VUOIGATVUOĐAMINISTERIIJA, OAHPAHUS- JA KULTURMINISTERIIJA, STÁHTARÁĐI KANSLIIJA JA SÁMEDIKKI NUORAIDRÁĐĐI DIEĐIHIT
Oahpahusministtar ja sámenuorat: Sámegielaid seailluheapmi ja ealáskahttin lea min oktasaš ášši
Sámegielaid ja kultuvrra dálá dilis ságastallojuvvui odne Helssegis, go oahpahusministtar Sanni Grahn-Laasonen deaivvai sámenuoraid. Nuorat muitaledje iežaset vásáhusain earret eará sámegiela oahpahusas, giela mearkkašumis nuoraid identiteahta huksemis, giela massimis ja dan ođđasit oahppamis sihke sámegielaid sajádagas ja dálá dilis.
- Sámenuorain lea nana dáhttu ovdánahttit sámegiela ja -kultuvrra dili. Mii sávvat ahte stáhta dávista dán dárbui, vai boahtteáiggis bastit gieđahallat hástalusaid beaktileappot go dán rádjái, sámenuorat lohket dialoga maŋŋá.
Oahpahusministtar ja nuorat ságastalle earret eará giela oahpahussii guoski gažaldagain sámiid ruovttuguovllus ja dan olggobealde. Ulbmilin lei lasihit dieđu sámegielaid ja -kultuvrra áitatvuloš sajádagas sihke ságastallat sámegielaid seailluheamis ja ealáskahttimis. Ulbmilin lei maiddái buktit ovdan sámenuoraid geahččanguovllu sápmelaččaid ja Suoma stáhta gaskasaš soabadanproseassa ovdáneamis.
- Iežas giela ja kultuvrra gáhtten lea earenoamáš dehálaš, vai kulturárbi ja giella sirdašuvvet ovddosguvlui. Juohkehaš buktá ovdan iežas vuosttažettiin iežas eatnigiela bokte: jurdagiid ja dovdduid. Lean somá oaidnit, mo nuorra sohkabuolva atná árvvus ja lea beroštuvvan seailluhit ja dorvvastit dan ahte giella ja kulturárbi joatkašuvvet. Mii galgat olles áigge ovttas ohcat ođđa čovdosiid sámegiela oahpahusa ovddideami várás, oahpahusministtar Sanni Grahn-Laasonen dadjá.
Vuoigatvuođaministeriija ja Sámedikki Nuoraidráđi ordniiga ovttasbarggus dialoga. Dasa oassálaste oahpahusministeriija, Sámedikki Nuoraidráđi ja Suoma Sáminuorat rs:a ovddasteddjiid lassin earret eará Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio, stáhtačálli Paula Lehtomäki stáhtaráđi kansliijas. Ságastallama čuvvo maiddái riikkabeivviid vuođđoláhkaváljagotti ja čuvgehuslávdegotti, Mánáidáittardeaddji ja Ihmisoikeusliitto rs:a ovttasteaddjit.
Sápmelaččat leat Eurohpá uniovnna áidna álgoálbmot. Suomas, Norggas, Ruoŧas ja Ruoššas ásset sullii 100 000, sápmelačča, geain Suoma bealde orrot 10 500. Sis sullii bealli hállá sámegiela eatnigiellan. Suomas hállojuvvojit golbma sámegiela: anárašgiella, nuortalašgiella ja davvisámegiella. Suoma sápmelaččain badjelaš 50 proseantta ja vuollel 10-jahkásaš sámenuorain badjel 70 proseantta ásset dál sámiid ruovttoguovllu olggobealde. Sámeguovllu olggobealde orrot 2000 sámemáná ja -nuora. Sis sullii 50 oassálastet sámegielat árabajásgeassimii ja sullii 100 sámegiela oahpahussii.
Dáhpáhus lei oassi vuoigatvuođaministeriija kordineren Suopma 100 – Suopmelaš demokratiija boahttevuohtaságastallamat -fitnus. Dan oaiveulbmilin lea buktit ovdan ahte dialoga lea demokratiija vuođđovuolggasadji. Dasa lassin ulbmilin lea gávdnat ođđa vugiid áššálaš servodatlaš ságastallamii. Vuoigatvuođaministeriija ovttasbargoguoimmit leat Sitra, stáhtaráđi kansliija ja Suopma 100 -čálligoddi ja ruhtadoalloministeriija.
Lassedieđut:
hoavda Johanna Suurpää, vuoigatvuođaministeriija, tel. 0295 150534, [email protected] (sámiid vuoigatvuođat)
oahpahusráđđeaddi Anne Onnela, oahpahus- ja kulturministeriija, tel. 0295 330010, [email protected] (sámegielaid oahpahus ja ealáskahttin)
ságadoalli Laura Pieski, sámedikki Nuoraidráđđi, tel. 040 6837900, [email protected]
prošeaktahoavda Liisa Männistö, vuoigatvuođaministeriija, tel. 0295 150231, [email protected] (Suomi 100 -fidnu)
Loga lasi:
Sámeáššit vuoigatvuođaministeriijja neahttasiidduin
Sámedikki Nuoraidráđi neahttasiiddut
Suomi 100 – Suomalaisen demokratian tulevaisuuskeskustelut -fidnu
Stáhtaráđi dieđáhus 19.10.2017 soabadankomišuvnna válmmaštallama álggaheamis
Máttááttâsminister já säminuorah: Sämikielâi siäiluttem já iäláskittem lii mii ohtsâš äšši
Mättʼtõsminister da sääʹmnuõr: Sääʹmǩiõli seeiltummuš da jeältummuš lij õhttsaž äʹššem