Sápmelaččaid vuoigatvuođat 

Vuoigatvuođaministeriija dorvvasta sápmelaččaid vuoigatvuođaid 

Vuoigatvuođaministeriija doarju sápmelaččaid kulturiešstivrema gárgeheami ja heiveha oktii sápmelaččaid vuoigatvuođaid gieđahallama sierra ministeriijain. Vuoigatvuođaministeriija lea dasa lassin liŋka sámi organisašuvnnaide ja bargá ovttasráđiid earret eará beliiguin, mat ovddidit álgoálbmogiid vuoigatvuođaid. Geavadis dát sáhttá dárkkuhit ovdamearkka dihte dan, ahte vuoigatvuođaministeriija fuolaha sápmelaččaid vuoigatvuođain vuhtii váldima láhkafidnuin, neavvu ja rávve eiseválddiid sámediggelága ráđđádallangeatnegasvuođas sihke skuvle láhkaválmmastalliid sápmelaččaid vuoigatvuođain.  

Vuoigatvuođaministeriija ovddida ovttaveardásašvuođa ja buriid etnihkalaš gaskavuođaid, ja ja sápmelaččaid vuoigatvuođaid dorvvasteapmi lea dán barggu okta oassi. Sápmelaččaid vealaheapmi sáhttá dárkkuhit eahpevuoiggalaš gieđahallama dehe heađušteami, mii laktása etnihkalaš duogážii. Vuoigatvuođaministeriija čielggada jeavddalaččat vealaheami ja vaššisága dili, mii čuohcá sápmelaččaide, sihke lágida skuvlemiid fáttás.  

Vuoigatvuođaministeriijas fuolahuvvo maid gielalaš rivttiid ollašuvvamis. Sámi giellaláhka guoská davvisámegiela, anárašgiela ja nuortalašgiela. Dát gielat leat guovddášsajádagas ministeriija gielalaš rivttiid ealáskahttin-, ovddidan- ja čuovvunbarggus. Vuoigatvuođaministeriija almmustuhttin Sámebaromehtera mielde earret eará sámegielalaš bálvalusat ja dain dieđiheapmi muosáhuvvui váilevažžan.  

Sápmelaččat Suomas

Sápmelaččat leat Eurohpa uniovnna áidna eamiálbmot. Sámi eanamin gohčoduvvo guovlu, gos sápmelaččat orrot, mii gokčá Norgga, Ruoŧa ja Suoma davviosiid sihke Guoládatnjárggas, mii gullá Ruššii. Sápmelaččat leat Suomas maiddái gielalaš ja kultuvrralaš unnitlohku. Suomas geavahuvvojit golbma sámegiela: davvisámegiela, anárašgiela ja nuortalašgiela, mat buohkat leat uhkivuloš gielat. 

Sápmelaččaid ruovttuguovllus orrot sulaid 3500 sápmelačča. Guovlu gokčá Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddaid sihke Soađegili gielddas Sámi bálgosa viidodaga. Sápmelaččaid ruovttuguovllus lea maid nuortalašguovlu, man rádjin lea Čeavetjávri-Njávdán ja Njellim-Giđđajávri -gilliviidodagaide Anára gieldda nuortaoasis. Dán guovllus ellet sulaid 500 nuortalačča. Suomas sápmelaččaid ruovttuguovllu olggobealde orrot sulaid 6500 sápmelačča. 

Sámi kultuvra lea hui máŋggalágán ja dat ovdána duojásii. Sámi kultuvrii gullet árbevirolaš ealáhussan earret eará guolástus, meahccebivdu, boazodoallu ja sámi árbevirolaš duodjeárbevierrokultuvra (nu gohčoduvvon duodji). Maiddái sápmelaš kulturárbevierru ja  ja kultuvra  olggosbuktinvuogit sihke árbevirolaš diehtu leat sámi kultuvrra dehálaš oassi. Árbevirolaš dieđuin dárkkuhuvvo servoša buolvadatrasttildeaddji ja báikkálaš muosáhus máilmmis, dego albmanemiin, mat vuođđuduvvet lundui. Dat sáhttet čatnahuvvat earret eará árbevirolaš ealáhusaide. 

Sápmelaččaid vuoigatvuođat eamiálbmogin 

Suomas sápmelaččaid vuoigatvuođat dorvvastuvvojit riikkaidgaskasaš soahpamušaid sihke Suoma vuođđolága ja eará láhkaásaheami geatnegasvuođaid bakte. Mávssolaš dáin visot geatnegasvuođain leat eamiálbmogiid iešmearridanrievtti dorvvasteapmi ja gudnejahttin. Iešmearridanrivttiin dárkkuhuvvo dat, ahte eamiálbmogiin lea vuoigatvuohta lupmosit mearridit politihkalaš, servodatlaš ja ekonomalaš áššiineaset. 

Riikkaidgaskasaš olmmošriektesoahpamušain ásahuvvojit eamiálbmogiid vuoigatvuođaid suddjema unnimusdássi. Unnimusdássi dárkkuha dan, ahte álbmotlaš lágat galget gárgehuvvot ja guoskaduvvot nu, ahte suodji ii báze unnimusdási vulobeallái. Vaikko láhkaásaheamis ii livčče mearriduvvon vuođđo- ja olmmošrivttiin maidege, de vuođđo- ja olmmošrievttit geatnegahttet eiseválddiid njuolga. 

Juos fidnu ovdamearkka dihte heajudivččii eamiálbmoga vuoigatvuođaid, fidnu ollašuhtti galgá oažžut eamiálbmogis friddja ovdamiehtama, mii vuođđuduvvá dihtui. Ovdamiehtama bakte fidnu ollašuhtti sáhttá sihkkarastit dan, ahte eamiálbmoga iešmearridanriekti gudnejahttojuvvo. Lea dehálaš, ahte eamiálbmogiid politihkalaš orgánaide dorvvastuvvojit doarvái olu áigi ja resurssat dahkat iešmearrideaddji mearrádusa árvaluvvon fidnus. 

Sápmelaččaid vuoigatvuođat álbmotlaš láhkaásaheamis 

Álbmotlaš láhkaásaheamis sápmelaččaid rivttiid váibmosa ráhkada vuođđoláhka. Dan mielde sápmelaččain eamiálbmogin lea vuoigatvuohta bajásdoallat ja gárgehit iežaset giela ja kultuvrra. Dasa lassin sápmelaččain lea vuođđolága mielde iešmearrideapmi, mii guoská giela ja kultuvrra ruovttuguovllus. Vuođđolága ulbmilin lea, ahte sápmelaččat besset ieža mearridit áššiineaset ja stivret daid boahttevaš gárggiideami. Buot eiseválddit galget aktiivvalaččat ovddidit sápmelaččaid rivttiid ollašuvvama ja daid geahnohuhttima eastadeami. Eiseválddiin lea maid geatnegasvuohta ovddidit ovttaveardásašvuođa ja eastadit vealaheami. 

Eiseválddit galget ráđđádallat sámedikkiin áššin, mat sáhttet váikkuhit sápmelaččaid sajádahkii eamiálbmogin. Dákkár dilit sáhttet leat ovdamearkka dihte lágaid válmmastallan dehe hálddahuslaš mearrádusaid ollašuhttin. Ráđđádallanmeannudeami ulbmilin lea eakti, rivttesáigge ja oktasašipmárdussii viggi ságastallan.  

Iešstivremis, mii guoská sápmelaččaid giela ja kultuvrra, mearriduvvo sámediggelágas. Iešstivrenbargguid várás sápmelaččat válljejit okte njealji jagis válggain gaskavuođasteaset sápmelaččaid parlameantta dehege sámedikki. Sámediggái válljejuvvojit 21 áirasa ja njeallje sadjásaš áirasa. Iešstivrenbarggut leat earret eará sámi kultuvrra ovddideapmi ja sápmelaččaid virggálaš oainnu ovdanbuktin. 

Nuortalaččaid áššiid dikšot nuortalašlága mielde maid siidačoahkkin ja nuortalašráđit. Nuortalašráđiid bargun lea válmmastallat siidačoahkkimii áššiid, mat gusket nuortalaččaid, fuolahit mearrádusaid ollašuhttimis sihke addit cealkámušaid. Nuortalaččaid luohttámušolmmoš lea nuortalaččaid válggain válljen ovddasteaddji, gii bearráigeahččá beroštumiid ja dikšu nuortalaččaid oktasaš áššiid. 

Vuođđolága mielde sápmelaččaid vuoigatvuođain mearriduvvo eatnatlohkosaš eará lágain dego boazodoallolágas, luonddusuodjalanlágas ja ruvkelágas. 

Johttáhuvvon prošeavttat 

Sámi áššiid soabadanproseassa lea johttáhuvvon ja soabadan- ja duohtavuohtakomišuvdna lea vuođđuduvvon.  Komišuvdna lea sorjjasmeahttun ja iešmearrideaddji ja válmmastallama koordinere stáhtaráđi kansliija. Komišuvnna barggu ulbmilin lea čohkket oktii sápmelaččaid muosáhusaid Suoma stáhta ja sierra eiseválddiid doaimmain ja das, makkár váikkuhusat ja čuovvumušat doaimmain leat sápmelaččaide ja dahká dan dieđu oinnolažžan.  

Sápmelaččaid rievttit deattuhuvvojit árktalaš strategiija ollašuhttima bakte. Árktalaš strategiija guovddážis lea doaimma vuođđuduvvan luonddu suvdinnákcii, dálkkádaga suodjaleapmái, suvdilis gárganeami prinsihpaide sihke eamiálbmogiid rivttiid gudnejahttimii. 

Vuoigatvuođaministeriija koordineren doaibmaprográmma rasismma duostuma várás ja buriid álbmotgaskavuođaid ovddideami várás doallá sisttis doaibmabijuid sápmelaččaid ovttaveardásašvuođa ovddideami várás. 

Ávkkálaš liŋkkat 

Vuoigatvuođaministeriija lea válmmastallan ovttasráđiid sámedikkiin muittuhančállosa, masa leat čoggojuvvon buorit geavadat ráđđádallangeatnegasvuođa ollašuvvamis virgeolbmuide. Muittuhančállosa čuovusin lea ráđđádallamiid ordnemii laktáseaddji geavada áššiid čoahkkáigeassi skovádat, man ulbmil lea doaibmat reaidun ja muitinlistun virgeolbmuide.

Sápmelaččaid buorre eallin ja buresbirgenbálvalusat gávpogis (SÁRA) -dutkamušas (2019) čielggaduvvui ruovttuguovllu olggobealde orru sápmelaččaid buresbirgen ja árgabeaivvis birgen sosiálalaš searvevuođa oaidninvuogis. 

Lappi universiteahta ollašuhttin sápmelaččaid máŋggaákkat vealaheami dutkamuša Veahádagaid siskkáldas veahádagaid olmmošrievttit ja máŋggaákkat vealaheapmi:  sápmelaš lápmásat ja seksuála- ja sohkabealveahádagat (2018) vuođul sápmelaš lápmásiin ledje máŋggaákkat vealaheami muosáhusat earenoamážit sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusain.  

Stáhtaráđi diŋgon riikkaidgaskasaš riikkaidgaskasaš vuoigatvuođaid veardádallama dutkamuš sápmelaččaid vuoigatvuođaid ollašuvvamis. (Heinämäki ee. 2017) Dutkamušas viggojuvvo vástidit earenoamážit sápmelaččaid eanan- ja oassálastinvuoigatvuođaide sihke sápmelašmeroštallama gažaldagaide. 

Sámedikki neahttasiiddut 

Nuortalaččaid siidačoahkkima neahttasiiddut 

Oktavuohtadieđut: 

Ráđđádalli virgeolmmoš Elina Vaara, t. 0295150148, [email protected]
Ráđđádalli virgeolmmoš Yrsa Nyman, t. 0295150293, [email protected]
Ovttadathoavda Corinna Tammenmaa, t. 0295150181, [email protected]