Perustuslain mukaan romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Oikeus käyttää ja kehittää omaa kieltä ja kulttuuria kuuluu kaikille kieliryhmille.

Perustuslain mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Heillä on kotiseutualueellaan kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto.

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan sisältyy kirjaus, jonka mukaan laaditaan uudistettu kansalliskielistrategia, joka turvaa kaikkien oikeuden saada palvelua kansalliskielillä ja parantaa kieli-ilmapiiriä. Hankeessa toteutetaan toimia kieli-ilmapiirin parantamiseksi.

Perustuslain mukaan julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Tämä ei tarkoita vain muodollista, vaan tosiasiallista yhdenvertaisuutta

Kansalliskielistrategia ja kielipoliittinen ohjelma ovat toimintaohjelmia kielellisten oikeuksien edistämiseksi.

Oikeusministeriö tukee saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon kehittämistä ja sovittaa yhteen saamelaisten oikeuksien käsittelyä eri ministeriöissä. Oikeusministeriö on lisäksi linkki saamelaisorganisaatioihin ja tekee yhteistyötä muun muassa alkuperäiskansojen oikeuksia edistävien tahojen kanssa.

14.8.2025 | Oikeusministeriö on rekrytoinut kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessille sihteeristön. Sihteeristö muodostuu pääsihteeristä, erityisasiantuntijasta ja suunnittelijasta.

5.6.2025 | Hallitus antoi tänään toimeksiannon kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin käynnistämisestä. Prosessin tavoitteena on selvittää ja tunnistaa kuuroihin ja viittomakielisiin kohdistuneita oikeuksien loukkauksia sekä rakentaa sovintoa valtion ja yhteisöjen välillä.

2.11.2020 | Huuhkajien kapteeni Tim Sparv on mukana oikeusministeriön Oma kieli -kampanjassa, joka puhuu paremman kieli-ilmapiirin puolesta. Oikeusministeriö toivoo viestin herättelevän eri kieliryhmiä suhtautumaan myönteisemmin toisiinsa. Kampanjassa kieliryhmät löytävät yhteisen sävelen juniorijalkapallon välityksellä.

Valtioneuvosto antaa kielilain (423/2003) mukaan vaalikausittain eduskunnalle kertomuksen kielilainsäädännön soveltamisesta ja kielellisten oikeuksien toteutumisesta sekä tarpeen mukaan muistakin kielioloista. Kertomuksessa käsitellään suomen ja ruotsin kielen lisäksi ainakin saamen kieltä, romanikieltä ja viittomakieltä.

Oikeusministeriön tehtävänä on huolehtia kielellisten oikeuksien toteutumisen edistämisestä seuraamalla kielilain täytäntöönpanoa ja soveltamista ja antamalla suosituksia sekä tarvittaessa tehdä aloitteita ja ryhtyä muihin toimenpiteisiin epäkohtien korjaamiseksi.

Vaikutusten arvioinnilla on tarkoitus tuottaa tietoa säädösvalmisteluun osallistuville sekä päättäjille. Hyvä vaikutusarviointi tuottaa tietoa eri toteuttamisvaihtoehdoista sekä parantaa lainsäädännön laatua.

5.2.2026 | Saamelaiskäräjälain 9 §:n yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoite Velvoitteen soveltaminen 6.2.2026 Perehdytys viranomaisille VN/4525/2026-OM-1 OIKEUSMINISTERIÖ JUSTITIEMINISTERIET Johdanto • Saamelaiskäräjälaki (974/1995) uudistui 1.8.2025 • Lainmu...

15.1.2026 | Valtioneuvosto päätti tänään yleisistunnossaan antaa eduskunnalle hallituksen kertomuksen kielilainsäädännön soveltamisesta 2025. Kertomus antaa tärkeää seurantatietoa kansalliskielten ja muiden kotoperäisten kielten tilanteesta ja kielellisten oikeuksien toteutumisesta.

Hallituksen kielikertomuksessa 2017 käsitellään seuraavia teemoja: Suomessa vallitsevat kieliolot, kieliä koskevat säädösmuutokset ja hankkeet, kieli-ilmapiiri, kielellisten oikeuksien toteutuminen sosiaali- ja terveydenhuollossa, kielellisten oikeuksien toteutuminen valtion omistamissa yhtiössä sekä tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Kieliasiain neuvottelukunta Neuvottelukunnan tehtävänä on seurata kielilain ja siihen liittyvän lainsäädännön täytäntöönpanoa ja soveltamista sekä edistää kansalliskielten käyttöä ja asemaa. Neuvottelukunta edistää myös vuoropuhelua kieliryhmien j...

Saamelaiskäräjät Saamelaiset ovat neljän valtion eli Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän alueella asuva alkuperäiskansa, jolla on oma kieli, kulttuuri, elämäntapa ja identiteetti. Saamelaisia on Suomessa tällä hetkellä noin 8 000. Heistä vajaa puol...

Asiakirjojen tiedoksianto Oikeudenkäynneissä on joskus tarpeen antaa asiakirjoja, kuten haasteita ja kutsuja, tiedoksi toisessa valtiossa asuvalle henkilölle tai yritykselle. Kun tiedoksianto tapahtuu toisessa valtiossa, tuomioistuimet tarvitsevat...

28.2.2025 | Monet ruotsinkieliset ilmoittavat, ettei heitä palvella kaksikielisissä kunnissa heidän omalla kielellään. Saamenkieliset kohtaavat jonkin verran tietämättömyyttä ja ennakkoluuloja asioinnissa ja työnteossa. Viittomakieliset joutuvat usein tilaamaan tulkin viranomaisen puolesta. Nämä asiat ilmenevät tänään julkaistuista kielellisten oikeuksien seurantabarometreista.

26.11.2018 | Karin Tuolja Ruotsin Jokkmokkista ja Jekaterina Mechkina Venäjän Murmanskista saavat pohjoismaisen saamen kielen kielipalkinnon vuonna 2018.