Nuoren rikokseen puututtuva nopeasti ja vaikuttavasti
Nuorten rikosseuraamusjärjestelmän uudistamista pohtineen toimikunnan mielestä nuoren tekemään rikokseen on puututtava nopeasti ja vaikuttavasti. Sekä asian käsittelyssä että rangaistuksen määräämisessä on kiinnitettävä huomiota nuoren elämänolosuhteisiin ja niihin tekijöihin, jotka hänen kohdallaan ovat johtaneet rikokseen.
Nuoren on saatava tarvitsemaansa erilaista tukea kaikissa asian vaiheissa. Nuorisorangaistuksen tulee olla tuomitun erityistarpeet huomioon ottava mutta sisällöltään riittävän voimakkaasti hänen elämäänsä vaikuttava seuraamus.
Nuorten tekemien rikosten viranomaiskäsittely kaipaa nopeuttamista ja laadullista parantamista. Yhteistyön on toimittava kitkattomasti ja joustavasti. Nuoria koskevan asiantuntijaosaamisen turvaaminen käsittelyn eri vaiheissa ja viranomaisissa on tärkeää. Toimikunta korostaa myös vanhempien osallistumisen tärkeyttä.
Nuorten rikosseuraamusjärjestelmän laaja-alaista uudistamista valmistellut toimikunta luovutti mietintönsä tänään oikeusministeri Johannes Koskiselle. Toimikuntaa johti Keravan vankilan johtaja Kirsti Nieminen. Mietintöön liittyvät lakiehdotukset on tarkoitettu voimaan vuoden 2005 alusta.
Nuorisorangaistus voisi olla myös päihde- ja mielenterveyshoitoa
Alueellisesti rajoitettuna kokeiluna käytössä ollut nuorisorangaistus tulee ottaa käyttöön koko maassa, katsoo toimikunta. Saatujen kokemusten perusteella nykymuotoiseen nuorisorangaistukseen esitetään kuitenkin koko joukko muutoksia. Uusi rangaistus pyrittäisiin kohdentamaan entistä enemmän sellaisiin nuoriin, joille ehdollinen rangaistus ei ole riittävän tuntuva ja tehokas.
Nuorisorangaistuksen käyttöalaa laajennettaisiin myös 18-20-vuotiaana tehtyihin rikoksiin. Nyt kokeilussa oleva nuorisorangaistus voidaan tuomita vain alle 18-vuotiaana rikokseen syyllistyneelle. Rangaistusta tuomittaisiin vähintään neljä kuukautta ja enintään yksi vuosi kuten nykyisinkin. Tuomittu olisi valvonnassa rangaistusajan. Täytäntöönpanosta vastaisi edelleen Kriminaalihuoltolaitos.
Ehdotuksen mukaan rangaistus jakaantuisi perusmuotoiseen ja työpalvelulla tehostettuun nuorisorangaistukseen. Perusmuotoisessa nuorisorangaistuksessa rangaistus sisältäisi valvontatapaamisia, valvonnan alaisena suoritettavia sosiaalista toimintakykyä edistäviä tehtäviä ja ohjelmia sekä niiden yhteydessä annettavaa tukea ja ohjausta. Tapaamisen laiminlyönyt tuomittu voitaisiin määrätä noudettavaksi seuraavaan tapaamiseen.
Nuorisorangaistus voitaisiin tuomita työpalvelulla tehostettuna 18-20-vuotiaana tehdystä rikoksesta, jos nuorisorangaistusta olisi yksinään pidettävä riittämättömänä rangaistuksena. Vähintään 10 ja enintään 100 tuntia tuomittava työpalvelu käsittäisi työharjoittelua ja sen perusteella tehtävää palkatonta työtä. Nykyisin alle 18-vuotiaille tuomittavaan nuorisorangaistukseen kuuluvan, muutakin kuin työhön liittyvää osaa sisältävän nuorisopalvelun enimmäiskesto on 60 tuntia.
Jos nuorisorangaistuksen suorittaminen epäonnistuu, suorittamatta jääneen nuorisorangaistuksen sijasta voitaisiin erityisistä syistä tuomita ehdoton vankeusrangaistus.
Huomattava muutos nykyiseen olisi, että nuorisorangaistus voitaisiin määrätä kokonaan tai osaksi suoritettavaksi mielenterveys- tai päihdehoitona, jota pääsääntöisesti täydentäisi perusmuotoinen nuorisorangaistus. Muutoksen taustalla ovat kokemukset näistä ongelmista nuorten rikosten taustatekijöinä.
15 vuoden ikärajaa ei syytä muuttaa
Toimikunta ei näe syytä alentaa nykyistä 15 vuoden rikosoikeudellista vastuuikärajaa. Alle 15-vuotiaisiin parhaiten soveltuvat keinot ovat nykyisellään lastensuojelun käytössä, eikä niiden määrittelyyn osaksi rikosoikeudellista järjestelmää ole järkeviä eikä pitäviä käytännön syitä. Sen sijaan toimikunnan ehdotuksiin sisältyy joukko tätä ikäryhmää koskevia suosituksia.
Keinoja puuttua rikoksiin syyllistyneen alle 15-vuotiaan toimiin on, ja niitä olisi myös käytettävä nykyistä painokkaammin, toimikunta huomauttaa. Tärkeä merkitys on toimivalla lastensuojelujärjestelmällä. Alle 15-vuotias voi joutua vahingonkorvausvastuuseen. Rikosta voidaan käsitellä sovittelussa, jossa lapsi voidaan asianomistajan tapaamisen kautta saada kantamaan vastuuta teostaan. Rikos voidaan saattaa poliisitutkintaan, ja poliisi voisi toimikunnan ehdotuksen mukaan tarvittaessa ottaa lapsen kiinni enintään 12 tunniksi.
Uutena keinona alle 15-vuotiaan lapsen rikollisen toiminnan katkaisemiseksi toimikunta esittää, että sosiaalitoimen olisi tarvittaessa järjestettävä lapsen tilanteesta erityinen neuvottelutilaisuus, jossa mukana olisivat mm. kaikki lapsen elämänpiirissä olevat tahot.
Käsittely nopeammaksi, vanhemmat mukaan
Toimikunta painottaa nuoren tekemän rikoksen käsittelyn nopeuttamista sen kaikissa vaiheissa eli esitutkinnassa, syyteharkinnassa ja tuomioistuinkäsittelyssä. Kaikkien mukana olevien viranomaisten ja muiden tahojen olisi pyrittävä mahdollisimman pikaiseen käsittelyyn ja mahdollisuuksien mukaan samanaikaisiin toimenpiteisiin. Toimikunnan ehdotuksen mukaan alle 18-vuotiaan asia olisi käsiteltävä esitutkinnassa kiireellisesti.
Alle 18-vuotiaiden epäiltyjen vanhempien osallistumista kuulusteluihin ja oikeudenkäynteihin sekä muihin asian käsittelyvaiheisiin olisi pyrittävä edistämään. Nykyisin vanhemmat ovat vain harvoin läsnä lapsensa tekemän rikoksen oikeuskäsittelyssä. Osallistumisvelvoitteen sijasta vanhemmille voitaisiin esimerkiksi maksaa tukea kunnan sosiaalitoimesta, jos osallistumiseen on taloudellisia esteitä. Lisäksi vanhempia voitaisiin ilmoitusten ja kutsujen muotoiluilla kannustaa osallistumiseen.
Matkustuskielto, ehdollinen syyttämättä jättäminen ja puhuttelu käyttöön
Toimikunta korostaa poliisin määräämän matkustuskiellon käyttökelpoisuutta nuoren rikoskierteen katkaisussa. Matkustuskieltoon määrätty ei saa esimerkiksi poistua tietyltä paikkakunnalta tai alueelta taikka hänet voidaan velvoittaa olemaan tietyssä paikassa (esimerkiksi kotona) tai kieltää häntä oleskelemasta tietyllä alueella.
Uutena keinona ehdotetaan, että syyttäjä voisi tehdä syyttämättäjättämispäätöksen myös sillä perusteella, että nuori osallistuu johonkin sosiaalista selviytymistä edistävään hankkeeseen. Syyttäjä voisi myös lykätä alle 18-vuotiaan tekemää rikosta koskevaa syyteratkaisuaan esimerkiksi siksi, että asiasta pyritään sopimaan, nuori osallistuu edellä mainitun tyyppiseen hankkeeseen tai on hakeutunut sosiaali- ja terveydenhuollon toimien piiriin, esimerkiksi päihdekuntoutukseen.
Syyttäjä voisi myös tehdä syyttämättä jättämistä koskevan päätöksen ehdollisena. Päätös voitaisiin peruuttaa, jos nuori syyllistyy uuteen rikokseen kuuden kuukauden koeaikana. Päätös ehdollisesta syyttämättä jättämisestä olisi aina tehtävä henkilökohtaisessa tapaamisessa nuoren kanssa. Tapaamiseen kutsuttaisiin myös epäillyn huoltaja ja sosiaaliviranomaisen edustaja.
Toimikunta korostaa suoran palautteen antamisen merkitystä. Jos poliisi ei saattaisi asiaa eteenpäin syyttäjän käsiteltäväksi, olisi poliisin kuitenkin yleensä aina puhuteltava alle 18-vuotiaana rikokseen syyllistynyttä.
Vaikuttavaa puuttumista alle 18-vuotiaan vastaajan tekemään rikokseen pyrittäisiin edistämään korostamalla hänen läsnäolovelvollisuuttaan tuomioistuinkäsittelyssä. Vain erityisistä syistä asia voitaisiin ratkaista hänen poissaolostaan huolimatta. Lakiin tulisi myös säännös, jonka mukaan tuomarin on tarpeen mukaan pidettävä alle 18-vuotiaalle nuorelle puhuttelu tuomion antamisen yhteydessä.
Nuoren tilanteesta monipuolinen selvitys tuomioistuimelle
Nykyinen ns. henkilötutkinta korvattaisiin nuoren rikoksentekijän tilanteen selvittämisellä. Se jakaantuisi sosiaaliviranomaisen sosiaaliselvitykseen ja Kriminaalihuoltolaitoksen seuraamusselvitykseen. Sosiaaliviranomaisen olisi jo samassa yhteydessä pyrittävä siihen, että rikoksesta epäilty nuori ohjataan tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon tukitoimien ja palvelujen pariin.
Selvitysten tarkoituksena olisi tuottaa tuomioistuinta varten tietoa toisaalta nuoren elinolosuhteista ja tarpeellisista tukitoimista, toisaalta siitä, miten seuraamuksen valinnalla voidaan edistää nuoren sosiaalista selviytymistä ja estää hänen syyllistymistään uusiin rikoksiin.
Kotiaresti selvitettäväksi, sovittelua kehitettävä
Toimikunta katsoo, että sähköisesti valvotun kotiarestin käyttöä olisi syytä selvittää jatkossa perusteellisemmin kuin mitä toimikunnan työssä oli mahdollista. Uusina rangaistuksina toimikunta on harkinnut myös mm. laitosarestia, tuomioistuimen antamaa rangaistusvaroitusta ja ehdollista tuomitsematta jättämistä. Niiden käyttöön ottamista ei kuitenkaan pidetä tarpeellisena muiden tehtyjen ehdotusten lisäksi.
Toimikunta pitää sovittelua hyvänä ja käyttökelpoisena menettelynä käsiteltäessä lasten ja nuorten rikollisuutta. Toimikunta tukee suunnitelmia sovittelun valtakunnallistamiseksi.
Noutouhka ehdollisen vankeuden valvonnan tehosteeksi
Toimikunnan selkeä tavoite nuorten rangaistusjärjestelmän kehittämisessä on pyrkimys vapaudessa suoritettaviin seuraamuksiin. Huomattava osa ehdottomaan vankeuteen tuomituista nuorista palaa vankilaan nopeasti vapautumisensa jälkeen.
Valvonta voitaisiin edelleen tuomita ehdollisen vankeuden oheisseuraamukseksi alle 21-vuotiaana tehdystä rikoksesta. Uutta olisivat laiminlyönnin seuraamukset. Valvontatapaamiseen saapumatta jäänyt nuori voitaisiin mm. noutaa seuraavaan tapaamiseen.
Lisätietoja:
toimikunnan puheenjohtaja, vankilan johtaja Kirsti Nieminen, puh. (09) 7723 2802 ja 050 540 6324, [email protected], ja toimikunnan sihteeri, erityisasiantuntija Janne Kanerva (OM), puh. 1606 7723 ja 050 3388 472, [email protected]