Isyyslain uudistaminen

OM018:00/2011 Säädösvalmistelu

Isyyslaki (700/1975) ja isyyslain voimaanpanosta annettu laki (701/1975) kumotaan ja säädetään uusi isyyslaki. Avioliittoon perustuva ns. isyysolettama säilyy käytännössä ennallaan. Avioliittoon syntyvän lapsen isäksi todetaan siis jatkossakin lapsen äidin aviopuoliso. Jos isyys ei määräydy äidin avioliiton perusteella, isyyden voi selvissä tapauksissa tunnustaa jo ennen lapsen syntymää äitiysneuvolakäynnin yhteydessä. Samalla pari voi tehdä sopimuksen lapsen yhteishuollosta. Isyyden selvittäminen ja tunnustaminen voidaan myös tehdä lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen. Äidin oikeudesta vastustaa lapsen isän selvittämistä luovutaan. Äidin sijaan päätöksen isyyden selvittämisen keskeyttämisestä voi rajatuissa tilanteissa tehdä lastenvalvoja. Isänä itseään pitävän miehen kanneoikeutta laajennetaan. Mies voi jatkossa nostaa isyyden vahvistamista koskevan kanteen myös tunnustamatta isyyttään. Avioliiton ulkopuolella ennen nykyisen isyyslain voimaantuloa syntyneiden kanneoikeus ...

Hankkeen perustiedot Päättynyt

Hankenumero OM018:00/2011

Asianumerot OM 1/41/2011

Asettaja oikeusministeriö

Toimikausi/aikataulu 18.1.2011 –

Asettamispäivä 25.4.2012

Lainvalmistelu

Hallituksen esitys 91/2014 Käsittelytiedot eduskunnassaLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä

Eduskunnan vastaus 235/2014Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä

Hyväksytty säädös-

Tavoitteet ja tuotokset

Tavoitteena on isyyslain ajanmukaistaminen siten, että edistetään lapsen etua ja oikeutta tietää alkuperänsä.

Tiivistelmä

Isyyslaki (700/1975) ja isyyslain voimaanpanosta annettu laki (701/1975) kumotaan ja säädetään uusi isyyslaki. Avioliittoon perustuva ns. isyysolettama säilyy käytännössä ennallaan. Avioliittoon syntyvän lapsen isäksi todetaan siis jatkossakin lapsen äidin aviopuoliso. Jos isyys ei määräydy äidin avioliiton perusteella, isyyden voi selvissä tapauksissa tunnustaa jo ennen lapsen syntymää äitiysneuvolakäynnin yhteydessä. Samalla pari voi tehdä sopimuksen lapsen yhteishuollosta. Isyyden selvittäminen ja tunnustaminen voidaan myös tehdä lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen. Äidin oikeudesta vastustaa lapsen isän selvittämistä luovutaan. Äidin sijaan päätöksen isyyden selvittämisen keskeyttämisestä voi rajatuissa tilanteissa tehdä lastenvalvoja. Isänä itseään pitävän miehen kanneoikeutta laajennetaan. Mies voi jatkossa nostaa isyyden vahvistamista koskevan kanteen myös tunnustamatta isyyttään. Avioliiton ulkopuolella ennen nykyisen isyyslain voimaantuloa syntyneiden kanneoikeus isyyden vahvistamiseksi palautetaan. Lain tullessa voimaan vuonna 1976 kanneoikeus rajattiin viiteen vuoteen. Lähtökohtana on, että perintöoikeus on tällöin sama kuin muillakin perillisillä. Perintöoikeutta ei kuitenkaan yleensä ole, jos perittävä henkilö on kuollut ennen 31. tammikuuta 2012. Säännöksen tarkoituksena on rajoittaa lain taannehtivia vaikutuksia jo toimitettuihin perinnönjakoihin.

Lähtökohdat

Vanha isyyslaki vahvistettiin vuonna 1975 ja saatettiin voimaan isyyslain voimaanpanosta annetulla lailla (701/1975) lokakuun alusta 1976. Isyyslain säännösten ajanmukaistaminen on tarpeen ottaen huomioon lainsäädäntöympäristöä, perherakenteita ja isyystutkimusmenetelmiä koskevat muutokset. Isyyslain uudistaminen ja avoliitossa syntyvien lasten isyyden tunnustamista koskevan sääntelyn ajanmukaistaminen kirjattiin pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan 2011.

Lisätietoja