Virkapuheenvuoro

Arjen oikeusvaltio ​​​

Suomalaisen oikeusvaltion perusta on vahva. Oikeusvaltio toimii, kun sen rakenteet ovat kunnossa ja kansalaiset luottavat siihen. Tämä vaatii jatkuvaa työtä.

Oikeusvaltio elää ajassa, ja sitä on välttämätöntä kehittää ajan mukana. Juuri nyt on ajankohtaista varmistaa, että suomalaisen oikeusvaltion rakenteet ovat kriisinkestäviä.

Me oikeusministeriön virkakunnassa painotamme kahta asiaa: toimivan oikeusvaltion turvaamista ja demokratian vahvistamista. Ne ovat perusta arjen oikeusvaltiolle, joka on jokaista varten.

​​​​​​​

1. Turvataan toimiva oikeusvaltio

Arjen oikeusvaltio näkyy siinä, miten itse kunkin oikeusturva toteutuu. Tällä hetkellä oikeusturva ei toteudu kansalaisten arjessa riittävän hyvin. Asioiden käsittely kestää liian kauan. Oikeudenkäynnit ovat liian monelle liian kalliita. Esimerkiksi asumiseen tai perintöön liittyvään riitaan on siksi vaikea hakea ratkaisua tuomioistuimesta.  

Eduskunta on vastikään käsitellyt oikeudenhoidon selonteon, johon on kirjattu arjen oikeusvaltion tilannekuva ja toimet sen parantamiseksi. Eduskunta katsoi ilman soraääniä, että tilanteeseen on saatava parannus. Ja sitä on tulossa.

Olemme juuri saaneet oikeudenhoitoon merkittävän lisäresurssin, jolla saamme palkattua lisää henkilöstöä ja voimme päästä selontekoon kirjattuihin tavoitteisiin käsittelyajoista. Tämä on kuitenkin vain minimi. On tärkeää, että oikeusavun tulorajoja korotetaan ja avustajapalkkioiden rahoitusta lisätään. Vain tämä auttaa selvästi nykyistä useampaa viemään asiansa oikeuteen.

Myös hallinnon rakenteet tulee arvioida uudestaan. Olemme jo ryhtyneet toimiin, jotka tähtäävät oikeushallinnon viranomaisten parempaan yhteistyöhön.

Vankilaverkosto tulee uudistaa. Tavoitteena on saada maahan nykyistä turvallisemmat ja tehokkaammat vankilat. Samalla niiden määrää voidaan vähentää nykyisestä 28 vankilasta. Tämä kaikki lisää vankeinhoidon vaikuttavuutta ja säästää rahaa.

2. Vahvistetaan demokratiaa ja yhdenvertaisuutta

Luottamus demokraattisiin instituutioihin on yhteiskuntamme peruskivi. Suomella on tässä vahvuuksia, joita meidän pitää tuoda vahvemmin kansainväliseen demokratia- ja oikeusvaltiotyöhön. Maailmalla on jo nyt liikaa esimerkkejä oikeusvaltion takeiden ja demokratian heikkenemisestä.

Perustuslain tarkistamiseen tulee olla valmius, jos oikeusvaltion ja demokratian vahvistaminen sitä edellyttää. Vaalijärjestelmä pitää päivittää.

Toimiva demokratia pohjaa tasavertaisiin mahdollisuuksiin osallistua. Tämä vaatii meiltä viranomaisilta rohkeutta hakea uusia tapoja osallistua – eikä vähiten siksi, että näin saamme myös nuoremmat pidettyä mukana. Kielellisten oikeuksien ja alkuperäiskansa saamelaisten oikeuksien toteutuminen tulee varmistaa.

Elävä ja kriisinkestävä kansalaisyhteiskunta on tärkeä osa demokraattista yhteiskuntaa. On tärkeää, että Suomessa myös jatkossa kansalaisyhteiskunta toimii ja voi hyvin.

Vähemmistöt ja haavoittuvassa asemassa olevat pitää saada nykyistä tiiviimmin mukaan yhteiskuntaan sen tasavertaisina jäseninä. Jokaisella tulee olla sama mahdollisuus kouluttautua, työllistyä ja osallistua. Kansalaisjärjestöillä on avainrooli niiden tavoittamisessa, jotka ovat vaarassa syrjäytyä.

3. Ehkäistään rikollisuutta ja lisätään turvallisuutta

Poliisin tietoon tulee vuosittain puoli miljoonaa rikosta, joista säädetään rangaistus rikoslaissa. Määrä on pysynyt viime vuosina kutakuinkin samana. Myös väkivaltatilanne on pysynyt vakaana, joskin kaikista vakavin väkivalta on vähentynyt. Henkirikosten määrä on laskenut 1990-luvulta lähtien.

Myös nuorisorikollisuus on vähentynyt viimeisen 20 vuoden aikana. Kuitenkin alle 21-vuotiaiden väkivaltarikollisuus alkoi yleistyä vuonna 2020. Näin kävi voimakkaimmin kaikista nuorimpien ikäryhmässä.

Nuorisorikollisuuden kasvuun on puututtava. Rikoksia tekee pieni joukko nuoria, joiden taustalla on monenlaisia riskitekijöitä. Rikosoikeudellisen vastuun ohella avain onnistumiseen voi löytyä saumattomasta yhteistyöstä eri viranomaisten välillä.

Rikoslaki tulee pitää ajan tasalla. Nuorisorangaistuksen käyttöä täytyy lisätä ja aserikosten sääntelyä kehittää niin, että rikoslaissa otetaan paremmin huomioon jengit ja järjestäytynyt rikollisuus. Myös oikeushenkilön rangaistusvastuu ja rikosoikeudellinen virkavastuu on uudistettava.

Oikeusvaltiossa on välttämätöntä, että rikokset käsitellään riittävän nopeasti. Meidän on lisättävä syyteneuvottelun käyttöä, kehitettävä sakkomenettelyä ja parannettava viranomaisten yhteistyötä.

4. Varmistetaan lainvalmistelun laatu ja resurssit

Hyvin toimiva yhteiskunta vaatii hyvin toimivaa lainsäädäntöä. Hallitukselle lakien uudistaminen on aivan keskeinen tapa muuttaa yhteiskuntaa.
 
Hyvää lainsäädäntöä ei synny ilman, että panostamme nykyistä enemmän lainvalmisteluun.

Lainvalmistelun on oltava avointa. Avoimuus vie aikaa, mutta se on suomalaisen yhteiskunnan kovaa ydintä ja keskeinen luottamuksen rakennuspalikka.

Avoimuus tuo tehokkuutta. Se helpottaa valmiin lain hyväksyttävyyttä. Tämä on keskeistä sen kannalta, saadaanko uudella lailla aikaan haluttu tulos.

Nykyistä laajempi avoimuus ja osallistaminen lakien valmistelussa tekee laeista vahvempia. Tämä johtuu siitä, että niiden tietopohja laajenee ja näkökulmat monipuolistuvat. Ja ne voidaan ottaa huomioon juuri silloin, kun lakia kirjoitetaan.

Lainvalmistelun ydin on ammattitaitoinen virkakunta.

Tällä hetkellä lainvalmistelijat vaihtavat herkästi työpaikkaa. Tämä vaarantaa lainvalmistelun laadun. Meidän tulee kiinnittää huomio rekrytointiin, perehdyttämiseen, koulutukseen ja työhyvinvointiin. Uudet teknologiset ratkaisut voivat helpottaa työtä ja houkuttaa uusia sukupolvia lainvalmistelijan uralle.

Lainsäädäntö ei ole koskaan valmis. Lait elävät ajassa, ja niiden tulee muuttua ajassa. Lakien ajantasaisuus on erityisen tärkeää nyt, kun yhteiskunta muuttuu vauhdilla.

5. Edistetään digitaalisia toimintatapoja

Digitaalisuus on suomalaisten arkipäivää. Se on myös monen menestyvän yrityksen liiketoiminnan ytimessä.

Lainsäädännöstä tulee poistaa esteitä, jotka haittaavat digitaalisten ratkaisujen laajempaa käyttöä. Lainsäädännön on myös avattava uusia väyliä paremmille digitaalisille palveluille.

Myös meidän viranomaisten pitää sopeutua siihen, että yhä harvempi haluaa asioida virastoissa. Meidän on kehitettävä digitaalisia ratkaisuja, joiden avulla asiakkaat saavat palvelua myös muuten kuin virastoon tulemalla.

Samalla on välttämätöntä varmistaa oikeudet ja toimintamahdollisuudet niille, jotka eivät voi hyödyntää digitaalisia palveluja.

Tarvitsemme lakeja, joilla digitaalisuus saadaan laajasti käyttöön kiinteistöjen kaupassa ja irtaimen omaisuuden käytössä velan vakuutena. Lainsäädännön pitää myös auttaa parantamaan digitaalisia palveluja edunvalvonnassa sekä siinä raskaassa tilanteessa, jossa olemme läheisen kuoleman kohdalla.

Ei riitä, että parannamme juoksua jo vakiintuneiden toimintojen ja palvelujen digitalisoinnin säätelyssä. Katse on kiinnitettävä esimerkiksi sellaisen sääntelyn rakentamiseen, joka koskee verkossa toimivia hajautettuja itsenäisiä organisaatioita ja muita vastaavia innovaatioita.

Jotta saamme uusista mahdollisuuksista kaiken irti, täytyy meidän jatkuvasti arvioida lainsäädäntöä, olla valmiita reagoimaan muutoksiin ja ennakoida tulevaa.