut sihkkarastet, ahte lágat čuvvojuvvojit.
Dovdda vuođđovuoigatvuođaidat!
2 KAPIHTTAL
Vuođđolágas leat dorvvastuvvon ovttaskas olbmo vuođđovuoigatvuođat: láhka galgá leat buohkaide seammá, sátni lea friddja, sáhttá oskut dahje leat oskkokeahttá, sáhttá čoahkkanit almmá lobi haga, sáhttá válljet ássanbáikkis ja johttit friddja.
Juohke 18 jagi deavdán Suoma riikkavuložis lea jienastanriekti riikkabeaivve-, presideantta- ja EU-válggain sihke gieldda- ja guovlluválggain. EU-, gieldda- ja guovlluválggain maid eará riikka riikkavuloš sáhttá leat jietnavuoigadahtton.
Suopmelaččas lea vuoigatvuohta iežas gillii. Suopma ja Ruoŧŧa leat Suoma álbmotgielat, maid lea riekti geavahit divššodettiin áššiid virgeoapmahaččaiguin.
Sápmelaččaid, románaid ja eará joavkkuid gielalaš vuoigatvuođat leat máinnašuvvon vuođđolágas.
Stáhta ja ássangielda galget dorvvastit olmmošárvosaš eallima dalle, go iežas návccat eai bastte dan dahkat. Juohkehažžii galgá ordnet nuvttá vuođđooahpahusa.
Priváhta eallin, gudni ja ruoktu leat suddjejuvvon vuođđolága bokte. Lea riekti seailluhit suollemasvuođas: nuppi sádden dieđu ii leat riekti lohkat dahje guldalit almmá lobi haga.
Vástu oktasaš birrasa seailumis gullá buohkaide - dan ii sáhte vuordit dušše earáin.
Válggain válljejuvvojit 200 riikkabeaiáirasa
3 KAPIHTTAL
Riikkabeaievttohassan dohkke juohkehaš jietnavuoigadahtton. Dušše presideanta, alla riektevirgeoapmahaš ja militearavirggis bálvalan olmmoš ii oaččo leat evttohassan.
Riikkabeaiválggain válljejuvvojit 200 riikkabeaiáirasa, maid bellodagat dahje jienasteaddjijoavkkut leat ásahan evttohassan.
Riikkabeaivvit dikšu doaimmas čuovvovaš riikkabeaiválggaid rádjai, mat njuolggaduslaččat dollojuvvojit njealji jagi gaskkaid. Presideanta sáhttá oaiveministara álgagis ja riikkabeaijoavkkuid guladettiin mearridit válggaid jo árabut. Hárve - maŋimustá jagi 1975 - riikkabeivviid áigodat bázii oanehabbon go dábálaččat.
Riikkabeaiáirras galgá čuovvut vuođđolága. Eará mearrádusat eai čana su. Riikkabeaiáirasa ii oaččo eastit bargamis doaimmas, ja riikkabeivviin sus lea riekti hállat buot áššiin, mat leat gieđahallama vuolde. Jus riikkabeaiáirras rihkku lága, son ráŋggáštuvvo dego earátge.
Riikkabeivviid čoahkkimat leat almmolačča
4 KAPIHTTAL
Riikkabeaivvit dahket mearrádusaid dievasčoahkkimis, man jođiha sáhkaalmmái dahje várresáhkaalmmái. Mearrádusa dahkamii ožžot oassálastit dušše riikkabeaiáirasat.
Dievasčoahkkimat leat almmolačča. Daid sáhttá čuovvut riikkabeivviid bálkoŋŋain ja dieđihangaskaomiid bokte. Maiddái riikkabeivviid beavdegirjjit leat almmolačča.
Riikkabeivviid dievasčoahkkimis ožžot hállat riikkabeaiáirasat ja ministarat. Riekteáššeolmmoš ja riektekansler sáhttima maid hállat, jus sudno áššit gieđahallojuvvojit
Riikkabeivviin ášši boahtá gieđahallamii juogo ráđđehusa evttohussan dahje riikkabeaiáirasa álgaga vuođul. Uhcimustá 50 000 jietnavuoigadahtton Suoma riikkavuložis lea riekti dahkat riikkabeivviide álgaga lága ásaheamis muhtun áššis.
Ovdal mearrádusa buot evttohusat ja álgagat gieđahallojuvvojit váljagottiin. Dat leat riikkabeivviid siskkáldas válmmaštallanorgánat, maid bargu ii leat almmolaš, ovdalgo váljagoddi almmustahttá smiehttamušas dahje cealkámušas.
Uhcimustá guoktelogi riikkabeaiáirasa ožžot dahkat stáhtaráđđái gaskajearaldaga. Ráđđehusa vástádusas gevvon háleštallama maŋŋá riikkabeaivvit jienasta das, návddašago ráđđehus riikkabeivviid luohttámuša.
Riikkabeaiáirras sáhttá guođđit ministara vástideami várás njálmmálaš dahje girjjálaš jearaldaga.
Álbmot vállje presideantta - riikkabeaivvit vállje oaiveministara
5 KAPIHTTAL
Dásseválddi presideanta válljejuvvo njuolggo válggain. Evttohas galgá leat jietnavuoigadahtton riegádeamis Suoma riikkavuloš.
Válgga vuosttas jorrosii oassálastet bellodagaid ja jienasteaddjijoavkkuid ásahan evttohasat.
Jus giige evttohasain ii oaččo badjel beali jienain, de ordnejuvvo nubbi jorus. Das leat evttohassan dušše guokte vuosttas jorrosis eanemus jienaid ožžon evttohasa. Eanet jienaid čoaggán evttohasas šaddá presideanta.
Presideantta virgebadji bistá guhtta jagi. Seamma olbmo sáhttá válljet dušše guovtti badjái nappo 12 jahkái.
Presideanta dahká váldooasi mearrádusainis stáhtaráđi evttohusa vuođul.
Stáhtaráđđi galgá návddašit riikkabeivviid luohttámuša. Riikkabeaiválggaid maŋŋá bellodagaid riikkabeaijoavkkut ráđđádallet ja sohpet ođđa ráđđehusa čohkkemis. Riikkabeaivvit vállje oaiveministara, man presideanta nammada. Earáid ministariid presideanta nammada oaiveministara evttohusa vuođul.
Oaiveministtar jođiha stáhtaráđi barggu. Deháleamos áššiid, dego láhkaevttohusain ja bušeahttaevttohusas, mearridit ráđđehusa čoahkkimis.
Juohkehaš ministtar fuolaha iežas suorggis evttohusaid válmmaštallamis ja vástida maiddái riikkabeivviid dahkan mearrádusaid doaibmabijus.
Riikkabeaivvit ásahit lágaid
6 KAPIHTTAL
Riikkabeivviid deháleamos doaibma lea ásahit lágaid. Ođđa láhka ásahuvvo dahje boares lága nuppástuhttet ráđđehusa evttohusa mielde, riikkabeaiáirasa álgagis dahje álbmotálgaga dihtii.
Riikkabeivviin láhkaevttohus dahje álgga manná sáttaságastallama maŋŋá váljagotti gieđahallamii. Váljagottis ášši guorahallo vuđolaččat ja gullat áššedovdiid.
Váljagoddi gárvvista smiehttamuša, ja evttohus máhccá riikkabeivviid dievasčoahkkima vuosttas gieđahallamii. Das gevvo almmolaš ságastallan, man áigge riikkabeaivvit sáhttá sáddet evttohusa stuorra váljagotti gieđahallamii. Dárkilis gieđahallamis mearridit láhkaevttohusa sisdoalus.
Nuppi gieđahallamis riikkabeaivvit dohkkeha dahje hilgu evttohusa.
Dohkkehuvvon láhka addojuvvo presidentii nannema várás. Jus son ii nanne dan golmma mánu siste, láhka máhccá riikkabeivviide. Jus riikkabeaivvit doalaha oaivilis, láhka boahtá fápmui almmá presideantta nannema hagage.
Vuođđolága nuppástuhttin dáhpáhuvvá seammá vugiin nuppi gieđahallama loahpa rádjai, goas riikkabeaivvit dohkkeha dan boddui čuovvovaš riikkabeaiválggaid badjel. Ođđa riikkabeivviid jienasteamis guovtti goalmmádasa evttohusain galgá guottihit nuppástuhttima. Vuođđolága sáhttá nuppástuhttit ovttage riikkabeivviin, jus nuppástus almmuhuvvo hohpolažžan viđa guđátoasi eanetloguin. Dásseválddi presideanta, stáhtaráđđi dahje ministeriija sáhttet addit ásahusaid vuođđolága vuođul dahje riikkabeivviid ásahan lága vuođul.
Riikkabeaivvit mearrida stáhta ruđain
7 KAPIHTTAL
Stáhtaráđđi galgá válmmaštallat riikkabeivviide evttohusa čuovvovaš jagi bušeahttan. Riikkabeivviid stáhtaruhtaváljagoddi gieđahallá dárkilit bušeahta ja riikkabeaiáirasiid bušehttii dahkan evttohusaid.
Riikkabeaivvit mearrida bušeahta sisdoalus. Dan sisaboahtobeallái galgá girjet earret eará stáhtii berrojuvvon vearuid ja mávssuid. Vearuin mearriduvvo lágaid bokte.
Olggosgollobeallái bohtet dat riikkavuložiidda juolluduvvon doarjagat ja bálvalusat, maid riikkabeaivvit dohkkeha.
Riikkabeaivvit mearrida maiddái stáhta opmodaga ja velggiid dikšumis. Riikkabeaivvit bearráigeahččá Suoma Báŋkku ja álbmotealáhatlágádusa doaimma.
Stáhta ruhtageavaheami bearráigehččet riikkabeivviid dárkkistanváljagoddi ja stáhtaekonomiija dárkkistanvirgedoaimmahat.
Presideanta ja stáhtaráđđi jođihit olgopolitihka
8 KAPIHTTAL
Suoma olgopolitihka jođiha dásseválddi presideanta ovttasbargguin stáhtaráđiin. Presideanta ja olgogaskavuođaid ovddasteaddji ministarat ságastallet eanemus mearkkašahtti mearrádusain ráđđehusa olgo- ja dorvvolašvuođapolitihkalaš váljagottis.
Riikkabeaivvit dohkkeha deháleamos riikkaidgaskasaš soahpamušaid.
Suopma searvvai Eurohpá uniovnna lahttun jagi 1995. Stáhtaráđđi jođiha ráhkkaneami uniovnna mearrádusdahkamii ja fuolaha uniovnnas dahkkojuvvon mearrádusaid doaibmabijus.
Stáhtaráđđi galgá addit riikkabeivviide dieđuid uniovnnas gieđahallojuvvon áššiin. Riikkabeaivvit addá doaibmarávvagiid ministariidda, geat oassálastet uniovnna čoahkkimiidda.
Duopmostuolut leat sorjjasmeahttumat
9 KAPIHTTAL
Vuođđolága mielde duopmoválddi geavahit sorjjasmeahttun duopmostuolut. Dásseválddi presideanta nammada duopmáriid.
Vuosttas riektedássi lea gearretriekti, dan mearrádusas sáhttá váidalit hoavvariektái. Bajimus duopmoválddi riido- ja rihkusáššiin geavaha alimus riekti
Hálddahusáššit gieđahallojit hálddahusrievttis ja alimus hálddahusrievttis. Lassin leat váldegotteriekti ja muhtun sierraduopmostuolut.
Virgeoapmahaččat galget čuovvut lágaid
10 KAPIHTTAL
Stáhtaráđi riektekansler ja riikkabeivviid riekteáššealmmái bearráigehččet presideantta, ráđđehusa ja duopmostuoluid sihke stáhta ja gielddaid doaimma lágalašvuođa. Goabbáge čuovvu maiddái vuođđovuoigatvuođaid ja olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvama.
Gielddain lea iešhálddašeapmi
11 KAPIHTTAL
Gielddaide lea vuođđolágas dorvvastuvvon iešhálddašeapmi. Gielddain lea vearuhanvuoigatvuohta. Stáhta sáhttá ásahit lágaid bokte gielddaide doaimmaid.
Ålándii lea dorvvastuvvon iešhálddašeapmi. Sápmelaččain lea ruovttuguovllusteaset kultur- ja gielalaš iešhálddašeapmi.
Almmolaš virggiide ferte virgáduvvot dohkálašvuođa vuođul.
Juohkehaš lea geatnegahtton bealuštit Suoma
12 KAPIHTTAL
Juohke okta suopmelaš lea geatnegahtton bealuštit Suoma heahtedilis.
Presideanta lea bealuštanfámuid allahoavda ja nammada offisearaid. Presideanta mearrida ráđđehusa evttohusas bealuštanfámuid johtui gohččumis. Soađis ja ráfis presideanta mearrida riikkabeivviid miehtama vuođul.