Hyppää sisältöön
Stáhtaráđđi ja ministeriijat Media

Sápmelaččaid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna álggaha barggus Suomas

Stáhtaráđi kansliija
Julkaisuajankohta 28.10.2021 13.24
Dieđáhus

Stáhtaráđđi lea ásahan Sápmelaččaid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna stáhtaráđi čoahkkimis 28. golggotmánu. Bargu Sápmelaččaid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna vuođđudeapmin lea jotkojuvvon oaiveministtar Sanna Marin ráđđehusprográmma mielde. Ášši lea válmmaštallon deahtis ovttasbarggus Sámedikkiin ja Nuortalaččaid siidačoahkkimiin. Kommišuvnna mihttomearrin lea čohkket sápmelaččaid vásáhusaid Suoma stáhta ja sierra virgeoapmahaččaid doaimmain ja dahkat dán dieđu oinnolažžan.

”Sávan menestumi Sámiid duohtavuođa- ja soabadallankommišuvdnii dan dehálaš barggus. Oktasaš mihttomearrámet lea, ahte kommišuvnna barggu mielde dialoga ja luohttámuš sámiid ja stáhta gaskkas lassána. Dušše ipmirdemiin maid sápmelaččat leat vásihan, sáhttit eakti vugiin gávdnat čovdosiid boahttevuhtii”, oaiveministtar Sanna Marin dadjá.

”Odne álgá mearkkašahtti bargu sámiid deaividan olggušteami ja stáhta assimilerenpolitihka dagahan čuovvumušaid čielggadeapmin. Sámiid eamiálbmotrivttiid dovddasteapmi ja ollašuhttin roahkkasaddá Suomas ain. Sávan, ahte dán lossa proseassa čađaheamis bohtet konkrehta doaimmat, mat albma láhkai ovddidit sámiid sajádaga suopmelaš servodagas”, gávnnaha Sámedikki sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

” Sámiid duohtavuođa- ja soabadallankommišuvdna boahtá dahkat dehálaš ja seammás lossa barggu. Kommišuvnna barggu álggedettiin lea duohken jo máŋgga jagi fuolalaš ráhkkananbargu sámiid ja stáhta gaskasaš áddejumi ja luohttámuša lasiheapmin. Sávvat kommišuvnna bargui menestumi ja doarvái resurssaid lihkostuvvama dorvvasteapmin”, dadjá nuortalaččaid luohttámušolmmoš Veikko Feodoroff.

Sápmelaččaid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna lea doaimmainis iehčanas ja sorjjasmeahttun. Dasa gullet vihtta komissára, geain guokte leat ásahuvvon stáhtaráđi evttohusas, guokte Sámedikki evttohusas ja okta Nuortalaččaid siidačoahkkima evttohusas.

Kommišuvnna lahtut leat: 

  • nákkosgirjedutki, vuoigatvuođadiehtaga kandidáhta Heikki J. Hyvärinen 
  • hálddahusdiehtaga magisttar Irja Jefremoff
  • earkebismá emeritus Kari Mäkinen
  • bargoeallinprofessor, vuoigatvuođadiehtaga doavttir Hannele Pokka
  • filosofiija magisttar Miina Seurujärvi 

Sápmelaččaid duohtavuođa- ja soabadanproseassa mihttomearrin lea:

  • Dovddastit ja árvvoštallat sápmelaččaid historjjálaš ja dáláš vealaheami, maiddái stáhta assimilerenpolitihka, ja vuoigatvuođaid loavkidemiid.
  • Čielggadit, mo dát váikkuha sápmelaččaide ja sin servodahkii dáláš dilis.
  • Evttohit, mo sáhtášii ovddidit oktavuođa sápmelaččaid ja Suoma stáhta gaskkas ja sápmelaččaid gaskkas.
  • Lasihit diđolašvuođa sápmelaččain Suoma eamiálbmogin.

Mihttomearrin lea maiddái, ahte duohtavuođa- ja soabadanproseassa boađusin Suoma stáhta guoddá ovddasvástádusa ja ovttas Sámedikkiin, Nuortalaččaid siidačoahkkimiin ja earáiguin sámedoaibmiiguin nanne sápmelaččaid vuoigatvuođaid ollašuvvama Suomas. Psykososiálalaš doarjja lea mihtilmas oassi Sápmelaččaid duohtavuođa- ja soabadanproseassa ollašuvvamis.
 
Kommišuvdna gárvvista barggustis raportta, mii sisttisdoallá maiddái doaibmabidjoevttohusaid. Raporta luobahuvvo stáhtaráđđái, Sámediggái ja Nuortalaččaid siidačoahkkimii 30.11.2023 rádjái.

Sápmelaččaid sajádat eamiálbmogin lea dorvvastuvvon Suoma vuođđolágas. Vuođđolága 17 § 3 momeantta mielde sápmelaččain eamiálbmogin lea vuoigatvuohta bajásdoallat ja ovddidit gielaset ja kultuvrraset.

Riikkaidgaskasaš ovdagovat

Duohtavuođa- ja soabadankommišuvdnainstitušuvnna ruohttasat ollet gitta 1970-lohkui. Riikkaidgaskasaččat duohtavuođakommišuvdnan dahje duohtavuođa- ja soabadankommišuvdnan gohčoduvvojit proseassat, main gieđahallat historjjás dáhpáhuvvan kollektiivvalaš boasttuvuođaid. Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnnat leat ollašuhtton sullii 40 riikkas.
 
Lassedieđut: sierraáššedovdi Nina Brander, t. 0295 160 347, plánejeaddji Maiju Ranta, t. 029 160 272, stáhtaráđi kansliija, Sámedikki sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso, t. 040 687 3394 ja nuortalaččaid luohttámušolmmoš Veikko Feodoroff, t. 050 396 1297

---

Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio porgâškuát Suomâst

Staatârääđi lii asâttâm Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio staatârääđi čuákkimist 28. roovvâdmáánu. Pargo Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio vuáđudem várás lii jotkum uáiviminister Sanna Marin haldâttâsohjelm miäldásávt. 

Äšši lii valmâštâllum noonâ oovtâstpargoost Suomâ staatâ, Sämitige já Nuorttâlij sijdâčuákkim ovdâsteijeiguin. Komissio ulmen lii nuurrâđ sämmilij feerimijd Suomâ staatâ já sierâ virgeomâhái tooimâin sehe toohâđ taam tiäđu uáinojeijen. 

”Mun tuáivum miänástus Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomission ton tehálii pargoost. Mii ohtsâš ulmen lii, ete komissio pargo puáđusin savâstâllâm já luáttámuš sämmilij já staatâ kooskâst lassaan. Tuše tienuuvt, ete mij iberdep maid sämmiliih láá feerim, mij pyehtip tuođâlávt kavnâđ čuávdusijd puátteevuotân”, uáiviminister Sanna Marin iätá.

”Onne vuálgá joton merhâšittee pargo sämmilij teivâm olgoštem sehe staatâ suddâluttempolitiik tovâttem čuávumušâi selvâttem oovdân. Sämmilij algâaalmugvuoigâdvuođâi tuubdâstmist já olášutmist láá ain čuolmah Suomâst. Mun tuáivum, ete taan lusis proosees čoođâ jotemist čuávuh konkreetliih tooimah, moh tuođâlávt ovdedeh sämmilij sajattuv syemmilii ohtsâškoddeest”, paahud Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

”Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio porgâškuát tehálii já siämmást meid lusis pargo. Komissio pargo älgidijn lii jo tyehin maaŋgâ ive huolâlâš valmâštâllâmpargo sämmilij já staatâ koskâsii ibárdâs já luáttámuš lasettem várás. Mij tuáivup komissio paargon miänástus já tuárvi resursijd tuárjuđ luhostum pargo”, iätá Nuorttâlij ovdâolmooš Veikko Feodoroff.

Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio lii toimâstis jiečânâs já jiešráđálâš. Toos kuleh vittâ komissaar, main kyevtis lává asâttum staatârääđi iävtuttâsâst, kyevtis Sämitige iävtuttâsâst já ohtâ Nuorttâlij sijdâčuákkim iävtuttâsâst.

Komissio jesâneh láá: 

  • náguskirjetotkee, riehtitiettui kandidaat Heikki J. Hyvärinen 
  • haldâttâhtiettui maister Irja Jefremoff
  • arkkâpispe emeritus, teologia tuáhtár Kari Mäkinen
  • pargoeellimprofessor, riehtitiettuu tuáhtár Hannele Pokka
  • filosofia maister Miina Seurujärvi 

Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees mittomeerrin lii:

  • Tubdâstiđ já árvuštâllâđ sämmilij historjálii já tááláá olgoštem, mieldiluhâmáin staatâ suddâluttempolitiik, sehe vuoigâdvuođâi luávkkimijd.
  • Selvâttiđ, ete maht taat vaaigut sämmiláid já sii siärvádâhân tááláá tiileest.
  • Iävtuttiđ, ete maht puávtáččii ovdediđ ohtâvuođâ sämmilij já Suomâ staatâ kooskâ sehe sämmilij juávhust.
  • Lasettiđ tiäđuid sämmilijn Suomâ algâaalmugin. 

Tárguttâssân lii meid, ete tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees puáđusin Suomâ staatâ kuádá ovdâsvástádâs já oovtâst Sämitiggijn, Nuorttâlij sijdâčuákkimáin já eres sämmilâštuáimeiguin naanood sämmilij vuoigâdvuođâi olášume Suomâst. Psykososiaallâš toorjâ lii tehálâš uási Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees olášume.
 
Komissio čáálá pargostis raapoort, mii ana sistees meid toimâiävtuttâsâid. Raapoort adeluvvoo staatârááđán, Sämitiigán já Nuorttâlij sijdâčuákkimân 30.11.2023 räi. 

Sämmilij sajattâh algâaalmugin lii torvejum Suomâ vuáđulaavâst. Vuáđulaavâ 17 § 3 moomeent mield sämmilijn algâaalmugin lii vuoigâdvuotâ paijeentoollâđ já ovdediđ jieijâs kielâ já kulttuur.

Aalmugijkoskâsiih ovdâkoveh

Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissioinstituutio madduuh láá 1970-lovvoost. Aalmugijkoskâsávt tuotâvuotâkomission tâi tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomission kočodeh prosesijd, main tárkkojeh historjást tábáhtum kollektivlijd verivuođâid. Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissioh láá olášuttum suulân 40 staatâst.
 
Lasetiäđuh: sierânâsäššitobdee Nina Brander, p. 0295 160 347, vuávájeijee Maiju Ranta, p. 029 160 272, staatârääđi kanslia, Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso, p. 040 687 3394 já nuorttâlij ovdâolmooš Veikko Feodoroff, p. 050 396 1297

---

Säʹmmlai tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttkomissio alttad tuâjas Lääʹddjânnmest

Riikksuåvtõs lij piijjâm Säʹmmlai tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttkomissio riikksuåvtõõzz išttmõõžžâst 28. kålggmannu. Tuâj Säʹmmlai tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttkomissio altteem diõtt lij juâtkkum Sanna Marin halltõsprograamm meâldlânji. 

Äʹšš lij valmštõllum nâânas õhttsažtuâjast Lääʹddjânnam valdiain, Sääʹmteeʹǧǧin da Saaʹmi siidsåbbar eʹtǩǩeeivuiʹm. Komissio täävtõssân lij noorrâd säʹmmlai ǩiõččlâsttmõõžžid Lääʹddjânnam valdia da jeeʹres veʹrǧǧniiʹǩǩi tååimin di rââjjâd tän teâđ kuâsttjemnalla. 

“Tuäivtam lekkvuõđ Säʹmmlai tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttkomissiooʹje tõn vääžnai tuâjast. Mij õhttsaž täävtõs lij, što komissio tuâj seuʹrrjõssân vuârrmainstummuš da naʹddjõs säʹmmlai da valdia kõõskâst lââssan. Pâi fiʹttjeeʹl mâiʹd säʹmmla lie mõõnnâm čõõđ, vueiʹttep tuõđi kaunnâd räʹtǩǩummšid pueʹttiäigga”, väʹlddminister Sanna Marin särnn.

“Täʹbbe jåttai miârkteei tuâjj säʹmmlai vueʹssnes vuäǯǯam čårstummuž di valdia suddeempolitiik tuejjääm seuʹrrjõõzzi seʹlvvtem diõtt. Säʹmmlai alggmeervuõiggâdvuõđi tobdstummuš da tiuʹddepiijjmõš Lääʹddjânnmest lij õinn tuâggai. Tuäivam, što tän lossâd proseeʹss čõõđ mõõnnmõõžžâst šâʹdde konkreettlaž tååim, kook tuõđi ooudee säʹmmlai statuuzz läʹddlaž õhttsažkååʹddest”, peäggat Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Tuomas Aslak Juuso.

“Säʹmmlai tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttkomissio tuâjj lij vääžnai da seämmast še lossâd. Komisso tuâj ääʹljeen lij juʹn määŋg eeʹjj tääʹrǩes valmštõõllâmtuâjj säʹmmlai da valdia kõskksaž fiʹttjõõzz da naddjõõzz lââʹzztem diõtt tueʹǩǩen. Tuäivvap komisso tuõjju lekkvuõđ da riʹjttjeei resuursid onnstummuž staanmõʹšše”, särnn Saaʹmi ouddooumaž Veikko Feodoroff.

Säʹmmlai tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttkomissio lij tåimmjummšstes jiõččvälddsaž da čõnnsaʹttem. Tõõzz koʹllje vitt komissaar, koin kueʹhtt lie pijjum riikksuåvtõõzz eʹtǩǩõõzzâst, kueʹhtt Sääʹmteeʹǧǧ eʹtǩǩõõzzâst da õhtt Saaʹmi siidsåbbar eʹtǩǩõõzzâst.

Komissio vuäzzla lie: 

  • näggtõsǩeʹrjjtuʹtǩǩeei, vuõiggâdvuõtt-tiõtti kandidatt Heikki J. Hyvärinen
  • vaaldâšmtiõtti maister Irja Jefremoff
  • pââimõsaaʹrhel emeritus, teologia dåhttar Kari Mäkinen
  • tuâjj-jieʹllemprofessor, vuõiggâdvuõtt-tiõtti dåhttar Hannele Pokka
  • filosofia maister Miina Seurujärvi 

Säʹmmlai tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttproseeʹss vueiʹvvmieʹrren lij:

  • Tobddâd da ärvvtõõllâd säʹmmlai historiallʼlaž da ânnʼjõž čårstummuž, lokku vääʹldeeʹl valdia suddeempolitiik, di vuõiggâdvuõđi neuʹrrummšid.
  • Seʹlvted, mõõnnalla tät vaaikat säʹmmlaid da sij õutstõʹsse ânnʼjõž sââʹjest.
  • Ehdted, mäʹhtt vueiʹtet viikkâd ooudâs õhttvuõđ säʹmmlai da Lääʹddjânnam valdia kõõskâst di säʹmmlai kõõskâst.
  • Lââʹzzted tieʹttemvuõđ säʹmmlain Lääʹddjânnam alggmeerun. 

Mieʹrren lij še, što tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttproseeʹss puäđõssân Lääʹddjânnam valdia väldd vaʹsttõõzz da õõutveäkka Sääʹmteeʹǧǧin, Saaʹmi siidsåbbrin da jeeʹres sääʹmtuåimmjeeʹjivuim nâânad säʹmmlai vuõiggâdvuõđi teâuddjummuž Lääʹddjânnmest. Psykososiaalʼlaž tuärjj lij vääžnai vueʹss säʹmmlai tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttproseeʹss teâuddjummuž.
 
Komissio raajj tuâjstes rapoort, kååʹtt âânn seʹst še tåimmeʹtǩǩõõzzid. Raportt uuʹdet riikksuåvtõʹsse, Sääʹmtegga da Saaʹmi siidsåbbra 30.11.2023 mõõneeʹst. 

Säʹmmlai staattus alggmeeran lij staanum Lääʹddjânnmest vuâđđlääʹjjest. Vuâđđlääʹjj 17§ 3 momeent mieʹldd säʹmmlain alggmeeran lij vuõiggâdvuõtt juäʹtǩǩed da viikkâd ooudâs jiiʹjjes ǩiõl da kulttuur.

Meeraikõskksaž ouddvueʹjj

Tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttkomissioinstituutio jååđat preddnees 1970-lokku. Meeraikõõskâld tuõttvuõttkomission kååččat proseeʹssid, koin taʹrǩstõõlât historiast šõddâm kollektiivlaž vieʹrrvuõđid. Tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttkomissio lie čõõđtum nuʹt 40 jânnmest.
 
Lââʹssteâđ: spesiaaläʹšštobddi Nina Brander, p. 0295 160 347, plaaneei Maiju Ranta, p. 029 160 272, riikksuåvtõõzz kanslia, Sääʹmteeʹǧǧ Saaǥǥjååʹđteei Tuomas Aslak Juuso, p. 040 687 3394 da saaʹmi ouddooumaž Veikko Feodoroff, p. 050 396 1297 

Sanna Marin
Back to top