Sápmelaččaid iešmearridanriekti ja iešráđđen nanosmuvvet
Ráđđehus attii otne riikkabeivviide evttohusa sámediggelága nuppástusain. Evttohusa mihttomearri lea ovddidit sámiid iešmearrideami ollašuvvama ja buoridit sámiid gielas ja kultuvrras guoskevaš iešráđđema ja sámedikki doaibmaeavttuid.
- Riikkabeivviide lea odne addojuvvon dehálaš láhkaevttohus. Dáinna ođastusain Suopma vástidivččii riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaid bearráigeahččan orgánaid kritihkkii sápmelaččaid vuoigatvuođaid loavkideamis, dorvvastivččii boahttevuođas dievasmearálaččat sámiid vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođaid, ja dáhkidivččii sámekultuvrra eallinfámolašvuođa seailuma, dadjá vuoigatvuođaministtar Anna-Maja Henriksson.
Suoma vuođđolága mielde sápmelaččain lea ruovttuguovllustis giela ja kultuvrra guoskevaš iešráđđen. Sámediggi ovddasta sápmelaččaid doaibmasis gullevaš áššiin. Dálá sámediggeláhka lea jagis 1995 ja lea earret eará válggaide guoskevaš njuolggadusaid bokte boarásmuvvan. Suopma lea maiddái ožžon moaitagiid ON:id olmmošvuoigatvuođasoahpamušaid bearráigeahččan orgánain sámiid siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaid loavkideamis
Evttohusa hohpoleamos mihttomearrin leage sápmelaččaid iešmearridanrievtti nannen ja válgalogahallamii merkema eavttuid ođasteapmi. Nannejuvvo sámiid vuoigatvuohta eamiálbmogin ieš meroštallat iežas iešráđđenorgánas ráhkadusaid. Boahttevuođas válgalogahallama dáfus lea sáhka dušše vuoigatvuođas jienastit ja álgit evttohassan sámedikki válggain iige das, gean galgá atnit sápmelažžan. Njuolggadus vástida oalle guhkás jagi 2017 vuođusteaddji láhkai nannejuvvon davviriikalaš sámesoahpamuša mearrádusa sámedikkiid válgalogahallamis. Iehčanas ja sorjjasmeahttun nuppástusohcanlávdegoddi doaimmašii vuosttas dássin nuppástusohcamis áššiin, mat gusket válgalogahallama. Lassin jienasteami sámediggeválggain álkidahttet máŋgga láhkai.
Eará guovddáš evttohusat:
- Virgeoapmahaččaid ráđđádallangeatnegasvuohta nannejuvvo
- Sámiid vuoigatvuođaid vuhtii váldima virgeoapmahaččaid doaimmas mearridit dárkileappot
- Sámiid doaibmaváldenjuolggadusa ovddidit ja lága dárkkuhusparagráfii lasihuvvo čujuheapmi sámiid iešmearridanriektái.
- Guoktečuođivihttalogi jietnavuoigadahtton sápmelačča sáhttet boahttevuođas dahkat álgaga sámediggái dan doaimmaide gullevaš áššis.
Evttohus lea oassi Sanna Marin ráđđehusa prográmmas ja dat lea válmmaštuvvon vuoigatvuođaministeriija jođihan doaibmagottis, masa maiddái Sámediggi oassálasttii. Evttohusa ollašuvadettiin Suoma láhkaásaheapmi lea harmoniijas riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođasoahpamušaiguin ja váldá vuhtii ovdáneami, mii riikkaidgaskasaš rievtti dásis lea dáhpáhuvvan maŋimuš logijagiid áigge. Evttohus sáddejuvvo vel dohkkeheami várás maiddái Sámediggái.
Lágat leat oaivvilduvvon boahtit fápmui jagi 2023, muhto ođđa válganjuolggadusaid eai geargga heivehit vel jagi 2023 sámediggeválggaide.
Evttohus dohkkehuvvui jienain 11 - 3. Ministtar Kurvinen guđii evttohusas sierraoaivila, masa ministarat Lintilä ja Kaikkonen searvvaiga.
Lassedieđut: Ráđđádalli virgeolmmoš Yrsa Nyman, t. 0295 150 293, [email protected]
Ođđasa leat dievasmahttán 17.11.2022 dmu 16.55 dieđuin jienastanbohtosis.
Sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuotâ já jiešhaldâšem nanosmeh
Säʹmmlai jiõččmeäʹrreemvuõiggâdvuõtt da jiõččvaaldâšm ravsme