Perustuslain mukaan romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Oikeus käyttää ja kehittää omaa kieltä ja kulttuuria kuuluu kaikille kieliryhmille.

Perustuslain mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Heillä on kotiseutualueellaan kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto.

Perustuslain mukaan julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Tämä ei tarkoita vain muodollista, vaan tosiasiallista yhdenvertaisuutta

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan sisältyy kirjaus, jonka mukaan laaditaan uudistettu kansalliskielistrategia, joka turvaa kaikkien oikeuden saada palvelua kansalliskielillä ja parantaa kieli-ilmapiiriä. Hankeessa toteutetaan toimia kieli-ilmapiirin parantamiseksi.

Perustuslaki helpolla suomen kielellä Perustuslaki on Suomen tärkein laki. Laissa säädetään Suomen keskeiset säännöt ja periaatteet. Tässä osassa kerrotaan perustuslain tärkeimmistä kohdista. 1. Suomi on tasavalta ja oikeusvaltio Suomi on tasavalt...

Tällä sivulla kerrotaan oikeusministeriöstä selkokielellä.

Tällä sivulla kerrotaan oikeusministeriöstä selkokielellä.

Oikeusministeriö kerää ja käsittelee henkilötietoja. Henkilötietojen käsittely perustuu aina lakiin. Kun tietoja käsitellään, tietosuoja turvaa henkilön yksityisyyttä.

Totuus- ja sovintoprosessi on Suomen valtion ja kuurojen ja viittomakielisten yhteisön yhteinen prosessi.

Kansalliskielistrategia ja kielipoliittinen ohjelma ovat toimintaohjelmia kielellisten oikeuksien edistämiseksi.

Kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessi on käynnistetty valtion ja kuurojen ja viittomakielisten yhteisöiden välillä. Prosessi tarjoaa mahdollisuuden käsitellä menneisyyden vääryyksiä ja rakentaa oikeudenmukaisempaa tulevaisuutta yhdessä.

Kielelliset ja kulttuuriset oikeudet Perustuslaissa taataan jokaisen oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin. Suomen kansalliskielten, suomen ja ruotsin, osalta on vahvistettu maamme kaksikielisyys. Myös vähemmistöryhmien kielelliset ja kulttuuriset o...

Hankkeessa valmistellaan ja täytäntöönpannaan vuosina 2020-2023 Suomen kolmatta kansallista perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmaa. Toimintaohjelmassa kehitetään perus- ja ihmisoikeusrakenteita vahvistamalla oikeuksien toteutumisen seurantaa Suomessa.

Hankkeessa kehitetään Digiraati-toimintamalli tukemaan lasten ja nuorten osallistumista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Tarkoituksena on lisätä vuorovaikutusta eri-ikäisten ja eri taustoista tulevien kesken ja sitä kautta parantaa päätöksenteon laatua sekä lisätä valtionhallinnon, järjestötoimijoiden ja tutkimuksen välistä kumppanuutta.

Oikeusministeriö on asettanut hankkeen oikeusapu- ja edunvalvontaviraston ja oikeushallinnon erityisviranomaiset-viraston perustamiseksi. Hankkeessa huolehditaan virastojen perustamisen edellyttämästä suunnittelusta, valmistelusta ja toimeenpanosta.

27.1.2026 | Kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin sihteeristö järjestää yleisötilaisuuden Zoomissa tiistaina 3.2.2026 klo 17:30-19:30. Tilaisuus on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille.

28.2.2025 | Monet ruotsinkieliset ilmoittavat, ettei heitä palvella kaksikielisissä kunnissa heidän omalla kielellään. Saamenkieliset kohtaavat jonkin verran tietämättömyyttä ja ennakkoluuloja asioinnissa ja työnteossa. Viittomakieliset joutuvat usein tilaamaan tulkin viranomaisen puolesta. Nämä asiat ilmenevät tänään julkaistuista kielellisten oikeuksien seurantabarometreista.

Voit tilata oikeusministeriön tiedotteita, uutisia ja kolumneja sähköpostiisi.

10.6.2024 | Gollegiella – pohjoismainen saamen kielen palkinto jaetaan 11. kerran syksyllä 2024 Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaisasioista vastaavien ministerien ja saamelaiskäräjien puheenjohtajien tapaamisessa. Palkintokokous pidetään Oslossa 22. lokakuuta 2024. Kielipalkinto myönnetään yksityishenkilöille tai yhteisöille saamen kielten edistämisestä.

Oikeusministeriö tukee saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon kehittämistä ja sovittaa yhteen saamelaisten oikeuksien käsittelyä eri ministeriöissä. Oikeusministeriö on lisäksi linkki saamelaisorganisaatioihin ja tekee yhteistyötä muun muassa alkuperäiskansojen oikeuksia edistävien tahojen kanssa.