Sámi áššit
Sápmelaččat ja Sámediggi

Sápmelaččaid álgoálbmotsajádat lea nannejuvvon Suoma vuođđolágas. Sápmelaččain lea álgoálbmogin sápmelaččaid ruovttuguovllus iešstivren, mii guoská sin iežaset giela ja kultuvrra. Sápmelaččaid iešstivremis mearriduvvo  Sámedikkis addojuvvon lágas.

Iešstivrenbargguid várás sápmelaččat válljejit válggaiguin gaskavuođasteaset sámedikki. Sámedikki bargun lea dikšut áššiid, mat gusket sin iežaset giela ja kultuvrra ja sin sajádaga álgoálbmogin. Sámediggi ovddasta sápmelaččaid bargguideaset gullevaš áššiin álbmotlaš ja riikkaidgaskasaš oktavuođain. Sámediggelága mielde sámediggi doaibmá vuoigatvuohtaministeriija hálddahussuorggis.

Sámegielat

Suomas hubmon sámegielat leat davvisámegiella, anárašgiella ja nuortalašgiella. Sámi giellaláhka ollašuhttá vuođđolágas mearriduvvon sápmelaččaid vuoigatvuođa doalahit ja gárgehit iežaset giela ja kultuvrra.

Lassidiehtu sámegielain ja sámi gielalágas gávnnat gielalaš vuoigatvuođat -siiddu sámegielat-siidduin.

Ráđđádallangeatnegasvuohta

Sámediggelága mielde eiseválddiin lea ráđđádallangeatnegasvuohta sámedikkiin dihto áššiin, mat váikkuhit sápmelaččaid sajádahkii álgoálbmogin. Muhtin diliin eiseválddit leat geahččan dábálaš cealkámušjorrosa leamaš nohkka ráđđádallangeatnegasvuođa deavdima várás. Ráđđádallangeatnegasvuođa ulbmil eakti dialogas ii goitge dalle ollašuva. Ráđđádallangeatnegasvuođa ulbmilin lea ságastallan, mii lea eakti, rievttesáigásaš ja viggá ovttasbargui.

Vuoigatvuohtaministeriija lea válmmaštallan ovttasráđiid sámedikkiin suomagiel muittuhančállosa, masa leat čohkkejuvvon buorit geavadat ráđđádallangeatnegasvuođa ollašuvvamis. Muittuhančállosa čuovusin lea skovádat, mii čohkke ráđđádallamiid ordnema geavada áššiid, ja man ulbmil lea doaibmat veahkkereaidun ja muitinlistun virgeolbmuide.