Sápmelaččaid vuoigatvuođat
Vuoigatvuođaministeriija dorvvasta sápmelaččaid vuoigatvuođaid
Vuoigatvuođaministeriija doarju sápmelaččaid iežaset giela ja kultuvrra iešstivrema ovdánahttima ja heiveha oktii sápmelaččaid vuoigatvuođaid gieđahallama sierra ministeriijain. Geavadis dát dárkkuha ovdamearkka dihte dan, ahte vuoigatvuođaministeriija neavvu ja skuvle eiseválddiid sámediggelága ráđđádallangeatnegasvuođas ja lea mielde fidnuid válmmastallamis, mat gusket guovddášlaččat sápmelaččaid vuoigatvuođaid.
Sámediggelága ođastus šattai gustojeaddjin 1.8.2025. Vuoigatvuođaministeriija lea ráhkadan eiseválddiide oahppahuvvanmateriála (suomagillii), mas muitaluvvo ovttasdoaibman- ja ráđđádallangeatnegasvuođa guoskadeamis sámediggelága 9 § mielde. Vuoigatvuođaministeriija ordne jagi 2026 eiseválddiide skuvlema ovttas sámedikkiin. Skuvlemiid bovdehusat beaiváduvvojit dán siidui.
.jpg/39ebe181-ac19-27b5-c016-e090cf9a539d?t=1719576334227)
Vuoigatvuođaministeriija ovddida ovttaveardásašvuođa ja buriid etnihkalaš gaskavuođaid, ja sápmelaččaid vuoigatvuođaid dorvvasteapmi lea okta dán barggu oassi.
Stáhtaráđđi čuovvu jeavddalaččat vealaheami ja vaššisága dili, mii guoská sápmelaččaid, sihke ordne ovdamearkka dihte skuvlemiid ovttaveardásašvuođas ovttasráđiid sápmelaš doibmiiguin. Ministeriija olggosaddá materiálaid ja publikašuvnnaid, mat laktásit ovttaveardásašvuhtii, vealaheapmái ja vaššisáhkii.
Vuoigatvuođaministeriija ovddida gielalaš vuoigatvuođaid ollahuvvama. Sámi giellaláhka (suomagillii) guoská davvisámegiela, anárašgiela ja nuortalašgiela. Dát gielat leat guovddáš sajádagas ministeriija gielalaš vuoigatvuođaid ealáskahttin-, ovddidan- ja čuovvunbarggus.
Sápmelaččat Suomas
Sápmelaččat leat Eurohpa uniovnna áidna eamiálbmot. Sámi eanamin gohčoduvvo guovlu, gos sápmelaččat orrot, mii gokčá Norgga, Ruoŧa ja Suoma davviosiid sihke Guoládatnjárggas, mii gullá Ruššii. Sápmelaččat leat Suomas maiddái gielalaš ja kultuvrralaš unnitlohku. Suomas geavahuvvojit golbma sámegiela: davvisámegiela, anárašgiela ja nuortalašgiela, mat buohkat leat uhkivuloš gielat.
Sápmelaččaid ruovttuguovllus orrot sulaid 3500 sápmelačča. Guovlu gokčá Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddaid sihke Soađegili gielddas Sámi bálgosa viidodaga. Sápmelaččaid ruovttuguovllus lea maid nuortalašguovlu, man rádjin lea Čeavetjávri-Njávdán ja Njellim-Giđđajávri -gilliviidodagaide Anára gieldda nuortaoasis. Dán guovllus ellet sulaid 500 nuortalačča. Suomas sápmelaččaid ruovttuguovllu olggobealde orrot sulaid 6500 sápmelačča.
Sámi kultuvra lea hui máŋggalágán ja dat ovdána duojásii. Sámi kultuvrii gullet árbevirolaš ealáhussan earret eará guolástus, meahccebivdu, boazodoallu ja sámi árbevirolaš duodjeárbevierrokultuvra (nu gohčoduvvon duodji). Maiddái sápmelaš kulturárbevierru ja ja kultuvra olggosbuktinvuogit sihke árbevirolaš diehtu leat sámi kultuvrra dehálaš oassi. Árbevirolaš dieđuin dárkkuhuvvo servoša buolvadatrasttildeaddji ja báikkálaš muosáhus máilmmis, dego albmanemiin, mat vuođđuduvvet lundui. Dat sáhttet čatnahuvvat earret eará árbevirolaš ealáhusaide.
Sápmelaččaid vuoigatvuođat eamiálbmogin
Suomas sápmelaččaid vuoigatvuođat dorvvastuvvojit riikkaidgaskasaš soahpamušaid sihke Suoma vuođđolága ja eará láhkaásaheami geatnegasvuođaid bakte. Mávssolaš dáin visot geatnegasvuođain leat eamiálbmogiid iešmearridanrievtti dorvvasteapmi ja gudnejahttin. Iešmearridanrivttiin dárkkuhuvvo dat, ahte eamiálbmogiin lea vuoigatvuohta lupmosit mearridit politihkalaš, servodatlaš ja ekonomalaš áššiineaset.
Riikkaidgaskasaš olmmošriektesoahpamušain ásahuvvojit eamiálbmogiid vuoigatvuođaid suddjema unnimusdássi. Unnimusdássi dárkkuha dan, ahte álbmotlaš lágat galget gárgehuvvot ja guoskaduvvot nu, ahte suodji ii báze unnimusdási vulobeallái. Vaikko láhkaásaheamis ii livčče mearriduvvon vuođđo- ja olmmošrivttiin maidege, de vuođđo- ja olmmošrievttit geatnegahttet eiseválddiid njuolga.
Juos fidnu ovdamearkka dihte heajudivččii eamiálbmoga vuoigatvuođaid, fidnu ollašuhtti galgá oažžut eamiálbmogis friddja ovdamiehtama, mii vuođđuduvvá dihtui. Ovdamiehtama bakte fidnu ollašuhtti sáhttá sihkkarastit dan, ahte eamiálbmoga iešmearridanriekti gudnejahttojuvvo. Lea dehálaš, ahte eamiálbmogiid politihkalaš orgánaide dorvvastuvvojit doarvái olu áigi ja resurssat dahkat iešmearrideaddji mearrádusa árvaluvvon fidnus.
Sápmelaččaid vuoigatvuođat álbmotlaš láhkaásaheamis
Álbmotlaš láhkaásaheamis sápmelaččaid rivttiid váibmosa ráhkada vuođđoláhka. Dan mielde sápmelaččain eamiálbmogin lea vuoigatvuohta bajásdoallat ja gárgehit iežaset giela ja kultuvrra. Dasa lassin sápmelaččain lea vuođđolága mielde iešmearrideapmi, mii guoská giela ja kultuvrra ruovttuguovllus. Vuođđolága ulbmilin lea, ahte sápmelaččat besset ieža mearridit áššiineaset ja stivret daid boahttevaš gárggiideami. Buot eiseválddit galget aktiivvalaččat ovddidit sápmelaččaid rivttiid ollašuvvama ja daid geahnohuhttima eastadeami. Eiseválddiin lea maid geatnegasvuohta ovddidit ovttaveardásašvuođa ja eastadit vealaheami.
Eiseválddit galget ráđđádallat sámedikkiin áššin, mat sáhttet váikkuhit sápmelaččaid sajádahkii eamiálbmogin. Dákkár dilit sáhttet leat ovdamearkka dihte lágaid válmmastallan dehe hálddahuslaš mearrádusaid ollašuhttin. Ráđđádallanmeannudeami ulbmilin lea eakti, rivttesáigge ja oktasašipmárdussii viggi ságastallan.
Iešstivremis, mii guoská sápmelaččaid giela ja kultuvrra, mearriduvvo sámediggelágas. Iešstivrenbargguid várás sápmelaččat válljejit okte njealji jagis válggain gaskavuođasteaset sápmelaččaid parlameantta dehege sámedikki. Sámediggái válljejuvvojit 21 áirasa ja njeallje sadjásaš áirasa. Iešstivrenbarggut leat earret eará sámi kultuvrra ovddideapmi ja sápmelaččaid virggálaš oainnu ovdanbuktin.
Nuortalaččaid áššiid dikšot nuortalašlága mielde maid siidačoahkkin ja nuortalašráđit. Nuortalašráđiid bargun lea válmmastallat siidačoahkkimii áššiid, mat gusket nuortalaččaid, fuolahit mearrádusaid ollašuhttimis sihke addit cealkámušaid. Nuortalaččaid luohttámušolmmoš lea nuortalaččaid válggain válljen ovddasteaddji, gii bearráigeahččá beroštumiid ja dikšu nuortalaččaid oktasaš áššiid.
Vuođđolága mielde sápmelaččaid vuoigatvuođain mearriduvvo eatnatlohkosaš eará lágain dego boazodoallolágas, luonddusuodjalanlágas ja ruvkelágas.
Johttáhuvvon prošeavttat
Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdna lea luobahan loahpparaporttas juovlamánus 2025. Komišuvdna gulai barggus áigge sulaid 400 sápmelačča raportta várás, ja almmustuhtii 25 sierračilgehusa. Barggu koordinerii stáhtaráđi kansliija, mas lea ovddasvástádus maid raportta ávžžuhusaid árvvoštalli parlamentáralaš joavkku barggus.
