Uusi konkurssilaki tulee voimaan syyskuun alusta
Uusi konkurssilaki tulee voimaan syyskuun alusta. Vuodelta 1868 periytyvän konkurssisäännön korvaava laki pohjautuu pitkäaikaiseen ja laajaan oikeuskäytäntöön, 1990-luvulla toteutettuihin uudistuksiin sekä konkurssiasiain neuvottelukunnan hyvää pesänhoitotapaa koskeviin suosituksiin.
Konkurssilaki ei aiheuta merkittäviä muutoksia konkurssimenettelyyn taikka velkojien tai velallisen asemaan. Raukeavien konkurssien vaihtoehdoksi tulee kuitenkin niin sanottu julkisselvitys, jossa konkurssi jatkuu konkurssiasiamiehen määräämän julkisselvittäjän vastuulla.
Velkojan on edelleenkin valvottava saatavansa
Konkurssilaki koskee kaikenlaisia velallisia; yrityksiä, yksityishenkilöitä ja kuolinpesiä. Konkurssiin asettamisen edellytyksenä on velallisen maksukyvyttömyys. Konkurssiin asettamisesta päättää käräjäoikeus. Toisin kuin nykyisin, jo konkurssiin asettamisesta julkaistaan kuulutus virallisessa lehdessä.
Konkurssissa velallisen omaisuus siirtyy konkurssipesän hallintaan. Käräjäoikeus määrää omaisuutta ja pesän hallintoa hoitamaan pesänhoitajan. Omaisuus realisoidaan ja varat käytetään velkojen suoritukseksi.
Velkojainkuulustelua ei enää järjestetä tuomioistuimessa. Tavoitteena on säästää kustannuksia. Myös pesäluettelon pakollisesta oikeaksi vahvistamisesta käräjäoikeudessa luovutaan. Menettelyä käytetään vain pesänhoitajan sitä erityisesti vaatiessa. Tavallisesti riittää, että velallinen vahvistaa pesäluettelon tiedot oikeaksi.
Velkojan on edelleen valvottava saatavansa eli ilmoitettava saatavansa pesänhoitajalle, jotta se otettaisiin huomioon konkurssipesän varojen jaossa. Nykyisestä poiketen pesänhoitaja voi kuitenkin ottaa saatavan omasta aloitteestaankin huomioon, jos saatava on selvä.
Pesänhoitaja päättää valvontapäivästä ja ilmoittaa siitä kuulutuksella virallisessa lehdessä sekä toimittaa tiedon kaikille tunnetuille velkojille ja käräjäoikeudelle. Valvontapäivästä menee tieto myös Oikeusrekisterikeskuksen pitämään konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteriin.
Velkoja voi valvoa saatavansa valvontapäivän jälkeenkin. Jälkivalvonnasta on kuitenkin maksettava konkurssipesälle eräänlainen viivästysmaksu, joka on yksi prosentti saatavan määrästä, kuitenkin vähintään 600 euroa ja enintään 6 000 euroa. Tähän asti valvontakirjelmänsä myöhässä jättänyt velkoja on menettänyt kokonaan oikeutensa maksunsaantiin, jollei myöhästymiselle ole ollut velkojasta riippumatonta estettä.
Pesänhoitaja laatii konkurssisaatavista jakoluetteloehdotuksen, jonka käräjäoikeus vahvistaa. Käräjäoikeus myös ratkaisee saatavia koskevat riitaisuudet. Vahvistetun jakoluettelon perusteella konkurssipesän varat jaetaan velkojille.
Velkojat käyttävät konkurssipesissä ylintä päätösvaltaa. Velkojainkokous säilyy keskeisenä päätöksentekoelimenä, mutta kokoukset voidaan järjestää myös etäkokouksina. Päätöksenteko voidaan hoitaa niinkin, ettävelkojat ottavat kantaa pesänhoitajan esittämiin kysymyksiin kirjallisesti tai sähköisessä muodossa.
Ei veloista vapauttavaa vaikutusta
Konkurssilla ei edelleenkään ole veloista vapauttavaa vaikutusta, vaan velallinen jää edelleen henkilökohtaiseen vastuuseen niistä veloista, joita ei kateta konkurssipesän omaisuudesta. Tällä on asiallista merkitystä vain luonnolliselle henkilölle, koska konkurssi johtaa yleensä yhtiön purkautumiseen. Vapautuakseen veloistaan velallisella on mahdollisuus joko ennen konkurssia tai
sen jälkeen hakea velkajärjestelyä.
Julkisselvitys vaihtoehdoksi konkurssin raukeamiselle
Tähän asti suuri osa konkursseista on rauennut, koska konkurssipesän varat eivät ole riittäneet konkurssin jatkamiseen. Kun konkurssi raukeaa, omaisuuden vallinta palautuu velalliselle eikä velalliseen tai velallisen toimintaan voida kohdistaa enää niitä selvitystoimia, jotka ovat mahdollisia konkurssin aikana. Konkurssin rauetessa selvittämisaika jää varsin lyhyeksi, ja on mahdollista, että selvitystoimet jäävät sen vuoksi puutteellisiksi.
Uuden konkurssilain mukaan varojen puuttuessakin konkurssia voidaan jatkaa, jos siihen on syytä erityisesti velalliseen ja velallisen toimintaan kohdistuvien selvitystarpeiden vuoksi. Vaihtoehdoksi konkurssin raukeamiselle tulee kokonaan uudenlainen menettely, julkisselvitys. Julkisselvityksessä velkojien päätäntävalta lakkaa ja konkurssimenettely jatkuu välittömästi konkurssiasiamiehen valvonnassa.
Pesän hallintoa hoitaa konkurssiasiamiehen tehtävään määräämä julkisselvittäjä, joka yleensä on asianajaja. Julkisselvitykseen siirtymisestä päättää aina käräjäoikeus.
Julkisselvityksestä aiheutuvat kustannukset maksetaan valtion varoista siltä osin kuin konkurssipesän varat eivät riitä niihin.
Lisätietoja: lainsäädäntöneuvos Liisa Lehtimäki, puh. (09) 1606 7719 ja erityisasiantuntija Riitta Hämäläinen, puh. (09) 1606 7673