Doaibmagotti evttohus ovddidivččii sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa ollašuvvama

Sámediggelága nuppástusa válmmaštalli doaibmagoddi lea ožžon gárvvisin evttohusas láhkanuppástusain. Evttohusaid ulbmilin lea ovddidit sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa ollašuvvama sihke buoridit sápmelaččaid gielas ja kultuvrras guoskevaš iešráđđema ja sámedikki doaibmangáibádusaid.

Doaibmagoddi evttoha smiehttamušainis, ahte sámedikki válgalogahallamii merkema gáibádusat ođasmahttojuvvojit ja válgalogahallan čohkkejuvvo ođđasit ođasmahtton kritearaid vuođul. Sápmelaččaid vuoigatvuođa eamiálbmogin ieš mearridit, gii lea sápmelaš, háliiduvvo nannejuvvot. Evttohuvvon nuppástusaid duogážin lea Suoma geatnegasvuohta oažžut sámediggelága soabalašvuhtii ON:id siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaid guoskevaš oppalašsoahpamušain ja eastadit soahpamuša loavkašuhttimiid boahttevuođas.

Vuoigatvuođas jienastit sámedikki válggain guoskevaš meroštallama dahje 3 § evttohuvvo nuppástuhttit nu, ahte paragráfa giellakriteara viidánivččii njealját bulvii ja das váldojuvvošii eret nu gohčoduvvon lappalaščuokkis. Paragráfas livččii gažaldat namalassii vuoigatvuođas jienastit ja vuoigatvuođas vuolgit evttohassan sámedikki válggain iige das livččii meroštallan, gean galgá oppanassii atnit sápmelažžan. Njuolggadus vástida buorre muddui jagis 2017 paraferejuvvon davviriikalaš sámesoahpamuša mearrádusa sámedikki jienastanlogahallamis.

- Lea dehálaš johtilit divvut dáláš dili ja fuolahit das, ahte Suopma dorvvasta boahttevuođas dievaslaččat sápmelaččaid vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođaid, deattuha vuoigatvuođaministtar Anna-Maja Henriksson.

- ON:id olmmošvuoigatvuođakomitea lea deattuhan Suoma leat geatnegas divvut dál lean olmmošvuoigatvuođaloavkašuhttima ja gudnejahttit sápmelaččaid siskkáldas iešmearridanvuoigatvuođa. Dát lei maiddái doaibmagotti doaibmanaddin, ja lean ilolaš, ahte dat oidno loahppabohtosis dáhttun nannet sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa, cealká sámedikki sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Smiehttamuššii gullet maiddái earát evttohusat. Sámedikki válggaid guoskevaš njuolggadusaid evttohit dárkkistit jienasteami álkidahttima dihtii sámeguovllus, gos leat guhkes mátkkiid. Doaibmagoddi evttoha ovdamearkka dihtii lihkadeaddji jienastanbáikki geavahussii váldima, ja ahte sámeguovllu gielddain livčče boahttevuođas eanet go okta jienastanbáiki.

Válgalogahallamii merkema guoskevaš ášši nuppástusohcan ođasmahttojuvvošii dan láhkai, ahte vuosttamuš aitosaš nuppástusohcandássin doaimmašii iehčanas ja sorjjasmeahttun nuppástusohcanlávdegoddi. Dat doaimmašii sámedikki oktavuođas ja dat nammaduvvošii sámedikki evttohusas. Nuppástusohcanlávdegotti mearrádusain sáhtašii ohcat nuppástusa alimus hálddahusrievttis, jos dat mieđiha váiddalobi.

Njuolggadusa virgeoapmahaččaid ráđđádallangeatnegasvuođas evttohuvvo ođasmahttot, vai Suopma deavddašii ON:id eamiálbmotjulggaštusas gáibiduvvon ja olmmošvuoigatvuođasoahpamušaid dulkomis nannejuvvon prinsihpa eamiálbmogiid friddja ja dihtui vuođđuduvvan ovddalgihtii miehtamis (Free, Prior and Informed Consent, FPIC). Lassin sápmelaččaid vuoigatvuođaid vuhtiiváldimis virgeoapmahaččaid doaimmain ásahuvvošii dárkileappot. Maiddái sámedikki doaibmaváldenjuolggadusa háliidit ovddidit ja lága ulbmilparagráfii lasihit čujuheami sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođas. Guoktečuođi vihttalogi jietnavuoigadahtton sápmelačča sáhtašedje boahttevuođas dahkat álgaga sámediggái dan bargguide gullevaš áššis.

Vuoigatvuođaministeriija ásahii sámediggelága nuppástusa válmmaštalli doaibmagotti áigegaskii 1.12.2020-15.5.2021. Vuoigatvuođaministeriija kansliijahoavda Pekka Timonen jođihan doaibmagottis leat leamašan sámedikki ja ráđđehusbellodagaid ovddasteaddjit. Doaibmagotti lahttu Juha Joona (Guovddáš) guđii sierraoaivila eandalii doaibmagotti evttohan 3 §:ii. Muđui smiehttamuš lea ovttamielalaš. Doaibmagotti smiehttamuš sáddejuvvo čuovvovaččat cealkámušaid várás. Riikkabeivviide addojuvvo dušše beare dakkáraš evttohus, man sámedikki čoahkkin dohkkeha.

Ráđđehusprográmma mielde ráđđehus gudnejahttá ja ovddida buohkaid sápmelaččaid ja sámejoavkkuid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid ollašuvvama vuhtiiváldimin riikkaidgaskasaš soahpamušaid.

Doaibmagotti smiehttamuššii
Prošeaktasiidu