Ulosottolain uudistuksen kolmas vaihe lausunnolle
Oikeusministeriössä on valmistunut meneillään olevaa ulosottolain uudistusta koskeva uusi ehdotus. Tämä ulosottolain kokonaisuudistuksen niin sanottu kolmas vaihe sisältää muun muassa omaisuuden ulosmittausta ja myyntiä koskevat säännökset. Tavoitteena on kehittää heikossa taloudellisessa asemassa olevien velallisten vähimmäissuojaa, parantaa yritystoiminnan jatkamisen edellytyksiä ulosotossa sekä kehittää vaihtoehtoja pakkohuutokaupalle.
Ehdotus on lausuntokierroksella syksyyn saakka. Oikeusministeriön tarkoituksena on antaa hallituksen esitys eduskunnalle ensi vuoden aikana. Uudet säännökset voisivat tulla voimaan aikaisintaan vuonna 2005.
Vuodelta 1895 olevaa ulosottolakia on vuosikymmenten kuluessa uudistettu monelta kohdin. Nykyisin vain pieni osa säännöksistä on alkuperäisessä asussaan. Merkittävä osa säännöksistä uudistuu maaliskuun 2004 alusta, kun kokonaisuudistuksen edellinen vaihe tulee voimaan. Ulosoton enimmäiskeston lisäksi se sisältää muun muassa yleistä ulosottomenettelyä koskevat uudet säännökset.
Pienituloisille jätettävää määrää korotettaisiin, suurituloisten ulosmittaus tiukemmaksi
Velalliselle on palkan ja muun toistuvaistulon ulosotossa jätettävä tietty suojaosuus omaan ja perheensä elatukseen. Suojaosuuden lisäksi velalliselle on jätettävä neljäsosa suojaosuuden ylittävästä nettopalkan osasta. Kun nettopalkka ylittää tietyn tulorajan, ulosmitataan koko nettopalkasta yksi kolmasosaja velalliselle jää kaksi kolmasosaa nettopalkasta.
Ulosmittauksen määrä on siten suhteellisen suuri silloin, kun velallisen tulot ovat pienet, mutta suhteellisen pieni silloin, kun velallisella on suuret tulot. Hyvinkin suurista nettotuloista ulosmitataan nykyisin vain kolmasosa. Ulosoton tuleva määräaikaisuus koskee kuitenkin myös näitä velallisia.
Ehdotuksen mukaan säännönmukainen ulosmittauksen määrä olisi tulevaisuudessakin nykyiseen tapaan kolmasosa nettotulosta. Pienituloisten velallisten suojaa parannettaisiin kuitenkin jonkin verran niin, että säännönmukaista lievempää ulosmittausta sovellettaisiin nykyistä laajemmin. Toisin kuin nykyisin suojaosuudessa otettaisiin jatkossa huomioon myös velallisen elatuksen varassa oleva avopuoliso.
Suurituloiselle jätettävää määrää pienennettäisiin eli suurissa tuloluokissa otettaisiin käyttöön progressiivinen ulosmittauksen laskemistapa. Sen mukaan ulosmittauksen määrä nousisi yhdestä kolmasosasta aina puoleen nettopalkasta. Tätä ulosmittauksen tiukennusta ryhdyttäisiin kuitenkin soveltamaan vasta kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen. Tiukennus koskisi vain suurituloisia eli sellaisia velallisia, joiden nettotulo on neljä kertaa suojaosuuden määrä. Esimerkiksi yksin elävän velallisen osalta ankarampaa ulosmittausta ryhdyttäisiin soveltamaan vasta, kun nettotulo ylittää 2 160 euroa. Perheellisellä raja olisi huomattavasti isompi.
Vapaakuukausia nykyistä useammin
Niin sanottua vapaakuukausijärjestelmää selkeytettäisiin. Vuoden jatkuneen palkan ulosmittauksen jälkeen pienituloisella velallisella on nykyisin oikeus saada ulosoton keskeytys 1-3 kuukaudeksi vuodessa. Ulosottomies voi myöntää vapaakuukausia myös korkeiden välttämättömien elinkustannusten tai muun erityisen syyn perusteella.
Ehdotuksen mukaan pienituloisella velallisella olisi jatkossa oikeus saada vuosittain kaksi vapaakuukautta ja kolme vuotta kestäneen ulosoton jälkeen kolme vapaakuukautta. Muutoin velallisella olisi oikeus nykyiseen tapaan yhdestä kolmeenvapaakuukauteen.
Velallisen aseman helpottamiseksi ehdotetaan myös, että pitkään työttömänä olleen velallisen työllistyessä ulosmittausta voitaisiin lykätä enintään neljä kuukautta. Edellytyksenä olisi, ettei velkojan maksunsaanti olennaisesti vaarannu.
Ulosottomaksuihin helpotuksia
Nykyisin ulosottomaksut kohdistuvat ankarana etenkin pienituloisimpiin tulonsaajiin. Velallisen maksettavaksi kuuluva taulukkomaksu peritään jokaisesta kertyneestä maksuerästä. Näin ulosottomaksujen suhteellinen osuus nousee sitä korkeammaksi, mitä pienemmissä erissä suoritus kertyy.
Ehdotuksen mukaan sen jälkeen, kun ulosmittaus on kestänyt kolme vuotta ja velallinen sinä aikana on suorittanut määrätyn määrän taulukkomaksuja, taulukkomaksujen perintää helpotettaisiin huomattavasti.
Koska maksujen määrä suhteessa kertymään saattaa nousta suhteettoman korkeaksi lyhytkestoisemmassakin ulosmittauksessa, ulosottomies voisi myös tällaisessa tilanteessa myöntää maksuvapauden tai –helpotuksen. Nykyiseen tapaan maksuvapautus voitaisiin myöntää myös muissa kohtuuttomissa tilanteissa.
Yritystoiminnan jatkamiselle nykyistä parempi suoja
Elinkeinonharjoittajan urakkasopimuksen tai muun vastaavan sopimuksen perusteella saamasta elinkeinotulosta on nykyisin jätettävä ulosmittaamatta pääsääntöisesti viisikuudesosaa. Rajoitus koskee vain luonnollista henkilöä. Jos velallinen harjoittaa maatilataloutta tai muuta elinkeinotoimintaa pienyhtiömuodossa, yhtiön saama tulo ulosmitataan kokonaan.
Ehdotuksen mukaan elinkeinotulon suoja laajennettaisiin koskemaan kaikenlaista yksityisen elinkeinonharjoittajan saamaa tuloa. Tulosta voitaisiin jättää velalliselle säännönmukaista suurempi määrä, jos se mahdollistaa toiminnan jatkamisen eikä vaaranna velkojan etua. Sama mahdollisuus laajennettaisiin koskemaan tietyin edellytyksin myös pien- ja perheyhtiöitä.
Myös yhteisomistuksessa oleva omaisuus voitaisiin ulosmitata
Ulosotto on nykyisellään varsin tehotonta silloin, kun velallinen omistaa määräosan jostakin omaisuudesta tai kun hän on kuolinpesän osakas. Puutteena on, ettei yhteisomistussuhdetta voida purkaa ulosottomenettelyssä. Velallisen osuus joudutaan myymään sellaisenaan, jolloin myyntitulos jää yleensä huonoksi.
Ehdotuksen mukaan ulosottomies voisi ulosmitata ja myydä koko yhteisomistusesineen laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä. Edellytyksenä olisi muun muassa, että esineen myynti todennäköisesti tuottaa velallisen osalle huomattavasti korkeamman kertymän kuin osuuden myynti. Kirjattu hallinnanjakosopimus estää kiinteistön myynnin.
Toinen yhteisomistaja menettäisi osuutensa mutta saisi osansa kauppahinnasta. Hänellä olisi myös mahdollisuus ostaa yhteisomistusesine itselleen ulosottomyynnissä. Myynnistä tullut kertymä jaettaisiin yhteisomistajille määräosuuksien suhteessa, ja kulut maksettaisiin velallisen osuudesta. Myös nykyään yhteisomistus voidaan saada puretuksi vastoin yhteisomistajan tahtoa tuomioistuimessa.
Kuolinpesän osuuden ulosmittauksessa nykyiset säännökset edellyttävät velkojan omaa aktiivisuutta. Ehdotuksen mukaan ulosottomies huolehtisi siitä, että pesä tulee selvitetyksi ja perintö jaetuksi. Perintöä saavan velallisen asemaa helpotettaisiin niin, että hän saisi aina pitää puolet saamastaan perinnöstä. Näin velalliselle jäisi varoja perintöveron maksamiseen.
Vapaa myynti vaihtoehdoksi huutokaupalle
Ulosmitatun omaisuuden myyntitapana on nykyisin julkinen huutokauppa eli pakkohuutokauppa. Ehdotuksen mukaan ulosottomies voisi pakkohuutokaupan sijasta myydä ulosmitatun esineen myös vapaasti. Pääsääntö kuitenkin olisi, että ulosmitattu omaisuus myydään julkisella huutokaupalla.
Vapaa myynti voitaisiin toteuttaa tilanteen mukaan joustavalla tavalla esimerkiksi niin, että ulosottomies hankkii itse tarjouksia, kiinteistönvälittäjän avulla tai että asianosaiset itse toimivat. Vapaa myynti edellyttäisi yleensä velallisen ja velkojien suostumusta.
Nykyinen säännös hyväksyttävästä vähimmäishinnasta koskee vain kiinteistöä sekä asunto- tai kiinteistöosakeyhtiön osakkeita. Suoja alihintaan myyntiä vastaan ulotettaisiin kaikenlaiseen arvokkaaseen omaisuuteen. Lisäksi uusilla säännöksillä selkeytettäisiin ja parannettaisiin ostajan oikeusturvaa.
Vaihtoehtoiset perintäkeinot lakiin
Jo nyt varsin laajalti käytössä olevista ulosmittaukselle vaihtoehtoisista perintäkeinoista, kuten maksuajan myöntämisestä ja maksusuunnitelmasta, otettaisiin lakiin nimenomaiset säännökset. Tällöin velallinen suorittaa omatoimisesti hakijan saatavan ulosottoon. Säännöksiä sovellettaisiin myös yhtiömuodossa toimiviin velallisiin.
Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Tuula Linna, puh. (09) 1606 7718, ja
lainsäädäntöneuvos Tatu Leppänen, puh. (09) 1606 7678
sähköposti: [email protected]