Lágas mearriduvvon bálvalusat iežas gielain eai geavadis álot oažžašuva – varas baromehterdutkamušat iktet máŋggaid geavada hástalusaid
Ruoŧagielalaš suopmelaččat muosáhit, ahte sii ožžot ovdalačča heajubut stáhtas bálvalusa iežaset gielain. Sámegielalaš bálvalusaid oažžuma hástalussan lea sámegielalaš bargiid vátni sihke bisttehis diehtu, maid bálvalusaid leat oažžunsajis. Seavagielalaš eiseváldeáššiid dikšumis stuorimus hástalus fas lea dulkoma lágideapmi. Dát áššit bohtet ovdan almmustuvvan gielalaš vuoigatvuođaid čuovvunbaromehteriin.
- Gielalaš vuoigatvuođat leat vuođđovuoigatvuođat, maid ollašuvvan lea dávjá gáibádus eará vuođđovuoigatvuođaid ollašuvvamii. Vaikko gielalaš vuoigatvuođat leat dorvvastuvvon láhkaásaheamis, dat fertejit ollašuvvat maid geavadis. Baromehteriid bakte oažžut dehálaš dieđu sierra giellajoavkkuid muosáhusaid árgga duođalašvuođas. Ministeriija oahpásnuvvá bohtosiidda fuolalaččat, ja dat adnojuvvojit ávkin dán ráđđehusbajis earret giellamuitalusa várás nu maid eará ráđđehusprográmma girjemiid ollašuhttimis, ovdamearkka dihte álbmotlaš giellastrategiijas ja giellapolitihkalaš prográmmas, dadjá riekteministtar Anna-Maja Henriksson.
Giellabaromehteriin čielggaduvvo, mot suomagielalaš ja ruoŧagielalaš vehádagat guovttegielalaš gielddain muosáhit almmolaš bálvalusaid ollašuvvat báikkálaš vehádatgielain. Dán vuoru mielde ledje maid vuosttaš háve ruoŧagielalaččat, geat leat eanetlohkun iežaset gielddas. Jearahallandutkamuš dahkkojuvvui miessemánus, ja dasa vástide sulaid 6 500 olbmo.
- Ruoŧagielalaččat bivdet hárvvibut bálvalusaid iežaset gielain, ja eiseválddit vástidit daidda dávjá suomagillii. Vehádaga ossodagas lea mearkkašupmi iežaideaset gielalaš bálvalusa dáfus. Gielladovddut vásihuvvojit seammasullasažžan go jagi 2016, dat ii leat ovddežis hedjonan, gávnnaha giellabaromehtera dahkki, dutki Marina Lindell Åbo Akademiijas.
Sámegielalaččain váttisvuođat oažžut dieđuid bálvalusain
Sámi baromehteris sessojuvvojit sámegielalaš bálvalusat ja sámegielalaččaid gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvan sihke sápmelaččaid ruovttuguovllus ja dan olggobealde. Sámi baromehter dahkkojuvvui dál nuppi háve. Dasa vástide viđádas dain 1430 rávesolbmuin, geaid álbmotregisttardieđuide lea merkejuvvon eatnigiellan sámegiella.
Sámegielain dárkkuhuvvo sámi giellalága mielde buot golmma sámegiela: davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgiela.
- Gielalaš vuoigatvuođat vásihuvvojit dehálažžan, muhto geavadis fuopmášahtti oassi vástideddjiin ii vikka oažžut sámegielalaš bálvalusaid. Dán sivvan leat čuolmmat bálvalusaid oažžašuvvamis ja doaibmivuođas, bálvalusain dieđiheamis ja muosáhuvvon gielladovdduin, dadjá sámi baromehtera dahkki, máŋggagielalašvuođa áššedovdi Laura Arola.
Seavagielalaččat šaddet dávjá diŋgot ieža dulkka.
Seavagiellabaromehter dahkkojuvvui dál vuosttaš háve. Seavagiellalága mielde seavagielain dárkkuhuvvo suopmelaš ja suomaruoŧŧelaš seavagiella. Jearahallamii vástide 326 seavagiela vuosttaš giellaneaset geavaheaddji olbmot. Eanetlohku sis (70 %) ledje almmuhan álbmotdiehtovuogádahkii suopmelaš dehe suomaruoŧŧelaš seavagiela eatnigiellaneaset.
Jearahallamis geahčaduvvoje earenoamážit dulkonbálvalusaid oažžašuvvan ja diehtooažžun maŋemus golmma jagi áigge.
- Dutkamuša vuođul 87 % seavagielalaččaid áššiid dikšundiliin leat dakkárat, main eiseváldi dehe almmolaš bálvalusa doaibmaolmmoš ii leat doaibman láhkaásaheami gáibidan vuogi mielde, ja áššehas šaddá diŋgot dulkka eiseválddi beales, gávnnaha seavagiellabaromehtera dahkki, doseanta Päivi Rainò Humanisttalaš ámmátallaskuvllas.
Riekteministeriija diŋgui baromehteriid, ja dat leat giellalága ollašuhttima čuovvuma oassi. Ministeriija váldá bohtosiid vuhtii, go dat válmmastallá ráđđehusa muitalusa giellaláhkaásaheami guoskadeamis, mii addojuvvo dán jagi riikkabeivviide.
Oahpásnuva dutkanbohtosiidda
Lassidieđut:
dutki, FD, doseanta, Päivi Rainò, HUMAK, t. 0400 349 201, paivi.raino(at)humak.fi
prošeaktadutki, SDD Marina Lindell, t. 046 921 6586, marina.lindell(at)abo.fi
dutkanhoavda, doseanta Lauri Rapeli, Åbo Akademi, t. 050 303 7271, lauri.rapeli(at)abo.fi
máŋggagielatvuođa áššedovdi Laura Arola, t. 050 542 8585, laura.arola(at)utsjoki.fi
sierraáššedovdi Linda Lindholm, vuoigatvuođaministeriija, t. 0295 150051, linda.lindholm(at)om.fi