Luottotietojen sääntelystä ehdotetaan kattavampaa
Kuluttajia, yrityksiä ja yritysten vastuuhenkilöitä koskevien luottotietojen sääntely tulisi koota yhteen luottotietolakiin, ehdottaa oikeusministeriön asettama työryhmä. Se luovutti mietintönsä tänään oikeusministeri Johannes Koskiselle.
Nykyisin laissa säännellään tarkemmin vain kuluttajaa koskevista luottotiedoista ja niiden käsittelystä. Yrityksiä koskevista luottotiedoista ei ole lainkaan säännöksiä. Ongelmana on pidetty sitä, että yrityksen yhdenkin vastuuhenkilön maksuhäiriötiedot voivat heikentää yrityksen luottokelpoisuutta ja vaikeuttaa uuden yritystoiminnan käynnistymistä.
Työryhmän ehdottamassa luottotietolaissa säädettäisiin yrityksiä ja niiden vastuuhenkilöitä sekä kuluttajia koskevista luottotiedoista. Laissa olisi säännökset luottotietorekistereihin talletettavista tiedoista ja niiden säilytysajoista. Siinä määriteltäisiin nykyistä täsmällisemmin, mihin tarkoituksiin henkilön luottotietoja saa luovuttaa ja käyttää.
Luottotietotoiminta saatettaisiin tietosuojavaltuutetun valvonnan alaiseksi. Toiminnan harjoittajilta edellytettäisiin luotettavuutta sekä hyvän luottotietotavan noudattamista.
Pelisäännöt yrityksen vastuuhenkilön luottotietojen käytölle
Yrityksestä saisi tallettaa luottotietorekisteriin muun muassa maksuhäiriötiedot ja yrityksen maksutapaa koskevat tiedot. Rekisterinpitäjä saisi merkitä yrityksen vastuuhenkilöistä myös sellaisia tietoja, jotka poikkeavat viranomaisten julkisista rekistereistä, jos viranomaisrekisterin tieto ei anna oikeaa kuvaa yrityksessä tosiasiallista määräysvaltaa käyttävistä henkilöistä. Tällä voitaisiin ehkäistä bulvaanien käyttöä yritystoiminnassa.
Rekisterinpitäjä saisi yhdistää yrityksen vastuuhenkilöä koskevat henkilöluottotiedot yritysluottotietorekisteriin. Yrityksen vastuuhenkilöä koskevien luottotietojen käyttöä rajoitettaisiin nykytilanteeseen verrattuna. Vastuuhenkilön luottotietoja saisi käyttää luottokelpoisuuden arvioinnissa silloin, kun on kyse toimintaansa aloittavasta yrityksestä tai yrityksestä, jossa määräämisvalta on siirtynyt tai enemmistö vastuuhenkilöistä vaihtunut.
Vastuuhenkilön luottotietoja saisi käyttää myös avoimen yhtiön, kommandiittiyhtiön tai pienen osakeyhtiön luottokelpoisuuden arvioinnissa.
Luottotietojen tietosisältö monipuolisemmaksi
Luottotietorekisteriin saisi nykyiseen tapaan tallentaa viranomaisten toteamia ja velkojien ilmoittamia maksuhäiriötietoja. Myös henkilön tai yrityksen luottokelpoisuutta osoittavan luokituksen tai tunnusluvun saisi rekisteröidä. Laissa määriteltäisiin, mitä tietoja luottoluokituksen muodostamiseen voidaan käyttää.
Uutta olisi rekisteriin merkittävä tieto siitä, että maksuhäiriö on syntynyt takausvastuun johdosta. Tieto merkittäisiin rekisteröidyn pyynnöstä ja tämän antaman luotettavan selvityksen perusteella. Merkintä takausvastuusta olisi työryhmän mukaan perusteltu siksi, että takausvastuusta johtuva maksuhäiriö ei välttämättä ole luonteeltaan täysin rinnastettavissa omaan maksun laiminlyöntiin.
Samoin olisi rekisteriin otettava rekisteröidyn pyynnöstä tieto siitä, mitkä merkinnät aiheutuvat saman saatavan laiminlyönnistä.
Luottotietojen käyttö työelämässä selvitettävä
Henkilöluottotietojen käyttötarkoitukset määriteltäisiin nykyistä täsmällisemmin. Ehdotukseen on otettu säännökset muun muassa siitä, missä tilanteissa työnantaja voi käyttää työnhakijan ja työntekijän luottotietoja. Työryhmällä ja sen kuulemillaasiantuntijoilla oli kuitenkin erilaisia käsityksiä luottotietojen käytöstä työelämässä. Tältä osin säännösten valmistelua tulisikin työryhmän mielestä jatkaa työmarkkinaosapuolten ja valtion kesken.
Ehdotuksen mukaan työnantaja saisi pyytää luottotiedot vain siitä henkilöstä, joka valitaan avoinna olevaan työpaikkaan. Edellytyksenä olisi, että kyseisessä tehtävässä vaaditaan erityistä luotettavuutta ja tehtävään liittyy taloudellinen vastuu. Kotitalouksillakin olisi oikeus käyttää luottotietoja palkatessaan esimerkiksi siivoojan tai remonttimiehen, joka pääsee valvomatta työnantajan kotiin.
Työryhmä toteaa, että luottotietoja on työelämässä käytetty niiden alkuperäistä tarkoitusta laajemmin yleisenä luotettavuuden osoittajana. Asianmukaisinta olisi, että tähän voitaisiin käyttää esimerkiksi suppeaa turvallisuusselvitystä. Työryhmä ehdottaa asian selvittämistä erikseen.
Yrityksillekin oikeus tarkastaa luottotietonsa
Luottotietorekisterin pitäjälle tulisi nykyistä laajempi tiedottamisvelvollisuus. Luonnolliselle henkilölle, josta on ensimmäistä kertaa tehty merkintä luottotietorekisteriin, olisi nykyiseen tapaan lähetettävä tieto rekisteröinnistä. Hänelle olisi myös kerrottava muun muassa oikeudesta tehdä oikaisuvaatimus.
Työryhmä ehdottaa, että myös yritykset saisivat oikeuden tarkastaa luottotietonsa rekistereistä ja saada virheellinen tieto korjatuksi. Tällainen oikeus on nykyisin vain luonnollisella henkilöllä. Omat luottotietonsa saisi tarkastaa maksutta kerran vuodessa.
Luottotietorekisterissä oleva virheellinen, puutteellinen, vanhentunut tai muuten harhaanjohtava tieto olisi oikaistava ilman aiheetonta viivytystä. Oikaisusta olisi rekisteröidyn pyynnöstä ilmoitettava sille, jolle on annettu virheellinen tieto.
Henkilöluottotietoja saisi luovuttaa sähköisesti edellyttäen että rekisteriin talletetaan tieto muun muassa siitä, kenen tietoja ja mitä tarkoitusta varten rekisteristä on haettu sekä kuka tietoja on hankkinut.
Luottotietotoiminnan harjoittajien tulisi antaa luottotietoja myös kuluttajille kohtuullista korvausta vastaan. Näin he voisivat nykyistä paremmin varmistua esimerkiksi sopimuskumppaninsa luotettavuudesta.
Tietojen säilyttämisaikoihin täsmennyksiä
Tietoja maksujen laiminlyönneistä säilytetään luottotietorekistereissä tietyn ajan. Työryhmä ehdottaa säilyttämisaikoja täsmennettäviksi ja joiltakin osin lyhennettäväksi.
Velan maksaminen voisi lyhentää maksuhäiriömerkinnän säilyttämisaikaa, mutta toisaalta säilyttämisaikaa voitaisiin jatkaa, jos rekisteröidylle tulee uusia maksuhäiriöitä.
Luottotietorekisterissä oleva merkintä olisi poistettava, jos rekisteröidyllä on ollut oikeus pidättäytyä maksusta esimerkiksi tuotteen tai palvelun puutteellisuuden vuoksi tai jos merkintä on muusta syystä harhaanjohtava.
Ei positiivisten luottotietojen rekisteriä
Työryhmä ei ehdota niin sanottujen positiivisten luottotietojen rekisteriä, johon talletettaisiin tiedot henkilön veloista ja siitä, että ne on hoidettu asianmukaisesti. Positiivista luottotietorekisteriä ei mm. työryhmän saamassa lausuntopalautteessa pidetty tarpeellisena. Sen on myös katsottu heikentävän yksityisyyden suojaa ja olevan käytännössä hankala toteuttaa.
Vakuutus- ja pankkialalla on käytössä rekisterejä, joihin kootaan tietoja erilaisista väärinkäytöksistä. Näiden perustaminen on nykyisin mahdollista tietosuojalautakunnan luvalla. Työryhmän mielestä tällaisista rekistereistä tulisi ottaa säännökset lakiin, sillä kyse on pysyviksi tarkoitetuista järjestelmistä, jotka sisältävät arkaluonteisia henkilötietoja.
Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Anna-Riitta Wallin, puh. (09) 1606 7693
sähköposti: [email protected]