Velan lopullista vanhentumista koskeva säännös voimaan vuodenvaihteessa
Velan lopullista vanhentumista koskeva säännös tulee voimaan vuoden 2008 alusta. Sen mukaan saatava vanhentuu lopullisesti, kun ulosoton enimmäisaika on kulunut umpeen. Enimmäisaikaa koskevat säännökset lisättiin ulosottolakiin jo vuonna 2004. Päävelallisen vapauduttua myös takaaja vapautuu. Saatavaa ei jatkossa voida enää periä myöskään velallisen kuolinpesästä.
Muutokset sisältyvät uuteen ulosottoa koskevaan ulosottokaareen. Suurin kertakaikkinen merkitys velan vanhentumista koskevalla uudistuksella on 1990-luvun alun velkojen osalta, joiden ulosotto päättyy tulevan maaliskuun alusta, kun niiden osalta ulosoton enimmäisaika tulee täyteen. Kaikkiaan veloista vapautuvia ulosottovelallisia arvioidaan olevan kymmeniä tuhansia. Osalla niistä, joiden vanhojen velkojen ulosotto päättyy, on ulosotossa uusia velkoja, joiden osalta ulosotto jatkuu. Tarkkaa tietoa jakautumasta tässä suhteessa ei ole. Lakkaavien ulosottovelkojen pääoma on yhteensä noin 1,6 miljardia euroa.
Velkaa voidaan periä velallisena olevalta luonnolliselta henkilöltä ulosottotoimin 15 vuoden ajan (eräissä tapauksissa 20 vuoden ajan). Määräaika lasketaan lopullisesta tuomiosta. Nykyisten säännösten mukaan määräajan päättyminen estää saman velan ulosottoperinnän, mutta velka ei kuitenkaan vanhennu eikä muutenkaan lakkaa.
Määräaikaa voidaan jatkaa jos velallinen on vaikeuttanut maksunsaantia
Lain mukaan ulosoton 15 tai 20 vuoden määräaikaa voidaan jo nykyisin käräjäoikeuden päätöksellä jatkaa kymmenellä vuodella, jos velallinen on alkuperäisen määräajan kuluessa olennaisesti vaikeuttanut velkojan maksunsaantia esimerkiksi kätkemällä omaisuuttaan tai antamalla harhaanjohtavia tietoja taloudellisesta asemastaan.
Tämä on jatkossakin perusedellytyksenä ulosoton jatkamiselle. Uutta on, että vuoden 2008 alusta laissa mainitaan nimenomaisesti eräitä toimintatapoja, kuten omaisuuden kätkeminen ja lahjoittaminen, tarkoituksellinen lisävelkaantuminen sekä maksukyvyttömyysmenettelyssä varallisuustietojen salaaminen tai vääristely. Kuitenkin myös muunlainen sopimaton toiminta saattaa johtaa ulosoton määräajan jatkamiseen.
Alaikäisestä ulosottovelallisesta ilmoitus holhousviranomaiselle
Uuden lain mukaan ulosottomiehen on vuoden 2008 alusta alkaen tehtävä holhousviranomaiselle eli maistraatille ilmoitus alle 18-vuotiaista velallisista, joilta peritään muuta yksityisoikeudellista velkaa kuin korvaussaatavaa. Ilmoitus holhousviranomaisille tehdään myös silloin, kun alaikäisellä on veroja maksamatta.
Uudistuksen tarkoituksena on puuttua alaikäisen velkaannuttamiseen. Tavoitteena on myös saada erilaiset julkiset velkojat huomaamaan se, että lapsen nimelle kirjoitettu lasku saattaa päätyä ulosottoon ja aiheuttaa lapselle maksuhäiriömerkinnän. Tästä syystä velkojalta pyydetään jatkossa selvitys alle 15-vuotiaan maksuvelvollisuudesta muun muassa erilaisten terveyden- ja sosiaalihuollon maksujen osalta.
Ulosottolaitoksesta kaksiportainen
Uudella lailla ulosoton hallinto organisoidaan kaksiportaiseksi niin, että paikallistasolla on 22 ulosottopiiriä omina paikallisina ulosottovirastoinaan ja keskustasolla on hallintovirasto. Tämä kokonaisuus muodostaa jatkossa oikeusministeriön alaisen ulosottolaitoksen. Keskusvirasto hoitaa valtaosan nykyisin oikeusministeriössä ja läänihallituksissa hoidettavista tehtävistä. Keskusvirastosta annetaan myöhemmin oma lakinsa. Uusi virasto aloittanee toimintansa vuonna 2010. Siihen asti ulosoton toiminnan ohjaus- ja kehittämistehtävät hoidetaan oikeusministeriön ulosottoyksikössä.
Avustavista ulosottomiehistä kihlakunnanulosottomiehiä
Kihlakunnanvirastojärjestelmä lakkaa ensi vuoden alusta. Kihlakuntajako jää kuitenkin voimaan toistaiseksi. Kihlakunta-sana säilyy ainakin ulosoton virkanimikkeissä, sillä uuden ulosottokaaren mukaan avustavat ulosottomiehet ovat kihlakunnanulosottomiehiä. Lain tarkoittamia ulosottomiehiä ovat jatkossa kihlakunnanvouti ja kihlakunnanulosottomies. Nimismiesjärjestelmästä luovutaan myös ulosoton osalta.
Ulosottovelallisia oli lokakuun 2007 lopussa kaikkiaan 312 100, joka on 1,9 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Velallisten määrä oli enimmillään vuoden 1994 lopussa, jolloin velallisia oli noin 512 600.
Lisätietoja:
ulosottojohtaja Juhani Toukola, puh. (09) 1606 7773,
neuvotteleva virkamies Kari Liede, puh. (09) 1606 9527,
hallitussihteeri Petteri Katajisto, puh. (09) 1606 7551
(sähköposti: [email protected])