Osana valtioneuvostoa oikeusministeriö luo oikeuspolitiikan linjoja, kehittää säädöspolitiikkaa ja ohjaa hallinnonalaansa. Oikeusministeriön tavoitteena on avoin, aktiivinen ja turvallinen yhteiskunta, jossa jokainen voi luottaa oikeuksiensa toteutumiseen.

Rikosoikeus Rikosoikeudellisissa säännöksissä määritellään teot, jotka ovat rikoksia. Määrittelemällä teon rikokseksi yhteiskunta osoittaa teon moitittavaksi sekä pyrkii torjumaan ja vähentämään näitä tekoja. Vakavimmista rikoksista säädetään riko...

Tämä virkapuheenvuoro on oikeusministeriön näkemys Suomen oikeusvaltion tilasta ja keskeisistä toimista sen vahvistamiseksi. Paino on tulevassa hallituskaudessa, mutta asioiden ajallinen horisontti ulottuu väistämättä kauemmaksi.

Rikosoikeus on oikeusjärjestyksen alue, joka sääntelee rikosoikeudelliseen vastuuseen liittyviä kysymyksiä. Rikosoikeuden peruskäsitteet ovat rikos ja rangaistus. Rikos on laissa rangaistavaksi säädetty teko tai laiminlyönti.

Kestävyys- ja vastuullisuustyö oikeusministeriössä Kestävyys- ja vastuullisuustyön perusta on kestävästi ja vastuullisesti toimiva oikeusvaltio ja demokratia sekä yhteiskunta, jossa jokainen on tärkeä. Oikeusministeriön kestävyys- ja vastuullisuus...

Perustuslain mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.

Teemme työtä vahvan oikeusvaltion eteen Oikeusministeriön päivitetty strategia vahvistaa oikeusministeriön roolia oikeusvaltion ja demokratian ministeriönä. Strategian kuusi vaikuttavuustavoitetta muodostavat ministeriön toiminnan peruspilarit. St...

Yksikönpäällikkö Vava Lunabba kuvaa työtehtäviään monipuolisiksi. Niitä kuitenkin yhdistää kehittäminen sekä verkostoyhteistyö, jotka hän myös kokee vahvuuksikseen.

18.3.2026 | Euroopan unionin rahoitusohjelmista myönnetään suomalaisille kansalaisjärjestöille merkittävä määrä hankerahoitusta, mutta potentiaalia on vielä hyödyntämättä. Valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva arvioi oikeusministeriön toimeksiannosta kansalaisjärjestöjen valmiuksia hakea hankerahoitusta ja suositteli toimintatapojen ja tuen kehittämistä.

Kieliasiain neuvottelukunta Neuvottelukunnan tehtävänä on seurata kielilain ja siihen liittyvän lainsäädännön täytäntöönpanoa ja soveltamista sekä edistää kansalliskielten käyttöä ja asemaa. Neuvottelukunta edistää myös vuoropuhelua kieliryhmien j...

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman mukaisesti Suomeen säädetään avoimuusrekisteri parlamentaarisen valmistelun pohjalta kansalaisyhteiskuntaa kuullen. Lain tarkoituksena on päätöksenteon läpinäkyvyyden parantaminen ja sitä kautta epäasiallisen vaikuttamisen torjunta sekä kansalaisten luottamuksen vahvistaminen.

Nuoriso- ja jengirikollisuuden lisääntymistä torjutaan. Valtioneuvosto laati laajan toimenpideohjelman (OM 2024:13), jolla ehkäistään ja torjutaan nuoriso- ja jengirikollisuuden lisääntymistä Suomessa. Valtioneuvosto teki toimenpideohjelmasta periaatepäätöksen 25.4.2024. Toimenpideohjelman toimeenpano ja seuranta on käynnistynyt.

15.1.2026 | EU:n tuore kansalaisyhteiskuntastrategia korostaa, että osallisuus ja dialogisuus vahvistavat päätöksentekoa. Me haluamme varmistaa, että kansalaisyhteiskuntaa koskeva tieto on Suomessa kattavaa ja kaikkien saatavilla. Kutsumme kaikki myös mukaan keskustelemaan siitä, millaiseksi kansalaisyhteiskunnan tila toimia kehittyy.

10.12.2025 | Valtioneuvoston asettaman kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (KANE) neljännen toimikauden (2022–2026) loppuraportti on julkaistu. Raportissa korostetaan kansalaisyhteiskunnan toimintatilan edistämistä ja suojelemista kaikilla hallinnon tasoilla. Tämän tavoitteen edistämiseksi neuvottelukunta suosittelee, että seuraavalla hallituskaudella valmistellaan selonteko kansalaisyhteiskuntapolitiikasta.

28.8.2025 | EU-hankerahoitus kiinnostaa kansalaisjärjestöjä, mutta sen hakeminen koetaan vaikeaksi. Nyt käynnistyvän arviointityön avulla oikeusministeriö haluaa selvittää, millaista rahoitusneuvontaa ja -palvelua kansalaisjärjestöt tarvitsisivat.

4.6.2025 | Eduskuntapuolueiden ja kansalaisjärjestöjen johtajat keskustelivat järjestöjen roolista ja merkityksestä suomalaisessa yhteiskunnassa 2030-luvulla. Keskustelussa nostettiin erityisesti esiin kansalaistoiminnan itseisarvo ja yhteisöllisyys demokratian rakentamisessa. Järjestötoiminnalla on keskeinen tehtävä sekä ihmisten arjessa että hyvinvoinnin ja sivistyksen edistämisessä.

Ajantasaistetaan osakeyhtiölakia pitäen lähtökohtana aikaisempia selvityksiä. Hallitusohjelman mukaisesti kevennetään yritysten hallinnollista taakkaa sekä yritystoiminnan yleisiä edellytyksiä uudistamalla osakeyhtiöitä koskevaa sääntelyä. Sujuvoitetaan osakeyhtiön purkamismenettelyä sekä oman pääoman menettämistä koskevaa sääntelyä.

27.1.2025 | Oikeusministeriö on tilannut selvityksen kuntien ja hyvinvointialueiden yhdistyksille ja säätiöille myöntämästä tuesta. Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI part of FCG tarkastelee tuen kohdentumista ja ehdottaa, miten tuen käytänteitä voitaisiin kehittää. Selvitys julkaistaan vuoden 2025 lopussa osana hallitusohjelmaan sisältyvän kansalaisjärjestöstrategian toimeenpanoa.

20.1.2025 | Seuraavat vaalit ovat tänä keväänä, kun kuntiin ja hyvinvointialueille valitaan uudet valtuutetut. Luvassa on tuttuun tapaan keskustelua ihmisen kokoisista asioista, itsensä likoon laittamista ja lukemattomia kohtaamisia vaalitapahtumissa eri puolilla Suomea – ja digitaalisesti. Tarvitsemme kunnissa ja hyvinvointialueilla yhä syvempää yhteistyötä, jota korostamme kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnassa KANEssa alue- ja kuntavaaleihin valmistauduttaessa.

Uudistuksen tavoitteena on saattaa valmiuslaki vastaamaan nykyaikaista käsitystä yhteiskunnan kokonaisturvallisuudesta ja sitä uhkaavista tekijöistä sekä erilaisten vaikutuksiltaan vakavien uhka- ja häiriötilanteiden tunnistamisesta.