Sámegielat

Sápmelaččat lea Suoma áidna álgoálbmot. Sii orrot sámedikki čoaggin dieđuid mielde Suomas sulaid 10 500 olbmo. Sámegielagiid meari árvvoštallan lea váttis, daningo máŋggas eai leat merken sámegiella eatnigiellan álbmotdiehtovuogádahkii.

Vuođđolága mielde sápmelaččain lea álgoálbmogin vuoigatvuohta doalahit ja gárgehit iežaset giela ja kultuvrra. Sápmelaččain lea vuođđolága mielde ruovttuguovllustis iešstivren, mii guoská sin giela ja kultuvrra. Ruovttuguvlui gullet Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddat sihke oassi Soađegili gieldda viidodagas.

Sámi giellalágas lea mearriduvvon sápmelaččaid vuoigatvuođas geavahit iežas giela duopmostuolus ja eará eiseválddiid olis. Dasa lassin eiseválddit leat geatnegahtton ollašuhttit ja ovddidit sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođaid. Lága guoskadanguovllu virgeolbmuide gullet earret eará sámiid ruovttuguovllu gielddat sihke duopmostuolut ja stáhta biire- ja báikkálašhálddahusa eiseválddit, geaid virgeguvlui ovdal namuhuvvon gielddat gullet. Riikkaviidosaš eiseválddiin guoskadansuorgái gullet earret eará Vearrohálddahus ja Álbmotealáhatlágádus.

Sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođat leat viiddibut sámiid ruovttuguovllus go dan olggobealde. Sámiid giellaláhka guoská adnon gielas dehe čuozáhatjoavkkus sorjavažžan buot golbma Suomas hubmon sámegiela: anárašgiela, nuortalašgiela ja davvisámegiela.

Sámi giellalágas

Sámi baromehter

Sámi baromehter 2020 (vn.fi)

Tästä selaamaan saamebarometri 2020 tuloksia (vn.fi)

Dáppe sáhtát oahpásnuvvat dárkileappot bohtosiidda (suomagillii)  

Dieđáhus 9.2.2021

Lágas mearriduvvon bálvalusat iežas gielain eai geavadis álot oažžašuva – varas baromehterdutkamušat iktet máŋggaid geavada hástalusaid

Sámi baromehter davvisámegiella

Sámi baromehter davvisámegiella

Säämibaromeetter anarâškielâ

Säämibaromeetter anarâškielâ

9.2.2021
Lahâaasâtlijd palvâlusâid jieijâs kielân ij tuotâvuođâst ain finnii –vorâs baromeettertutkâmušâin selvânii maaŋgah keevâtlii eellim hástuseh

Sääʹmbaromettar nuõrttsääʹmǩiõll

Sääʹmbaromettar nuõrttsääʹmǩiõll

9.2.2021

Lääʹjjmeâldlaž kääzzkõõzzid jiijjâs ǩiõʹlle ij pâi vuäǯǯ – võõrâs baromettartuʹtǩǩummuž päljste määŋgid vaʹǯǯtõõzzid tuejjeem tääʹzzest

Lassidiehtu sámegielain ja gielalaš vuoigatvuođain:

• Sámedikki ruovttusiiddut
• Sámi giellalága ođasnuhttin (HE 44/2017 vp)
• Sámi giellabaromehter 2016 (Čielggadusat ja rávvagat 39/2016)
• Lassidiehtu sámegielain ruovttueatnan gielaid dutkanguovddáža siidduin

Sámi giellabálkkašupmi Gollegiella

Davviriikkalaš sámegiela giellabálkkašupmi juhkkojuvvo čuovvovaš háve čakčat 2020.

Gollegiella lea vuođđuduvvon sámegiela ovddidan- ja ealáskahttindoaibmabijuid movttiidahttima várás. Sámegielain leat sulaid 20 000 - 30 000 hubmi. Stuorimus sámegielain lea davvisámegiella, mii hubmojuvvo Norggas, Ruoŧas ja Suomas. Ruoŧas ja Norggas hubmojuvvo maid lullisámegiella, julevsámegiella, ubmisámegiella ja biŧonsámegiella. Suomas hubmojuvvo davvisámegiela lassin anárašgiella ja nuortalašgiella. Ruoššas eanas sámegiela hubmit hupmet gielddasámegiela ja hui hárvvet nuortalaš-, áhkkil- ja darjjesámegiela. Buot sámegielat leat uhkivuloš gielat.

Bálkkašumi leat vuođđudan Norgga, Ruoŧa ja Norgga sámi áššiin ovddasvástideaddji ministarat ja dáid riikkaid sámedikkiid ságadoallit. Bálkkašupmi juhkkojuvvui vuosttaš geardde jagi 2004 ja dat mieđihuvvo juohke nuppi jagi. Bálkkašumi sturrodat lea 15 000 euro. Dat sáhttá juogaduvvot máŋgga vuoiti gaskka.

Bálkkašupmi mieđihuvvo priváhta olbmuide dehe servošiidda, mat leat leamaš ánssolaččat barggadettiin mearkkašahtti ládje sámegiela ovddideami, gárgeheami dehe seailluheami várás Norggas, Ruoŧas, Suomas dehe Ruoššas. Evttohusa bálkkašumi oažžus sáhttá dahkat priváhta olmmoš, joavku dehe searvvuš Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas.

Bálkkašumi oažžu vállje gilvui almmuhuvvon evttohasaid joavkkus Gollegiella-árvvoštallankomitea.

Giellabálkkašumi Gollegiela njuolggadusat

Karin Tuolja Johkamohkis Ruoŧas ja Jekaterina Mechkina Murmánskkas Ruoššas oažžuba davviriikalaš sámi giellabálkkašumi jagi 2018.

Sámi giellabálkkašupmi Gollegiella 2020 Ellen Pautamoi ja Jonar Thomassonii

Ellen Pautamo (Ergon Máreha Ánne Elle-Máret) Tamperes lea okta mearkkašahttimus sámi gáiddusoahpahusa ovddideaddjiin. Son bargá Sámi oahpahusguovddážis virtuálaskuvllas sámegiela ja kultuvrra lektorin. Pautamo lea čeahpes, hutkás ja movttiidahtti oahpaheaddji, gii doaibmá maiddái oahpaheaddjiid skuvlejeaddjin.

Jonar Thomasson Limingenis lea giellaáššedovdi ja bivnnuhis giellagáldu, gii gaskkusta sámegiela ja sámi kultuvrra sihke historjjá vásáhusaid. Thomasson lea ovddidan sámegiela seailuma ja ovddideami dokumenteremiin lullisámegiela. Son lea čoaggán Mojhtsijstie-girjásis muitalusaid, sániid já sátnevádjasiid lullisámegillii.

Ovddit giellabálkkašumi vuoitit:

2018
Karin Tuolja lea bargan julevsámegiela ovdii Ruoŧas olles rávis olbmo agis áigge. Son lea doaibman oahpaheaddjin, jorgaleaddjin, oahppomateriála ovddideaddjin ja gielladárkkisteaddjin. Tuolja lea dehálaš olmmoš julevsámegiela giellaservošis, ja sus leamašan guovddáš mearkkašupmi Norgga ja Ruoŧa giellaovttasbarggus, eandalii sátnevuorkkáid ja tearpmaid ovddideamis ja Biibbala jorgaleamis.

Jekaterina Mechkina oažžu Gollegiella-giellabálkkašumi guhkesáigásaš barggus gielddasámegiela sajádaga nannemis Ruoššas. Son lea oassálastán sátnevuorkká ovddideapmái ja gielddasámegiela sátnegirjji gárvvisteapmái. Mechkina lea čállán ja jorgalan girjjiid ja ovddidan oahppamateriála. Su dujiid bokte máŋggat leat oahpásmuvvan Murmánskka guovllu gielddasápmelaččaid eallimii ja kultuvrii.

Dieđáhus: Jagi 2018 davviriikkalaš sámegiela bálkkašupmi Gollegiella 

2016
Gollegiella 2016 juhkkojuvvui sámi áššiid ministariid ja sámedikkiid ságadolliid deaivvadeamis Stockholmmas. Bálkkašumi ožžo njeallje olbmo.

2014
Gollegiella mieđihuvvui golmma olbmui. Bálkkašumi ožžo davvisámegiela oahpaheaddji ja dutki Mikael Svonni, girječálli Kerttu Vuolab ja nuortalašgiela oahpaheaddji Seija Sivertsen. Árvvoštallankomitea bálkkašii Mikael Svonni guhkesáigásaš barggustis davvisámegiela buorrin Ruoŧa bealde. Kerttu Vuolab ánssašii Gollegiella-bálkkašumi barggustis davvisámegiela čáppagirjjálašvuođa ovddideaddjin  ja Seija Sivertsen eallinbarggustis nuortalašgiela ja nuortalaččaid kultuvra sihke nuortalašservoša buorrin.

2012
Divvun ja Giellatekno Tromssa universiteahtas sihke  Aleksandra Andrejevna Antonova ja Nina Jeliseevna Afanasjeva ožžo jagi 2014 giellabálkkašumi. Antonova ja Afanasjeva oaččuiga bálkkašumi, daningo soai leaba guhká bargan gielddasámegiela árvvusatnima loktema várás nu ahte leaba čállán girjjiid ja jorgalan sámegillii ja sámegielas. Dasa lassin soai leaba bargan ortografiijagažaldagaiguin. Divvun ja Giellatekno oaččui bálkkašumi ođđaáigásaš teknologiija ávkin atnimis dađi lági mielde, ahte dat lea dahkan vejolažžan fállat sámegiel geavaheaddjái riektačállin- ja riektalohkanprográmmaid ja sátnegirjjiid, mat buot leat neahtas.

2010
Guokte sápmelaš nissona, Máret Sárá Kárášjogas sekä Lajla Mattson Magga Guovdageainnus jugiiga jagi 2010 giellabálkkašumi. Sárá lea ovddidan sámegiela oahpaheaddjin, journalistan ja girječállin. Son lea čállán oahppogirjjiid sihke čoaggán ee. stohkosiid ja sátnevádjasiid girjin. Mattson Magga lea dujiidis bakte gáhtten, oahpahan ja ovddidan lullisámegiela. Son lea čállán lullisámegiel sátnegirjjiid, čáppa- ja fágagirjjálašvuođa sihke dasa lassin dahkan jorgalanbargguid ja čohkken gielladeasttaid.

2008
Sámi Siida Ohcejogas Suomas ja Henrik Barruk Straejmies Ruoŧas juogadeigga jagi 2008 giellabálkkašumi. Sámi Siida -searvi oaččui bálkkašumi sámegiela sajádaga nannema várás bargon barggus Ohcejoga gielddas. Henrik Barruk lea guhká dokumenteren ja ealáskahttán ubmisámegiela. Vuosttaš čállosat, mat almmustuhttojuvvoje sámegillii 1600-logus, ledje čállojuvvon ubmisámegillii, ee. ABC-girji.

2006
Harald Gaski ja Jouni Moshnikoff oaččuiga jagi 2006 giellabálkkašumi. Jouni Moshnikoff (1940-2012) gudnejahttojuvvui guhkes ja ealjáris barggus nuortalašgiela buorrin. Harald Gaski lea dahkan viiddes giellaovddidanbarggu ja iežas dutkanbargguinis lea leamaš márkkašahtti dahkki sámegielalaš čáppagirjjálašvuođa árvvusatnima loktemis.

2004
Ella Holm Bull ja Anarâkielâ servi (anárašgiela searvi) oaččuiga easkavuođđuduvvon davviriikkalaš sámegiela Gollegiella-bálkkašumi jagi 2004. Ella Holm Bull (1929-2006) barggai oba eallimis áigge lullisámegiela ovddideami várás. Su ulbmilin lei lasihit sihke njálmmálaš ja čálalaš lullisámegiela geavahusa. Anarâkielâ servi lea dan rájes go searvi vuođđuduvvui Anáris jagi 1986 bargan áŋgirit anárašgiela ealáskahttima várás.