Sámi áššit


Sápmelaččat ja Sámediggi

Sápmelaččaid álgoálbmotsajádat lea nannejuvvon Suoma vuođđolágas (Finlex), Suoma vuođđolágas (pdf) . Sápmelaččain lea álgoálbmogin sápmelaččaid ruovttuguovllus iešstivren, mii guoská sin iežaset giela ja kultuvrra. Sápmelaččaid iešstivremis mearriduvvo  Sámedikkis addojuvvon lágas.

Iešstivrenbargguid várás sápmelaččat válljejit válggaiguin gaskavuođasteaset sámedikki. Sámedikki bargun lea dikšut áššiid, mat gusket sin iežaset giela ja kultuvrra ja sin sajádaga álgoálbmogin. Sámediggi ovddasta sápmelaččaid bargguideaset gullevaš áššiin álbmotlaš ja riikkaidgaskasaš oktavuođain. Sámediggelága mielde sámediggi doaibmá vuoigatvuohtaministeriija hálddahussuorggis.

Sámegielat

Suomas hubmon sámegielat leat davvisámegiella, anárašgiella ja nuortalašgiella. Sámi giellaláhka ollašuhttá vuođđolágas mearriduvvon sápmelaččaid vuoigatvuođa doalahit ja gárgehit iežaset giela ja kultuvrra.

Lassidiehtu sámegielain ja sámi gielalágas gávnnat gielalaš vuoigatvuođat -siiddu sámegielat-siidduin.

Ráđđádallangeatnegasvuohta

Sámediggelága mielde eiseválddiin lea ráđđádallangeatnegasvuohta sámedikkiin dihto áššiin, mat váikkuhit sápmelaččaid sajádahkii álgoálbmogin. Muhtin diliin eiseválddit leat geahččan dábálaš cealkámušjorrosa leamaš nohkka ráđđádallangeatnegasvuođa deavdima várás. Ráđđádallangeatnegasvuođa ulbmil eakti dialogas ii goitge dalle ollašuva. Ráđđádallangeatnegasvuođa ulbmilin lea ságastallan, mii lea eakti, rievttesáigásaš ja viggá ovttasbargui.

Vuoigatvuohtaministeriija lea válmmaštallan ovttasráđiid sámedikkiin suomagiel muittuhančállosa, masa leat čohkkejuvvon buorit geavadat ráđđádallangeatnegasvuođa ollašuvvamis. Muittuhančállosa čuovusin lea skovádat, mii čohkke ráđđádallamiid ordnema geavada áššiid, ja man ulbmil lea doaibmat veahkkereaidun ja muitinlistun virgeolbmuide.

Duohtavuohta- ja soabadanproseassa

Ráđđehus lea jagi 2017 álggahan sámeáššiid guoski soabadanproseassa. Válmmaštallama jođiha stáhtaráđi kansliija. Lassedieđut duohtavuohta- ja soabadanproseassas kansliija siidduin.

Suopma davviriikkalaš sámi áššiid ovttasbarggu ságadoalliriika 2020

 

Davviriikkalaš sámi áššiid virgeolmmošorgána lea vuođđuduvvon Davviriikkaid ráđi ávžžuhusa nr 13/1962 vuođul dikšut davviriikkalaš ovttasbarggu sámi áššiin. Virgeolmmošorgána njuolggadusaid mielde sámi kultuvrra seailluheami, ovddideami ja nannema várás galget gieđahallot visot sámi álbmotjoavkku giela, kultuvrra, ealáhusaid ja servodateallima ovddideami oktasaš (davviriikkaid oktasaš) gažaldagat.

Davviriikkalaš ministtarráđi olis álggahuvvui jagi 2000 ođđahápmásaš politihkalaš ovttasbargu dakkár sámi áššiin, main áššáigullevaš davviriikkain lea oktasaš beroštupmi. Dán ulbmilis sámi áššiid oktiisoabaheamis Suomas, Ruoŧas ja Norggas ovddasvástideaddji ministarat (Suopma: vuoigatvuohtaministtar, Ruoŧŧa: kultur- ja demokratiijaministtar, Norga: guovlo- ja digitalisašuvdnaministtar) ja dáid riikkaid sámedikkiid ságadoallit čoahkkanit jeavddalaččat oktasaš čoahkkimii gieđahallat ovddabealde dárkkuhuvvon sámi áššiid.  

Suopma doaimmai ságadoalliriikan jagi 2020. Jagi 2020 juhkkojuvvui maid sámegiela bálkkašupmi Gollegiella. Jagi 2020 ministariid ja sámedikkiid ságadolliid čoahkkin ordnejuvvui 18.11.2020 Helssegis gáiddusoktavuođaid bakte. Čoahkkima maŋŋel ministarat ja sámedikkiid ságadoallit ráhkade oktasaš almmolaš cealkámuša vaši vuostálastimis, mii čuohcá sápmelaččaide.
 

Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámi áššiid ovddasvástideaddji ministariid ja sámedikkiid ságadolliid čoahkkin

Davviriikkalaš sámesoahpamuša joatkkagieđahallan, Sáhkavuorru Sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso, Suoma Sámediggi

Cealkámuš: Sápmelaččaid vásihan áitagiid ja vaši vuostá ferte dáistalit
 

Oktavuohtadieđut

Sámi áššiid ovddasvástideaddji virgeolmmoš vuoigatvuohtaministeriijas Johanna Hautakorpi, tel. 02951 50018, [email protected]